3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki
3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki
3 06 Vilkku - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vi kku<br />
3/20<strong>06</strong><br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilšstšlehti<br />
Työn kehittäjiä<br />
palkittiin
ANNA BYCKLING<br />
vi kku<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
2<br />
VILKKU<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
henkilöstölehti<br />
42. vuosikerta<br />
JULKAISIJA<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
viestintäyksikkö<br />
TOIMITUKSEN OSOITE<br />
<strong>Vilkku</strong><br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Raija Lindell<br />
puh. 020 716 6655<br />
gsm 040 502 5707<br />
raija.lindell@tampere.fi<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Ulla Jantunen, Jukka Liimatainen,<br />
Raija Lindell, Niina Pietikäinen, Jari Seppälä,<br />
Tuija Strömmer-Ahtela, Anne Tervo.<br />
Seuraava <strong>Vilkku</strong> ilmestyy toukokuussa.<br />
Aineisto <strong>Vilkku</strong>un 4/20<strong>06</strong> on toimitettava<br />
12.5. mennessä Vilkun toimitukseen.<br />
Toimituksella on oikeus aineiston<br />
käsittelyyn ja lyhentämiseen<br />
tarpeen mukaan.<br />
<strong>Vilkku</strong> julkaistaan myös pdf-versiona<br />
Internetissä osoitteessa<br />
www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku<br />
<strong>Vilkku</strong>a koskevat osoitteenmuutokset<br />
omalle palkanlaskijalle.<br />
TAITTO<br />
Marja Muhonen<br />
PAINOPAIKKA<br />
PunaMusta<br />
ISSN 0357-1777<br />
Kannen kuvat: Anna Byckling<br />
Kehittäjäkilpailussa palkittiin muiden<br />
muassa TAMK:n ryhmä, jossa olivat mukana<br />
Jyrki Ala-Myllymäki, Matti Kolehmainen,<br />
Kati Kouhia-Kuusisto, Hanna Laasanen,<br />
Karoliina Nisula ja Milja Valtonen.<br />
PÄÄKIRJOITUS • HUHTIKUU 20<strong>06</strong><br />
Myytävänä perusopetusta<br />
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta! Perusopetusta<br />
myyty vähiten tarjoavalle! No<br />
näinhän ei tilaaja–tuottaja-malli tietenkään voi<br />
toimia, sillä lainsäädäntö ohjaa perusopetuksen<br />
järjestämistä varsin tiukasti. Kasvatus- ja opetusalalla<br />
on aina vierastettu liike-elämän termejä.<br />
Opetusalalla moni pelkää varsinaisen perusopetuksen<br />
kärsivän tulevassa resurssikilpailussa lasten<br />
ja nuorten hyvinvointipalvelujen joukossa.<br />
Tavallinen opettaja ei liene juurikaan huomannut<br />
eroa entiseen paitsi kouluruokailussa.<br />
Uudet palvelukeskukset hakevat vielä toimintauomiaan,<br />
ja asiat matkaavat byrokratian poluilla<br />
joskus turhankin kauan.<br />
Muutosvaiheessa kaikki kaupungin työntekijät<br />
ovat kovilla. Myös opettajilla on jaksamisongelmia.<br />
Koulussa on viime vuosina ollut<br />
jatkuvasti jokin uudistus meneillään. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön, ja<br />
nyt kouluilla toivotaan työrauhaa suunnitelmien toteuttamiseen. Opettajilta on tullut<br />
myös palautetta liian suurista opetusryhmistä. Vaikka ryhmien keskikoko Tampereella<br />
on kohtuullinen, suuriakin ryhmiä löytyy. Uudeksi opettajan jaksamiseen vaikuttavaksi<br />
tekijäksi on noussut erityisoppilaiden sijoittaminen tavalliseen luokkaan ilman riittävää<br />
resurssia.<br />
Myös opettajien palkkausjärjestelmä on muuttumassa. Viime syksynä siirryttiin<br />
palkkaluokista euromääräisiin peruspalkkoihin. Peruskouluun tuli kokeiluna kolmas<br />
yhteissuunnittelutunti, jonka turvin on pystytty pitämään paljon puhuttaneet arviointikeskustelut.<br />
Elokuun alusta opettajien palkat ovat vähimmäispalkkoja ja tehtävien vaativuus<br />
voidaan ottaa palkkauksessa huomioon. Tampereella pitäisi aloittaa neuvottelut opetushenkilöstön<br />
tehtävien vaativuusperusteiden soveltamisesta, vaikka paikallista järjestelyvaraerää<br />
ei elokuussa ole vielä käytössä. Tärkeätä on, että järjestelmästä saadaan<br />
yhteistyössä sellainen, että opettajat voivat luottaa sen oikeudenmukaisuuteen.<br />
Kannustava palkitseminen sisältyy kaupungin henkilöstöohjelmaan. Tulospalkkausta<br />
kokeillaan esimerkiksi päivähoidossa paraikaa. Opettajienkaan ei ole syytä jäädä järjestelmän<br />
ulkopuolelle; on vain löydettävä kriteerit, jotka sopivat opetusalan työyhteisöihin.<br />
Yksittäisen koulun opetustyön tulokset kun eivät ole kovin helposti mitattavissa ja näkyvät<br />
pääosin vasta tulevaisuudessa. OECD:n kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma,<br />
PISA, on osoittanut suomalaisen peruskoulun oppimistulosten olevan maailman<br />
kärkeä. Oikeastaan kaikki opettajat ansaitsisivat tulospalkkiota!<br />
Tampere tunnetaan koulutus<strong>kaupunki</strong>na. Sellainen koulu, jossa sekä oppilaiden että<br />
opettajien on hyvä työskennellä ja oppia, olkoon tavoitteena hallintomalleista riippumatta.<br />
Suomessa on maailman parhaiten koulutetut opettajat, joiden asiantuntemusta<br />
työnantajankin kannattaa arvostaa!<br />
Hilkka Korjus<br />
pääluottamusmies JUKO/OAJ
Kehittäjäkilpailun parhaat<br />
palkittiin Raatihuoneella<br />
Ilmassa oli selvästi juhlan tuntua,<br />
kun Kehittäjäkilpailun palkitut<br />
saapuivat Raatihuoneelle upeiden<br />
kattokruunujen loisteeseen vastaanottamaan<br />
palkintojaan.<br />
Kaupungin henkilöstölle suunnatussa<br />
kilpailussa 20 000 euroa jaettiin<br />
tällä kertaa 15 parhaalle kehittäjälle<br />
tai kehittäjäryhmälle.<br />
Viisi kisaaja sai 2000 euron<br />
palkinnon ja 1000 euron palkinnon<br />
sai kymmenen. Paikalla oli noin<br />
70 palkintojen vastaanottajaa.<br />
Palkintojen ja kunniakirjojen<br />
jakamisen jälkeen kohotettiin<br />
maljat ja nautittiin kakkukahvit.<br />
Juhlajoukko levittäytyi Raatihuoneen<br />
eri saleihin, ja iloinen<br />
puheensorina virisi oitis pöytäryhmissä.<br />
TEKSTI Raija Lindell KUVAT Anna Byckling<br />
Johtaja Pekka Palola kiitteli puheessaan runsasta osanottoa,<br />
sillä kilpailuun tuli kaikkiaan 87 esitystä. Näistä<br />
useimmat ovat pääosin jo käytössä koeteltuja. Pelkkiä<br />
suunnitelmia, vaikka ne olisivat olleet hyviäkin, ei nyt palkittu,<br />
sillä valitsijaraati halusi palkita käytännössä jo hyväksi<br />
koettuja kehitystoimia ja -hankkeita.<br />
– Työpaikoilla on selvästikin valtavasti luovuutta ja<br />
kekseliäisyyttä ideoida ja kehittää omaa työtään. Oli haasteellinen<br />
tehtävä valita esityksistä parhaat, Palola totesi.<br />
Hän kannustaa lisäämään kehitysmyönteisyyttä edelleen<br />
työpaikoilla.<br />
Valintojen kriteereinä käytettiin muun muassa kehitystoimen<br />
tai -hankkeen koettua yleistä hyödynnettävyyttä ja<br />
sovellettavuutta, uutuusarvoa, terveellisyyttä, oma-aloitteellisuutta,<br />
taloudellisuuden edistämistä ja hakemuksen<br />
selkeyttä. Palkinnon saattoi saada myös jo muun tahon<br />
palkitsema kehitystoimi.<br />
Kilpailussa hyvä taso<br />
Työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen pitää kaiken<br />
kaikkiaan palkintoa hakeneiden töiden tasoa hyvänä.<br />
– Usean esityksen kohdalla merkittävään asemaan<br />
nousi oma-aloitteellisuus. Palkinnon saamiseksi ei tarvinnut<br />
tehdä uutta keksintöä, mutta esityksestä piti selvästi<br />
näkyä pyrkimys parempaan. Eli palkittujen töiden pohjalla<br />
voi olla vanhojakin ideoita, Hakulinen painottaa.<br />
Kilpailuun tuli runsaasti hyviä ideoita siitä, miten erilaisia<br />
työmenetelmiä ja -käytäntöjä kehittämällä voidaan<br />
helpottaa arkipäivän työelämää. Esityksissä parannettiin<br />
Palkinnot ja diplomit<br />
jakoivat johtaja Pekka<br />
Palola ja henkilöstöpäällikkö<br />
Kirsi Koski.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
3
vi kku<br />
Kiinteistötoimen <strong>kaupunki</strong>mittauksesta<br />
palkinnon Pekka Palolalta<br />
(oik.) vastaanotti Hannu Kojo.<br />
Yhdyskuntapalveluista palkittiin<br />
ryhmä, josta paikalla olivat<br />
Petri Leppänen, Jari Virtanen,<br />
Marjo Hallinen, Janne Lindberg,<br />
Jaakko Mäkinen ja Anne-Maria<br />
Rainio.<br />
muiden muassa turvallisuutta, tuloksellisuutta<br />
ja työssä jaksamista. Monet kehitystoimet<br />
olivat yksinkertaisia, pieneen oivallukseen perustuvia,<br />
mutta niiden toteuttaminen on edellyttänyt<br />
työtä.<br />
Kehittäjäkilpailu oli nyt ensimmäinen laatuaan<br />
ja Hakulisen mukaan siitä on tarkoitus<br />
tehdä vuosittainen.<br />
– Jatkossa kilpailu voidaan järjestää vaihtelevien<br />
teemojen mukaan. Ryhmittely voisi<br />
helpottaa arviointia ja samalla voitaisiin koota<br />
ideoita haluttuihin asiakokonaisuuksiin, Hakulinen<br />
suunnittelee.<br />
2000 euron palkinnon saajat:<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
4<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
kehittämiskeskuksesta palkittiin<br />
ryhmä: Pirjo Smolander, Tuula<br />
Mustonen, Mika Pietilä, Jukka<br />
Mela, Arto Ranta ja Nina Lehto.<br />
Pyynikin ammattioppilaitoksesta<br />
palkinnon vastaanotti<br />
arvalla valittu ryhmä:<br />
Seppo Rouhiainen, Riitta Simniceanu,<br />
Ninette Schanner, Helena<br />
Tuusa ja Tapio Sivonen.<br />
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta<br />
palkinnon sai Jussi Snellman.<br />
Koukkuniemen vanhainkodin<br />
osasto 34:n ja korjaamon edustajat<br />
Erkki Levonen, Mikko Tammivuori,<br />
Ritva Männistö ja Helena Salonen<br />
vastaanottivat palkinnon.<br />
Tietotekniikkakeskuksesta<br />
palkinnon saivat Liisa Laurila,<br />
Päivi Koivula, Pentti Kiukkonen,<br />
Marita Laakeristo, Hilkka Majanen<br />
ja Hannu Niemi.<br />
1. Katulupa, yhdyskuntapalvelut: Marjo Hallinen,<br />
Marko Korpela, Anne-Marita Rainio, Jaakko<br />
Mäkinen, Jari Virtanen, Auli Rittola, Janne<br />
Lindberg ja Petri Leppänen.<br />
LUPA-toimintamallin toteutus on osa <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin viranomaistoiminnan kehittämishanketta,<br />
joka tehostaa yleisillä alueilla<br />
tapahtuvan rakentamisen ja käytön ohjausta.<br />
2. Internet-pohjainen hallinnollisten aluejakojen<br />
analysointi- ja ylläpitoväline, kiinteistötoimi,<br />
<strong>kaupunki</strong>mittaus: Hannu Kojo ja<br />
Jarkko Aaltonen.<br />
Omalääkärialueiden, osoiterekisterin ja väestörekisterin<br />
analysointityökalu, jolla näihin kokonaisuuksiin<br />
liittyviä tehtäviä saadaan tehtyä<br />
automaattiajoina.<br />
3. Hälytysohjelma asiakaspalveluun, kulttuuri-<br />
ja vapaa-aikapalvelut: Jussi Snellman.<br />
Muun muassa asiakaspalvelupisteissä oleville<br />
mikroille asennettava ohjelma, jonka avulla<br />
uhkaavassa tilanteessa voi hälyttää huomaamattomasti<br />
pikakuvaketta klikkaamalla esimerkiksi<br />
vahtimestarin tai työtoverin paikalle. Menetelmä<br />
on käytössä pääkirjaston eri osastoilla<br />
sekä Kivi- ja muumimuseoissa. Työturvallisuus<br />
on parantunut erityisesti asiakaspalvelupisteissä<br />
ja naisvaltaisissa työpaikoissa.<br />
4. Henkilöstön kysymys–vastaus-palsta:<br />
Pyynikin ammattioppilaitoksen henkilöstö.<br />
Pyynikin ammattioppilaitoksessa on ollut<br />
kahden vuoden ajan käytössä kysymys–vastaus-palsta.<br />
Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse<br />
rehtorille. Kysymykset vastauksineen julkaistaan<br />
kaikkien nähtäville siten, että kysyjän<br />
henkilötiedot eivät tule näkyville. Menetelmä on<br />
parantanut henkilöstön sisäistä tiedonkulkua.<br />
5. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kuvien<br />
digitalisoinnin toteuttaminen, sosiaali- ja<br />
terveyspalvelut, kehittämiskeskus: Mika Pietilä,<br />
Pirjo Smolander, Tuula Mustonen, Jukka Mela,<br />
Nina Lehto ja Arto Ranta.<br />
Kuvantamisessa käyttöönotettu toiminta-
malli, jossa röntgenkuvat tallennetaan digitaalisesti<br />
arkistoon. Myös esimerkiksi silmänpohjakuvat,<br />
säärihaavakuvat, ultraäänikuvat voidaan<br />
liittää samaan arkistoon.<br />
1000 euron palkinnon saajat:<br />
Koukkuniemen<br />
vanhainkodin<br />
osasto 13:n edustajat<br />
Merja Kaitila,<br />
Liisa Mikkonen ja<br />
Teija Sorjonen<br />
vastaanottivat<br />
palkinnon.<br />
6. Wc-tuolin rakenteen parantaminen:<br />
Koukkuniemen vanhainkodin osasto 34 sekä<br />
korjaamo.<br />
Wc-tuolin käytettävyyttä parannettiin niin,<br />
että asiakkaan hoito on helpompaa. Potilaiden<br />
Aluepelastuslaitoksesta<br />
palkittiin Hot pois -orkesteri,<br />
eli Jukka Lahti, Harri Friman,<br />
nostot vähenevät, joka on oleellinen parannus<br />
henkilökunnan ja asiakkaiden kannalta.<br />
Markku Salmijärvi ja<br />
Timo Tuominen.<br />
Ratkaisu on toteutettu vanhainkodin omalla<br />
korjaamolla.<br />
7. Potilastietojärjestelmän tietosisällön ja<br />
käytön turvaaminen: Tietotekniikkakeskus,<br />
Liisa Laurila, Päivi Koivula ja Pentti Kiukkonen.<br />
Potilastietojärjestelmien tietosisällön ja<br />
<strong>Tampereen</strong><br />
käytön turvaaminen mahdollisissa katastrofitilanteissa.<br />
Lisäksi parannettiin järjestelmän<br />
Sähkölaitoksen energiakeskuksesta<br />
palkittiin<br />
Yhdyskuntapalveluista<br />
palkittiin<br />
Jukka Joronen.<br />
käytettävyyttä ja tietosisällön varmistamista<br />
ryhmä, josta paikalla<br />
olivat Marjo Hal-<br />
erilaisissa poikkeustilanteissa.<br />
8. Sanomanvälityspalvelun valvontatyökalu:<br />
Tietotekniikkakeskus, Marita Laakeristo,<br />
Hilkka Majanen ja Hannu Niemi.<br />
Sanomanvälityspalvelun valvontaosio sisältää<br />
linen, Petri Leppänen,<br />
Pauli Palomäki,<br />
Pentti Seppä ja<br />
Markku Kivistö.<br />
selainpohjaisen yhteyksien päällä olon<br />
monitoroinnin, sanomaliikenteen seurannan ja<br />
yhteyskatkojen mobiilitekniikkaan perustuvan<br />
hälytysjärjestelmän. Valvontaosiossa voidaan<br />
myös ylläpitää toimintaohjeita ja yhteystietolistoja,<br />
joiden avulla saadaan nopeasti selville<br />
ongelmatilanteisiin liittyvät yhteyshenkilöt asiakasorganisaatiossa.<br />
9. Työvuorotaulukkojen laatiminen: Koukkuniemen<br />
vanhainkodin osasto 13.<br />
Työntekijät suunnittelevat ja neuvottelevat<br />
keskenään työvuoronsa ja huomioivat muun<br />
muassa työaikalyhennykset sekä yhteiset tilaisuudet.<br />
Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa<br />
omaan työhönsä lisääntyy ja työaikaergonomia<br />
Opiskelijainterveydenhuollosta<br />
palkittiin Elina Sirén, Anja Kuukkula,<br />
Kirsti Toivonen ja Satu Setälä.<br />
Tamkin liiketoiminta<br />
ja yrittäjyys -yksiköstä<br />
palkittiin Jyrki Ala-Myllymäki,<br />
Matti Koleh mainen,<br />
Kati Kouhia-Kuusisto,<br />
parantuu.<br />
Hanna Laasanen, Karoliina<br />
10. Energiankulutuksen ennustemenetelmien<br />
kehittäminen: <strong>Tampereen</strong> Sähkölaitos,<br />
Nisula ja Milja Valtonen.<br />
Energiakeskus, Jukka Joronen. Hänen kanssaan<br />
kehitystyötä teki teekkari Matti Vuorinen, joka<br />
teki aiheesta opinnäytetyön Otaniemen Teknilliseen<br />
korkeakouluun. Joronen antoi valmistujaislahjaksi<br />
puolet palkinnosta Vuoriselle.<br />
Tarve ennustemenetelmien kehittämiseen<br />
on kasvanut energialiiketoimintojen talouden<br />
suunnittelussa. Kehitetyn työkalun avulla on<br />
parannettu <strong>Tampereen</strong> Sähkölaitoksen talouden<br />
suunnittelun lähtötietojen laatua ja laskennan<br />
nopeutta.<br />
11. Palo- ja turvallisuusvalistus musiikin Viestintäyksiköstä ja<br />
Palkinnonsaajat Tieto-<br />
5<br />
virastopalveluista palkittiin<br />
Anna-Maria Jaakkola ja<br />
Aki Salmi.<br />
tekniikkakeskuksesta veivät<br />
kakkua Raatihuoneelta<br />
tuliaisiksi esimiehelleen<br />
Timo Lepolalle.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti
ANNA BYCKLING<br />
vi kku<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
6<br />
avulla: Aluepelastuslaitos, Hot pois<br />
-or kes teri.<br />
Palomiehet antavat lapsille ja nuorille<br />
palo- ja turvallisuusvalistusta musiikin<br />
ja palomiesleikkien avulla. Orkesteri on<br />
levyttänyt 112-räppin ja cd:tä jaetaan<br />
valistustilaisuuksissa kouluissa ja päiväkodeissa<br />
ympäri Suomea.<br />
12. Asiakaspalvelua helpottava kerrosluettelo:<br />
viestintäyksikkö ja virastopalvelut,<br />
Anna-Maria Jaakkola ja Aki<br />
Salmi.<br />
Asiakaspalvelua helpottava keskusvirastotalon<br />
kerrosluettelo, josta voidaan<br />
hakea henkilöitä. Excel-luettelosta näkyy<br />
työpisteen sijainti, toimintayksikkö ja yhteystiedot.<br />
Nopeuttaa ja parantaa asiakaspalvelua.<br />
Järjestelmä on helppo<br />
kehittää, ottaa käyttöön muuallakin ja<br />
monipuolistaa tarpeen mukaan.<br />
13. Katuturva-hanke: yhdyskuntapalvelut,<br />
katu- ja vihertuotanto, tuotantoyksikkö:<br />
Marjo Hallinen, Petri Leppänen,<br />
Pauli Palomäki, Kari Korpela, Pentti Seppä,<br />
Markku Kivistö.<br />
Hanke parantaa katualueella tapahtuvan<br />
työskentelyn turvallisuutta. Hankkeessa<br />
on laadittu työturvallisuuden<br />
hallintajärjestelmä, koulutusohjelma sekä<br />
turvallisuuskäsikirja. Tampereella on<br />
koulutettu noin 500 henkilöä ja muualla<br />
Suomessa noin 300 henkilöä.<br />
14. Kehittyvä ja toimiva työyhteisö:<br />
opiskelijaterveydenhuolto.<br />
Kehittämissuuntautunut työyhteisö,<br />
jonka tekemää työtä on hyödynnetty<br />
myös muualla maassa. Esimerkkeinä<br />
Opiskelijan terveyskysely, Oppilaitosten<br />
terveydellisten olojen valvontalomake<br />
sekä Asiakaspalautelomake. Kehitteillä<br />
on uusi työväline, joka tehostaa puuttumista<br />
nuorten tupakointiin ja tukee tupakoinnin<br />
lopettamista.<br />
15. Valmentajatiimillä huippusuorituksiin:<br />
TAMK, liiketoiminta ja yrittäjyys,<br />
Jyrki Ala-Myllymäki, Matti Kolehmainen,<br />
Kati Kouhia-Kuusisto, Hanna Laasanen,<br />
Karoliina Nisula, Milja Valtonen.<br />
TAMK:n liiketalouden koulutusohjelmassa<br />
käyttöönotettu uusi valmentamiseen<br />
pohjautuva toimintamalli. 1. vuoden<br />
opiskelijat on jaettu tiimeihin ja heitä ohjaa<br />
kuusi valmentaja-opettajaa. Opintoja<br />
tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten<br />
kanssa ja vahvistetaan näin työelämän ja<br />
koulutuksen tarpeiden kohtaamista.<br />
Henkilöstö sai mahdollisuuden käyttää<br />
työsuhdematkalippua<br />
TEKSTI Raija Lindell<br />
Irja Paakkulainen<br />
liikennelaitoksen<br />
neuvonnasta arveli<br />
ennen pääsiäistä, että<br />
työsuhdematkalippujen<br />
kysyntä nousee<br />
pyhien jälkeen.<br />
Matkalippuun liimataan<br />
työsuhdematkalipputarra.<br />
Mikä on<br />
työsuhdematkalippu?<br />
Joukkoliikenteen matkalippu,<br />
josta työnantaja on maksanut<br />
osan.<br />
Työntekijän on varauduttava<br />
todistamaan henkilöllisyytensä<br />
lippua ostaessaan.<br />
Etu on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
henkilöstölle 9,50 euroa<br />
kuukaudessa, enintään<br />
114 euroa vuodessa.<br />
Edun saa, kun on ollut<br />
työsuhteessa yhtäjaksoisesti<br />
vähintään 6 kuukautta ja työaika<br />
on vähintään puolet alalla<br />
vallitsevasta täydestä työajasta.<br />
Työsuhdematkalippua voi<br />
käyttää myös vapaa-aikana ja<br />
vuosilomalla.<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> tarjoaa henkilöstölleen<br />
mahdollisuuden käyttää työmatkoihin<br />
joukkoliikenteen työsuhdematkalippua.<br />
Työntekijä saa 9,50 euron tuen kuukausittain<br />
hankkiessaan työsuhdematkalipun. Huhtikuussa,<br />
juuri ennen pääsiäistä, käyttöönotetun<br />
työsuhde-edun arvioidaan kiinnostavan<br />
noin 6800 käyttäjää kuukaudessa.<br />
– <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> on ensimmäinen<br />
suuri työnantajaorganisaatio, joka on ottanut<br />
työsuhdematkalipun käyttöön. Työmatkasuhdelippu<br />
ei ole vielä kovin yleinen etuus, kertoi<br />
johtaja Pekka Palola.<br />
Hän on tyytyväinen, että pari vuotta esillä<br />
ollut asia on viimein edennyt myönteisesti, kun<br />
tuloverolakia muutettiin alkuvuodesta.
RAIJA LINDELL RAIJA LINDELL<br />
RAIJA LINDELL<br />
– Uskon että etuuden käyttöönotolla on välillisiä<br />
positiivisia vaikutuksia moneen suuntaan.<br />
Se vaikuttanee liikenneonnettomuuksien määrään,<br />
pysäköintitilojen tarpeeseen, ympäristön<br />
kuormitukseen ja liikennelaitoksen lipputuloihin,<br />
Palola luettelee.<br />
Koska kaupungin tarjoama tuki on enintään<br />
25 prosenttia lipun hinnasta, se ei ole verotettavaa<br />
tuloa. Verottajalle työntekijän ei tarvitse<br />
ilmoittaa erikseen työsuhde-etuudestaan, koska<br />
se saa tiedon etuuden arvosta suoraan työnantajalta.<br />
Etu on kaikille sama joukkoliikennevälineestä<br />
riippumatta, mutta etuus otetaan käyttöön<br />
vaiheittain. Tuen piiriin ovat tulossa myös Matkahuolto<br />
ja VR.<br />
VR ja Matkahuolto<br />
tulossa mukaan<br />
Ensimmäisessä vaiheessa työntekijöille tarjotaan<br />
etua seuraaviin lippuihin: Tampereella<br />
asuvat voivat hankkia työmatkalipukseen 90<br />
vuorokauden kausilipun tai matkalipun, jolla voi<br />
tehdä 50 matkaa 30 vuorokauden aikana. Kangasalla,<br />
Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa tai<br />
Ylöjärvellä asuvat voivat hankkia työsuhdelipukseen<br />
seutulipun, jonka kausi on 30 vuorokautta.<br />
Kaupunkiseutulippu ladataan <strong>Tampereen</strong> matkakortille<br />
liikennelaitoksen neuvonnassa.<br />
Myöhemmin työsuhde-etuuden piiriin tulee<br />
myös Matkahuollon matkakortti, joka ladataan<br />
<strong>Tampereen</strong> linja-autoasemalla (esimerkiksi <strong>Tampereen</strong><br />
itäinen seutulippu, <strong>Tampereen</strong> läntinen<br />
seutulippu ja Valkeakosken alueen seutulippu).<br />
Ilmeisesti syksyllä työsuhde-etuutta alkaa<br />
saada myös VR:n kausilipuista, kun matkalippu<br />
hankitaan <strong>Tampereen</strong> rautatieasemalta. Työsuhdematkalippujen<br />
kattavuusalueiden laajennuksista<br />
tiedotetaan tarkemmin, kun järjestelyt<br />
ovat valmiita.<br />
Etu käyttöön<br />
vaiheittain<br />
Työsuhde-edusta aiheutuu tänä vuonna kaupungille<br />
arvioilta noin 740 000 euron kulut.<br />
– Jatkossa pärjäämme ilmeisesti noin miljoonan<br />
euron panostuksella, kertoo henkilöstöpäällikkö<br />
Kirsi Koski.<br />
Hän arvioi, että työsuhde-etuus voi lisätä<br />
joukkoliikenteen vakiokäyttäjien määrää noin<br />
2000:lla.<br />
Koska järjestelmä on vielä uusi ja siitä on<br />
valtakunnallisestikin vähän kokemuksia eivät<br />
lippu- ja palkkahallinnon maksujärjestelmät ole<br />
vielä ehtineet sopeutua uuteen etuuteen.<br />
– Tämän vuoksi työsuhdematkalippu otetaan<br />
käyttöön vaiheittain. Alkuvaiheessa kaikki<br />
kausiliput eivät ole lippujärjestelmän piirissä,<br />
painottaa Koski.<br />
Hänen mukaansa lippujen lataus ja<br />
hankinta helpottuvat ja lippuvalikoima<br />
”Tasa-arvoinen etuus”<br />
Pääluottamusmies Pentti Herrasen<br />
mukaan työntekijäpuolella on otettu<br />
positiivisesti vastaan työsuhdematkalippu.<br />
Herranen oli mukana työryhmässä,<br />
jossa etuutta valmisteltiin.<br />
– Etuus, josta jokainen saa itse<br />
päät tää käyttääkö sitä, on tasa-arvoinen.<br />
Eu ro määrä on joukkoliikennevälineestä<br />
riip pumatta kaikille sama, Herranen<br />
toteaa.<br />
Hän on siirtymässä itsekin etuuden<br />
käyttäjiin ”aika vahvasti”.<br />
Varastonhoitaja Jyrki Mattila Hatanpään<br />
hoitotarvikevarastolta ei aio<br />
käyttää työsuhdematkalippua.<br />
– Työmatkani on sen verran hankala<br />
toteuttaa bussilla, että käytännön<br />
syistä minun ei kannata käyttää<br />
bussia.<br />
Sen sijaan hankinta-assistentti Paula<br />
Paljakka on bussin vakituisia asiakkaita<br />
ja aikookin käyttää työsuhde-etua<br />
hyväk seen.<br />
– Hyvä etu. Etu se on pienempikin.<br />
Hy vä, ettei tarvitse enää käyttää arvolippua.<br />
Toimistosihteeri Asta Pohjola ei käytä<br />
joka päivä bussia tullessaan Pirkkalasta<br />
Tampereelle. Laskutoimitus matkamäärien<br />
mukaan osoittaa, ettei hänen<br />
kannata hyödyntää tarjottua etuutta ja<br />
hankkia seutulippua.<br />
– Pian alan pyöräillä töihin, enkä<br />
tarvitse bussia. Ihan hienoa kuitenkin,<br />
että tällainen mahdollisuus tarjotaan<br />
henkilöstölle.<br />
Varastosihteeri Maritta Helsingiuksen<br />
työmatkat ovat järjestyneet<br />
niin, että hän pääsee miehensä kyydissä<br />
aamuisin töihin.<br />
– Minun ei kannata ostaa työsuhdematkalippua,<br />
koska käytän bussia yleensä<br />
vain toiseen suuntaan. Puolet matkalipusta<br />
jäisi käyttämättä, Helsingius<br />
toteaa.<br />
monipuolistuu tulevaisuudessa järjestelmien<br />
teknisten valmiuksien kehittyessä.<br />
Lisätietoja: www.tac.fi/ajankohtaista/<br />
tyosuhdematkalippu<br />
Paula Paljakka on tyytyväinen uuteen työsuhde-etuun.<br />
Asta Pohjola ei kulje joka päivä työmatkoja<br />
bussilla.<br />
Maritta Helsingius ei hyödy työmatkalippuetuudesta.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
7
vi kku<br />
Sopimusohjaus on<br />
tilaaja–tuottaja-mallin työkalu<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
Kun <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin palvelutoiminnassa<br />
otetaan ensi<br />
vuoden alussa käyttöön<br />
tilaaja–tuottaja-malli,<br />
tarvitaan suunniteltuja<br />
ja harkittuja periaatteita<br />
tilaajille ja<br />
tuottajille sopimuksien<br />
tekoon. Sekä tilaajien<br />
että tuottajien on<br />
tiedettävä, mistä on<br />
sovittu ja millaisilla<br />
periaatteilla ja millaisilla<br />
kriteereillä.<br />
TEKSTI Raija Lindell<br />
S<br />
opimus kertoo myös päätöksentekijöille<br />
ja henkilöstölle<br />
tärkeää tietoa: töitä tehdään asia s-<br />
ta laaditun sopimuksen mukaan.<br />
Jotta tilaaminen ja tuottaminen<br />
sujuisivat kaupungin sisällä<br />
hallitusti niiden tekemiseen tarvitaan<br />
sopimusta, jossa määritellään<br />
<strong>kaupunki</strong>laisille tuotettavien<br />
palvelujen sisältö, laatu ja palvelujen<br />
rahoitus.<br />
Sopimus ei ole mikä tahansa<br />
so pimus, vaan sen tekemiseen tarvitaan<br />
kaikkia koskevaa ohjeistusta.<br />
Sopimusohjaus tulee tässä<br />
kohtaa avuksi. Kehittämispäällikkö<br />
Päivi Nurmisen johdolla on<br />
suunniteltu <strong>Tampereen</strong> kaupun-<br />
gille sopimusohjausmallia, joka<br />
on työkalu eri osapuolille sopimuksien<br />
tekoon.<br />
1. Mitä on sopimusohjaus?<br />
Sopimusohjaus on talousalan käsitteitä,<br />
eikä välttämättä ole kaikille<br />
tuttu termi. Sopimusohjaus<br />
on menetelmä, jonka mukaisesti<br />
tilaaja ja tuottaja sopivat kuntalaisille<br />
tarjottavista palveluista,<br />
niiden määrästä, hinnoista, rahoituksesta<br />
ja laadusta.<br />
Yksikertaisimmillaan sen voidaan<br />
sanoa tarkoittavan toimintaohjeistoa<br />
sopimusten tekemiseen.<br />
Siinä määritellään kuka sopii ja<br />
kenen kanssa, mistä asioista sovitaan,<br />
minkälaisia sopimuksia<br />
käytetään, neuvotaan miten<br />
palvelun laatu ja sisältö määritellään,<br />
mille tasolle sopimukset<br />
tehdään, miten sopimusten valmistelu<br />
ja seuranta tapahtuvat<br />
sekä miten sopimus rahoitetaan<br />
ja laskutetaan.<br />
Sopimusohjaus menetelmänä<br />
edellyttää aina palvelun hahmottamista<br />
tuotteena, kustannuslaskentaa<br />
ja hinnoittelua.<br />
2. Ketä sopimusohjaus koskee?<br />
Välillisesti se koskee kaikkia, niin<br />
palvelujen tilaajia kuin palvelujen<br />
tuottajia. Se sitouttaa sekä luottamushenkilöt<br />
että palveluja tuottavan<br />
henkilöstön.<br />
3. Ketkä työstävät sopimuksia?<br />
Sopimusohjaus on tärkeä työkalu<br />
etenkin tilaajapäälliköille ja tuotantojohtajille.<br />
Sopimusten tekeminen<br />
vaatii tiiviitä neuvotteluja<br />
ja etukäteistietoa sekä asiantuntijuutta.<br />
Poliitikot tilaajalautakunnissa<br />
ja tuottajajohtokunnissa, joissa<br />
sopimukset hyväksytään, tuovat<br />
tietoa kuntalaisilta ja huolehtivat,<br />
että kuntalaisen ääni kuuluu<br />
sopimusten teossa.<br />
4. Kuinka pitkäksi aikaa sopimukset<br />
tehdään?<br />
Sopimusohjaus kytkeytyy koko<br />
kaupungin strategiseen suunnitte<br />
lujärjestelmään ja erityisesti useampivuotiseen<br />
palvelujen han kintasuunnitelmaan<br />
tilaajapuolella<br />
ja tuotantostrategiaan tuottajapuolella.<br />
Sisäisiä sopimuksia suositellaan<br />
tehtäväksi enintään kolmeksi<br />
vuodeksi. Tuotteiden hinnat ja<br />
määrät vahvistetaan joka vuosi.<br />
5. Mitä hyötyä sopimusohjauksesta<br />
on?<br />
Sopimusohjauksessa tilaajan ja<br />
tuottajan roolit selkiintyvät. Tarkka<br />
ja selkeä sopimus on kummankin<br />
osapuolen etu: tilaaja määrittelee<br />
lopputuloksen ja tuottaja<br />
vastaa palvelusta.<br />
Palvelujen tärkeysjärjestyksen<br />
määrittelee aina tilaaja, hän priorisoi<br />
palvelut.<br />
Sopimusohjauksen sanotaan<br />
tekevän tilaaja–tuottaja-mallia<br />
läpinäkyvämmäksi ja parantavan<br />
parhaimmillaan myös tiedonkulkua.<br />
6. Miten palvelujen sopimusohjaus<br />
pelaa yhteen koko kaupungin<br />
talouden kanssa?<br />
Sopimusohjaus pyrkii hillitsemään<br />
kulujen kasvua, sillä se lisää<br />
tietoisuutta kustannuksista<br />
ja laadusta. Sopimusneuvottelut<br />
kytkeytyvät taloussuunnitteluun.<br />
Tilaajan roolia ja erityisesti vastuuta<br />
korostaa muun muassa<br />
periaate, että budjetti on tilaajan<br />
käytössä.<br />
Tilaajan tehtävä on huolehtia,<br />
että myönnetty rahoitus riittää<br />
tyydyttämään palvelujen tarpeen.<br />
Tässä kohtaa tilaajat määrittelevät<br />
tarvittaessa myös palvelujen<br />
tärkeysjärjestyksen, mitä tuottajan<br />
on ensisijaisesti tehtävä.<br />
7. Miten sopimusohjauksessa<br />
suhtaudutaan kilpailuttamiseen?<br />
Koska sopimusohjaus on tarkoitettu<br />
sovellettavaksi kaupungin<br />
sisäiseen tilaamiseen ja tuottamiseen,<br />
se jättää auki kysymyksen,<br />
milloin tilaajat tai tuottajat<br />
voivat kilpailuttamalla hankkia<br />
palveluja oman organisaationsa<br />
ulkopuolelta.<br />
Kehittämispäällikkö Päivi Nurmisen<br />
mukaan myös hankinta- ja<br />
kilpailuttamisperiaatteet määritellään,<br />
ja nämä ohjeet valmistuvat<br />
vuoden loppuun mennessä.<br />
8. Rajoitetaanko ja ohjataanko<br />
sopimuksilla liikaa palvelujen<br />
tuottajaa?<br />
Hyvä sopimus on molempia osapuolia<br />
kannustava. Tilaajan pitäisi<br />
välttää liian yksityiskohtaista<br />
ohjeistusta ja keskittyä varsinkin<br />
8
Sisäisen valvonnan<br />
ohjeet uusittiin<br />
palvelun laadun, saatavuuden ja<br />
riittävyyden määrittelyyn. Tuotantojohto<br />
harkitsee ja valitsee, millä<br />
keinoilla ja välineillä tilattua palvelua<br />
tuotetaan.<br />
9. Palvelujen sopimusohjauksessa<br />
tarvitaan tuotteistettuja<br />
palveluja. Ehditäänkö tuotteistukset<br />
saada valmiiksi vuoden<br />
2007 alkuun mennessä?<br />
Tuotteistaminen etenee nyt kolmella<br />
eri tasolla. Tilaajapäälliköt<br />
ryhmittelevät palvelutarpeita<br />
asiakkaan näkökulmasta. Ydinpalveluja<br />
tuottavat yksiköt määrittelevät<br />
ja hinnoittelevat omat<br />
palvelutuotteensa. Liikelaitoksista<br />
ja palvelukeskuksista osalla<br />
on jo valmiina tukipalvelutuotteidensa<br />
määrittely, osa vielä työstää<br />
määrittelyjään.<br />
Hankintaketju:<br />
Tilaaja hankkii tuottajalta<br />
palvelukokonaisuuden.<br />
Tuottaja hankkii<br />
kokonaisuuden tuottamiseen<br />
tarvittavat tukipalvelut.<br />
Sisäisen valvonnan ohjeet<br />
uusittiin toimintamallin<br />
uudistamiseen liittyen.<br />
Sisäinen valvonta ja hyvä<br />
johtamis- ja hallintotapa -ohje<br />
hyväksyttiin kaupunginhalli<br />
tuk sessa 6. helmikuuta.<br />
TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Anna Byckling<br />
Uusitulla ohjeistolla yhdenmukaistetaan hyvää<br />
hallintotapaa ja johtamiskäytäntöjä.<br />
Esimiehet voivat käyttää uusittuja ohjeita hyväkseen,<br />
kun laativat omia sisäisen valvonnan<br />
ja riskienhallinnan suunnitelmia sekä menettelytapaohjeita<br />
omalle toimintayksikölleen. Sisäisen<br />
valvonnan ohje pohjautuu kansainväliseen CO-<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin sisäisen valvonnan<br />
yksikköön kuuluvat sisäinen tarkastaja<br />
Janne Kotilahti (vas.), tarkastaja Marja Latosaari,<br />
atk-tarkastaja Irja Peltoniemi, tarkastaja<br />
Terttu Somppi, tarkastaja Anne Perttala,<br />
sisäinen tarkastaja Pirjo Toivo, tarkastussihteeri<br />
Pirjo Nummela ja tarkastusjohtaja<br />
Keijo Lappalainen. Kuvasta puuttuu sisäinen<br />
tarkastaja Teija Helanti.<br />
SO-malliin, joka on käytössä monissa suurissa<br />
yrityksissä sekä julkishallinnossa.<br />
Tarkastusjohtaja Keijo Lappalaisen mukaan<br />
toimintamallin uudistuksen myötä syntyi<br />
tarve tarkentaa ohjetta ja kirjata siihen joitakin<br />
uusia painotuksia. Nyt hyväksytyissä ohjeissa on<br />
toimintamallin muutoksen mukaisesti painotettu<br />
aiempaa voimakkaammin toimielinten vastuuta<br />
ja velvollisuutta oman toimintansa valvojina.<br />
– Uuden toimintamallin myötä esteellisyysja<br />
riippumattomuusnäkökohdat tulevat sekä<br />
henkilövalinnoissa että käytännön toiminnassa<br />
uudelleen arvioitaviksi. Tilaaja–tuottaja-mallissa<br />
on tärkeää, että henkilö ei toimi samanaikaisesti<br />
sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatiossa, Lappalainen<br />
sanoo.<br />
Esteellinen virkamies tai luottamushenkilö ei<br />
saa osallistua eikä olla läsnä päätöstä tehtäessä.<br />
Luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ovat<br />
itse vastuussa oman esteellisyytensä arvioimisesta.<br />
Jos esteellisyydestä on epäselvyyttä, kannattaa<br />
asia tarkistaa lakimiesyksiköstä.<br />
Matkakäytäntöihin<br />
läpinäkyvyyttä<br />
Uusia asiakokonaisuuksia ohjeessa ovat lisäksi<br />
virka- ja työtehtäviin liittyvä matkustaminen<br />
ja koulutus sekä väärinkäytösten ehkäisy. Matkustamisen<br />
ja kouluttautumisen osalta ohjeissa<br />
todetaan, että kaupungin toimintaperiaatteiden<br />
Lisätietoja:<br />
Sopimusohjaus on yhtenä<br />
teemana Studia generalia<br />
-luennolla 23.5. otsikolla<br />
Palvelujen hankintakoulutus.<br />
Katso myös kaupungin<br />
intranetistŠ: tac.fi/palke<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
9
www.sis.tampere.fi/<br />
konsernihallinto/ohjeet<br />
vi kku<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
10<br />
mukaista on, että <strong>kaupunki</strong> maksaa<br />
henkilöstönsä matka- ja koulutuskustannukset.<br />
– Kaupungin henkilöstön koulutusja<br />
matkustuskäytännöt oli syytä arvioida<br />
ja ohjeistaa, koska tilaaja–tuottajamallin<br />
myötä eteen saattaa tulla uusia<br />
haasteita. Kunnallishallinnolta edellytetään<br />
puolueettomuutta ja riippumattomuutta<br />
sekä toiminnan läpinäkyvyyttä,<br />
joten perusperiaate henkilöstön matkustuskäytännössä<br />
on, että <strong>kaupunki</strong><br />
maksaa itse henkilöstönsä matka- ja<br />
koulutuskustannukset. Tämä ohje sitoo<br />
sekä viranhaltijoita, työntekijöitä<br />
että luottamushenkilöitä. Ohjetta pitää<br />
noudattaa myös työajan ulkopuolella,<br />
jos on kyse ulkopuolisten kustantamista<br />
matkoista ja etuuksista, henkilöstön<br />
kehittämispäällikkö Niina Pietikäinen<br />
sanoo.<br />
Ohjeen mukaan ulkopuolisen kustantaman<br />
matkan voi ottaa vastaan, jos<br />
puolueettomuus, riippumattomuus ja<br />
tasapuolisuus eivät vaarannu. Ohjeen<br />
soveltaminen on kuitenkin käytännössä<br />
hankalaa, koska lain mukaan jo pelkkä<br />
mahdollisuus siitä, että luottamus heikkenee<br />
riittää siihen, että ulkopuolisen<br />
esittämä matkatarjous tai taloudellinen<br />
etuus tulee hylätä. Jos ulkopuolisen tarjoama<br />
matka hyväksytään, edellytetään<br />
siltä tiettyjä menettelytapoja.<br />
– Matkatarjous on osoitettava toimintayksikölle<br />
eikä henkilölle, matkatarjouksen<br />
on oltava yksikön kannalta<br />
tarpeellinen ja koulutusmatkasta on<br />
aina tehtävä asianmukainen matkakertomus,<br />
joka annetaan sekä esimiehen<br />
että työtovereiden luettavaksi. Matkan<br />
teeman pitää aina liittyä henkilön työtehtäviin,<br />
Pietikäinen sanoo.<br />
Ulkopuolisen kustantaman matkan<br />
hyväksymisestä tai hylkäämisestä<br />
päättää aina henkilöstöjaosto esimiehen<br />
esityksestä. Osallistuminen <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin nimeämänä edustajana<br />
esimerkiksi valtion tai kuntien toimielimien<br />
tai kansainvälisten järjestöjen järjestämiin<br />
matkoihin ei edellytä erillistä<br />
henkilöstöjaoston päätöstä vaan niihin<br />
riittää myönnetty sivutoimilupa.<br />
Erityisesti tarjouskilpailuvaiheessa<br />
kaikista kutsuista ja etuisuuksista on<br />
kieltäydyttävä. Pietikäinen korostaa,<br />
että tavanomainen vieraanvaraisuus<br />
on hyväksyttävää, koska verkostoituminen<br />
ja kehityksessä mukana pysyminen<br />
ovat tärkeitä. Myös seuraavaa budjettia<br />
rakennettaessa olisi toimintayksiköissä<br />
otettava huomioon ohjeen vaikutukset.<br />
Jos matkustamista tai koulutusta koskevien<br />
ohjeiden tulkinnassa on epäselvyyttä,<br />
oikea menettelytapa kannattaa<br />
varmistaa hallintopalvelukeskuksesta.<br />
Keijo Lappalaisen mukaan ohjeessa<br />
todetaan, että väärinkäytösten ehkäisy<br />
on kaikkien kaupungin työntekijöiden<br />
asia, joten jokainen voi puuttua epätarkoituksenmukaiseen<br />
tai sääntöjen ja<br />
ohjeiden vastaiseen menettelyyn.<br />
– Havainnoista voi tehdä ilmoituksen<br />
joko omalle esimiehelle, lakimiesyksikköön<br />
tai sisäiseen tarkastukseen,<br />
hän sanoo.<br />
Hankinnat tehdään<br />
keskitetysti<br />
Sisäisen valvonnan ohjeissa korostetaan,<br />
että kaikki kaupungin hankinnat<br />
on tehtävä hyvän hallintotavan<br />
mukaisesti.<br />
– Hankintojen yhteydessä ei saa<br />
ottaa vastaan mitään lahjoja, palvelusuorituksia<br />
tai muita palveluksia tarjoajilta<br />
tai toimittajilta eikä henkilökohtaisia<br />
hankintoja saa kytkeä kaupungin<br />
hankintoihin. Esteellinen henkilö ei saa<br />
osallistua hankintojen valmisteluun eikä<br />
päätöksentekoon, <strong>Tampereen</strong> Logistiikan<br />
johtaja Erkki Harju sanoo.<br />
Hankinnoissa on noudatettava<br />
lakia julkisista hankinnoista sekä kaupungin<br />
sääntöjä ja ohjeita. <strong>Tampereen</strong><br />
Logistiikka huolehtii keskitetystä<br />
hankintatoimesta. Logistiikka päättää<br />
yhteishankintamenettelyn piiriin kuuluvista<br />
tavarahankinnoista sekä yhteisesti<br />
sovituista palveluhankinnoista.<br />
Toimintayksiköillä on velvollisuus tilata<br />
tavarat ja palvelut Logistiikan nimeämiltä<br />
sopimustoimittajilta.<br />
Yhteishankintojen ulkopuolisia, alle<br />
2500 euron arvoisia hankintoja ei<br />
tarvitse kilpailuttaa. Kilpailutettujen<br />
hankintojen lisäksi myös kilpailuttamattomista<br />
hankinnoista tulee tehdä päätös.<br />
Sisäinen valvonta ja hyvä johtamisja<br />
hallintotapa -ohje löytyy intranetistä<br />
osoitteesta<br />
Lukineuvola au<br />
Pirkanmaan lukineuvola<br />
tarjoaa tietoa ja tukea<br />
oppimisongelmien tunnistamiseksi<br />
ja auttamiseksi. Lukiasiamies<br />
Minna Kymäläinen<br />
sanoo, että aikuisten lukivaikeuksiin<br />
puuttuminen on<br />
entistä tärkeämpää koulutuksen<br />
merkityksen korostuessa<br />
työelämässä.<br />
TEKSTI Jaana Kalliomäki<br />
KUVA Anna Byckling<br />
Lukineuvola palvelee yli 16-vuotiaita oppimisongelmaisia<br />
ja heidän kanssaan työskenteleviä<br />
ammattilaisia. Erityisesti koulujen<br />
ja oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen<br />
henkilökunta joutuu työssään tekemisiin näiden<br />
asioiden kanssa – moni tietämättään: jos<br />
asiakas ei halua täyttää lomaketta, kyse saattaa<br />
olla esimerkiksi kyvyttömyydestä hahmottaa<br />
sen muotoa ja sisältöä.
ttaa myös työssään tietoa tarvitsevia<br />
– Opettajan tulee ymmärtää oppijaa ja<br />
luoda turvallinen ilmapiiri. Hän voi esimerkiksi<br />
järjestää suullisen kokeen tai lukea kokeen<br />
kysymykset ääneen.<br />
Tietoa ja tukea<br />
saa jo hyvin<br />
<strong>Tampereen</strong> ammattiopiston äidinkielenopettaja,<br />
lukiopettaja ja informaatikko Tarja Tahvola<br />
pitää lukineuvolaa tarpeellisena. Hän on<br />
osallistunut lukineuvolan järjestämään Lexiakoulutukseen.<br />
– Näen lukineuvolan ennen kaik kea palvelupisteenä,<br />
josta saa tietoa, tukea, ohjausta<br />
ja neuvoa. Olen kertonut Hervannan ja Pyynikin<br />
ammattioppilaitoksissa lukineuvolan<br />
toimin nasta nuorille, joilla on lukemisen ja<br />
kirjoittamisen vaikeuksia. Myös oppilaitosten<br />
henkilökunnan on hyvä tietää aiheesta.<br />
Sekä perusopetuksessa että toisen asteen<br />
koulutuksessa panostetaan entistä enemmän<br />
ongelmien huomioimiseen. Tahvola tähdentää,<br />
että eri tavoin oppiville tulee turvata<br />
riittävä ohjaus koko tutkinnon suorittamisen<br />
ajan.<br />
– Jokaisella on erilainen tapa op pia, hahmottaa<br />
ja prosessoida tie toa. Esimerkiksi lukivaikeuden<br />
kanssa tulee toimeen, jos se on<br />
tunnistettu ja siihen on saatu apua elämän eri<br />
vaiheissa.<br />
Pirkanmaan lukiasiamies<br />
Minna Kymäläinen tarjoaa<br />
tietoa, tukea ja neuvoja<br />
oppi misongelmaisille sekä<br />
heitä työssään auttaville ja<br />
kohtaaville. Lukineuvolassa<br />
ei ole muita työntekijöitä,<br />
mutta lukiasiamies tekee<br />
yhteis työtä monen eri tahon<br />
kanssa.<br />
Sanojen hahmottamista<br />
voi harjoitella Lukineuvolassa<br />
muun muassa tällaisen<br />
tekstin avulla.<br />
– Eriasteisia oppimisen ongelmia on 20<br />
prosentilla ihmisistä. Jopa väitöskirjan tehneellä<br />
voi olla, Kymäläinen valottaa.<br />
Ongelmia voi esiintyä vaikkapa hahmottamisessa,<br />
motoriikassa tai lyhytmuistissa.<br />
Lukihäiriöt eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet<br />
ovat yksi oppimisvaikeuksien muoto.<br />
Ne ovat suuri syrjäytymisuhka. Kymäläisen<br />
mukaan jo pienet keinot auttavat, kunhan<br />
ongelma on tunnistettu.<br />
– Me kerromme oppimisen eri muodoista<br />
ja siitä, miten erilaisten oppijoiden kanssa menetellään.<br />
Teemme lukitestejä ja rohkaisemme<br />
ihmisiä tunnistamaan oman oppimistyylinsä,<br />
koska sitten uskaltaa hakeutua opiskelemaan<br />
ja voi tilanteen tullen neuvoa opettajaa.<br />
Yhteistyö<br />
tärkeää<br />
Lokakuussa aloittanut Pirkanmaan lukineuvola<br />
kuuluu kolmivuotiseen valtakunnalliseen<br />
ESR-hankkeeseen, joka tähtää pysyvän, yhden<br />
luukun palvelumallin rakentamiseen. Kokeilu<br />
toimii neljällä paikkakunnalla. Lukiasiamiehet<br />
keräävät asiakkaidensa ongelmista ja palveluiden<br />
tarpeesta tietoa, jonka pohjalta suunnitellaan<br />
jatkoa.<br />
Kymäläinen korostaa jo olemassaolevien<br />
toimijoiden merkitystä ja yhteistyötä heidän<br />
kanssaan. Muun muassa työväenopisto järjestää<br />
lukikursseja ja koordinoi lukiverkostoa.<br />
Kaupungissa toimii PEO eli Pirkanmaan Erilaiset<br />
Oppijat -yhdistys ja Sampolan kirjastossa<br />
lukitori.<br />
Pirkanmaan lukineuvolaa hallinnoi <strong>Tampereen</strong><br />
työväenopisto. Käynti lukineuvolaan<br />
järjestyy ajan varaamalla tai avointen ovien<br />
päivinä.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
11
vi kku<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
12<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
puhelinkeskuksessa ei ole<br />
hiljaista hetkeä. Ratinaan<br />
huhtikuun alussa muuttanut<br />
keskus ottaa kuukausittain<br />
vastaan noin 240 000 puhelua<br />
ja välittää niitä kaupungin<br />
runsaalle 16 000 työntekijälle.<br />
TEKSTI Mari Mäkinen KUVAT Anna Byckling<br />
Vaihde, pieni hetki, kuulemiin, erottuu ystävällinen<br />
ääni puheensorinasta, jota rytmittää<br />
tasaisesti pirisevät hälytysäänet.<br />
Puhelinpalvelusihteerit ovat kääntyneinä<br />
tietokoneittensa ääreen ja keskittyvät palvelemaan<br />
langan toisessa päässä olevia henkilöitä.<br />
Tunnelma Ratinan lämpökeskuksen viidennessä<br />
kerroksessa on rauhallinen, vaikka<br />
puhelinliikenne virtaa vilkkaana keskuksen<br />
huoneissa. Sitä ei näe, mutta sen kuulee.<br />
Toimintatapoja<br />
yhtenäistetään<br />
– Muutimme uusiin tiloihin monessa eri vaiheessa<br />
ja aina iltaisin, kun vaihde oli kiinni,<br />
palvelupäällikkö Jukka Aaltonen kertoo<br />
pu helinkeskuksen uutuuttaan tuoksuvissa<br />
ja kiiltävissä tiloissa. Keskus vastaa kaikista<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin puheluista lukuun ottamatta<br />
mielenterveystoimistoa ja aluepelastuslaitosta.<br />
– Hetkellisiä ruuhkahuippuja aiheuttavat<br />
lääkäreiden puhelinvastaanottoajat ja ajanvarausnumerot,<br />
joihin liittyviä puheluita tulee<br />
viikoittain noin 12 000.<br />
Keskittämisestä huolimatta vaihteen tehtävät<br />
ja käytössä oleva järjestelmä ovat pysyneet<br />
samoina.<br />
Tavoitteena on nyt yhtenäistää toimintatapoja<br />
ja tietokantoja.<br />
– Terveydenhoitaja-sanankin saattoi lyhentää<br />
monella eri tavalla ja kirjoittaa joko<br />
pienin tai isoin alkukirjaimin, jolloin henkilön<br />
hakeminen tietokannasta hankaloitui, Aaltonen<br />
antaa esimerkin.<br />
Hän toivoo, että puhelinpalveluita keskittämällä<br />
voidaan jakaa myös sitä perimätietoa,<br />
jota alalla pitkään olleille on kertynyt.<br />
– Voimme nyt vaihtaa entistä enemmän<br />
tietoa, kun keskuksessa työskentelee eri hallintokunnista<br />
ja toimialoilta olevia ihmisiä,<br />
palvelupäällikkö suunnittelee.<br />
Puhelinkeskus ei näy<br />
mutta kuuluu<br />
Sinikka Korkeila<br />
kertoo hymyillen,<br />
ettei työpäivän<br />
jälkeen tee mieli<br />
soittaa, vaan hän<br />
odottaa läheisten<br />
ottavan yhtyettä<br />
häneen.<br />
Jukka Aaltonen<br />
toivoo uudelta<br />
keskukselta yhtenäisiä<br />
toimintamalleja<br />
ja puhelinpalvelusihteereille<br />
kertyneen perimätiedon<br />
viemistä<br />
verkkoon.<br />
Lomista ja poissaoloista<br />
täytyy ilmoittaa<br />
Palveluiden keskittäminen merkitsee uusien<br />
yhteystietojen opettelua keskuksen puhelinpalvelusihteereille.<br />
Esimerkiksi <strong>Tampereen</strong><br />
ammattiopiston siirtyminen vaihteeseen merkitsee<br />
500 uuden numeron lisäystä tietokantaan.<br />
Aaltonen korostaakin kulunvalvonnan<br />
tärkeyttä, jotta keskus pysyy ajan tasalla<br />
kaupungin työntekijöiden lomista ja poissaoloista.<br />
Hän muistuttaa, että puheluiden ohjautumista<br />
väärään paikkaan aiheuttaa eniten<br />
tiedonpuute.<br />
– Tietojen syöttäminen Timecon-järjestelmään<br />
on nyt entistä tärkeämpää ja jokaisen<br />
kaupungin työntekijän pitäisi ilmoittaa<br />
menoistaan. On noloa sanoa keskukseen<br />
soittavalle kuntalaiselle, että hänen tavoittelemansa<br />
henkilö on lähtenyt lomalle, eikä<br />
tiedetä paluupäivää.<br />
Puhelinketju ei veny pitkäksi silloin, kun<br />
puhelu voidaan ohjata keskuksesta suoraan<br />
poissaolijan varahenkilölle.<br />
Puhelinpalvelusihteeri<br />
palvelee hätäilemättä<br />
Palvelupäällikön mukaan puhelinpalvelusihteeriltä<br />
vaaditaan niin ystävällisyyttä kuin<br />
palvelualttiutta, mutta myös laajaa asiantuntemusta.<br />
– Useinhan kuntalainen kysyy asiaa, eikä<br />
tiettyä henkilöä, Aaltonen tiivistää.<br />
Puhelinkeskus on kaupungin imagon kannalta<br />
tärkeä, sillä soitto keskukseen on usein<br />
kuntalaisen ensimmäinen kosketus kaupungin<br />
palveluihin virastotalon neuvontapisteen<br />
lisäksi.<br />
Puhelinpalvelusihteeri Sinikka Korkeila<br />
teroittaa myös omaa suhdettaan työhönsä.<br />
– Täytyy uskoa siihen mitä tekee. Sen<br />
kuulee heti äänestä, jos ei pidä työstään.
Pian 36 vuotta puhelinpalvelusihteerinä<br />
toiminut Korkeila sanoo, että soittajilta on<br />
kysyttävä asiaa tarpeeksi pitkään, että puhelu<br />
ohjautuu oikealle henkilölle. Rauhallisuus<br />
on valttia.<br />
– Eihän sellainen käy laatuun ollenkaan,<br />
että olisi puhelimessa sellainen tuli ja leimaus,<br />
Korkeila nauraa.<br />
Tekniikka kehittyy,<br />
ihmisluonto ei<br />
Ennen puhelinpalveluiden keskittämistä Korkeila<br />
työskenteli liikennelaitoksella Nekalassa<br />
ja sitä ennen Virastotalolla. Puhelinliikenteen<br />
arkinen rytmi on tullut tutuksi.<br />
– Kiireisintä on aina aamupäivällä ennen<br />
ruokailuaikaa ja juuri ennen neljää, kun ihmiset<br />
muistavat puhelut, jotka piti soittaa ennen<br />
työajan päättymistä.<br />
Korkeila muistelee aikaa, milloin kaupungin<br />
työntekijät tavoitettiin hakulaitteilla.<br />
– Ne olivat parempia kuin kenkkuilevat<br />
matkapuhelimet, jotka saattavat pahimmassa<br />
tapauksessa olla kotona tai poissa päältä.<br />
Vuosien varrella tekniikka on muuttunut,<br />
mutta ihmisluonto on pysynyt samana. Epäkohdiksi<br />
koetut asiat puretaan usein puhelinpalvelusihteerin<br />
korville.<br />
– Puhelimessa on tottunut kuuntelemaan<br />
ihmisten mielipiteitä matkalippujen hinnoista<br />
ja siitä, ettei bussi ottanut pysäkiltä kyytiin,<br />
Korkeila kertoo.<br />
Mieleen on jäänyt myös useita positiivisia<br />
puheluita, kuten keskukseen soittanut vanhempi<br />
nainen, joka soitti vain kertoakseen<br />
omasta arjestaan. Hänen puheluaan Korkeilan<br />
ei tarvinnut yhdistää enää eteenpäin.<br />
Tiesitkö?<br />
Puhelinkeskuksessa<br />
työskentelee 19 henkilöä.<br />
Keskuksessa on kolme erilaista<br />
työaikaa: 8–16, 8.30–15.45 ja<br />
7.30–19.<br />
Sairaanhoidonpuoli palvelee<br />
viikonloppuisin kello 11–19.<br />
Puhelinkeskuksessa on yhteys<br />
noin 12 000 lankaliittymään ja<br />
lähes 6000 matkapuhelimeen.<br />
Ensiapuvalmiutta<br />
kohennetaan<br />
työpaikoilla<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin työpaikoilla parannetaan ensiapuvalmiuksia.<br />
Työpaikoilla tulisi olla olosuhteisiin nähden<br />
riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja riittävä ensiapuvarustus.<br />
Henkilöstölle tarvitaan myös toimintaohjeet onnettomuustilanteiden<br />
varalle.<br />
TEKSTI JA KUVA Raija Lindell<br />
Henkilöstöyksikössä selvitettiin asiaa<br />
ja laadittiin yhtenevät ohjeet<br />
kaupungin työpaikoille. Ohjeet tulevat<br />
myös intranet-sivuille ja tietoa jaetaan<br />
esimiehille.<br />
Työpaikkojen ensiapuvalmiuden määrittelyssä<br />
käytetään apuna tapaturmavaarojen<br />
arviointia. Työpaikan ensiapuvalmiuden<br />
tason määrittelyn tekee työterveyshuolto<br />
työpaikkakäyntien yhteydessä.<br />
Asiantuntijalääkäri Harri Laesvirran<br />
mukaan ensiapuvalmiuden arvioimisessa<br />
käytetään sosiaali- ja terveysministeriön<br />
Ensiapuvalmius työpaikoilla -ohjetta.<br />
Työpaikkoja on monenlaisia, joten<br />
myös tapaturmavaara ja -riskit vaihtelevat<br />
työpaikan mukaan. Tästä johtuen<br />
ensiapuvalmiuden tason ei tarvitse olla<br />
korkea jokaisella työpaikalla. Kulloisenkin<br />
työpaikan tapaturmavaara määritellään<br />
asteikolla vähäinen–ilmeinen–erityinen.<br />
– Suurimmassa osassa kaupungin<br />
työ paikoista tapaturmavaara on määriteltävissä<br />
vähäinen-luokkaan, joten ensiaputaidoissakaan<br />
ei edellytetä erityisosaamista,<br />
kertoo Laesvirta.<br />
Hoitotarvikkeet<br />
ja -ohjeet päivitettävä<br />
Kun työpaikan toimintojen ja olosuhteiden<br />
mukainen ensiapuvalmiuden taso on määritelty,<br />
varmistetaan, että työpaikan ensiapuvarustus<br />
on vaaditussa kunnossa.<br />
– Ensiapukaapista tulisi olla muutakin<br />
kuin perinteistä laastaria, kuten<br />
ensiapusiteitä, taitoksia, haavatyynyjä,<br />
haavapyyhkeitä, harsosidettä ja sakset,<br />
Laesvirta luettelee.<br />
Ensiapukaapin lähellä pitäisi olla<br />
myös ensiapuohjeita, varsinkin elvytyksestä<br />
ja verenvuodon tyrehdyttämisestä.<br />
– Suosittelen käyttöön Suomen Punaisen<br />
Ristin julkaisemia ensiapuohjeita,<br />
jotka löytyvät SPR:n internet-sivuilta,<br />
Laesvirta sanoo.<br />
Kuka sitten vastaa, että ensiapukaapissa<br />
on vaadittavat tarvikkeet?<br />
Laesvirran mielestä tehtäväalueiden<br />
ja työpaikkojen esimiesten on nimettävä<br />
vastuuhenkilö tai vastuuhenkilöt, jotka<br />
tilaavat tarvikkeet ja jakavat ne omien<br />
alueidensa ensiapukaappeihin.<br />
Ensiaputarvikkeet hankitaan suuremmissa<br />
erissä <strong>Tampereen</strong> logistiikan<br />
Hatanpään hoitotarvikevarastosta. Tehtäväalueet<br />
ja työpaikat hankkivat ja kustantavat<br />
itse kaikki ensiapuun liittyvät<br />
järjestelyt, niin tarvikkeet kuin vaadittavan<br />
koulu tuksen. Jos työpaikalla ei ole<br />
ensiapukaap pia tarvikkeiden säilytystä<br />
varten, se tilataan logistiikkakeskuksen<br />
Nekalan varastosta.<br />
– Kelasta on mahdollisuus saada<br />
työterveyshuollon korvausta henkilöstön<br />
käyttöön tarkoitettujen ensiaputarvikkeiden<br />
kustannuksista, Laesvirta muistuttaa.<br />
Korvaushakemus tehdään keskitetysti<br />
koko kaupungin kustannuksista.<br />
– Korvaushakemusta varten työpaikoilla<br />
on seurattava kuluja, jotka aiheutuvat<br />
ensiapuvalmiuden ylläpidosta.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
13
www.tyosuojelu.fi/upload/<br />
1n7ue4nx.pdf<br />
HANNE TAMMINEN<br />
vi kku<br />
Joukkoliikenteen tilaajayksikkö<br />
aloitti toimintansa huhtikuun<br />
alussa yhdyskuntapalveluissa.<br />
Ensi töikseen seitsemän hengen<br />
tiimi muutti liikennelaitoksen<br />
tiloista Nekalasta Frenckellin<br />
Koskisiipeen.<br />
TEKSTI Hanne Tamminen<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
14<br />
Vähintäänkin tällaisia<br />
hoitotarvikkeita tulisi<br />
löytyä työpaikkojen ensiapukaapeista.<br />
Tullinkulma antaa<br />
ensiapukoulutusta<br />
Ensiapukoulutuksen tarve määritellään<br />
STM:n ohjeissa. Koulutus tulisi hankkia<br />
ensisijaisesti Tullinkulman työterveydestä.<br />
Tullinkulman työterveys on myös ensisijainen<br />
hoitopaikka, jos <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
henkilöstöön kuuluvalle työntekijälle<br />
sattuu hoitoa vaativa työtapaturma.<br />
– Mutta työtapaturmien tai äkillisten<br />
sairaustapausten hoitopaikka voi olla<br />
muukin paikka, vamman laadun ja sattumisajankohdan<br />
mukaan, Laesvirta toteaa.<br />
Hänen mukaansa vamman laadun arvioinnissa<br />
nimenomaan ensiapukoulutuksen<br />
saanut henkilö pystyy arvioimaan hoidon<br />
tarvetta.<br />
– Tietenkin aina pitää käyttää tervettä<br />
talonpoikaisjärkeä.<br />
Hoitopaikoista on tehty suosituslista,<br />
joka löytyy intranetistä.<br />
Lisätietoja:<br />
Ensiapuvalmius työpaikoilla, työsuojeluoppaita<br />
ja ohjeita 33, STM Työsuojeluosasto<br />
2003:<br />
SPR:n ensiapuohjeet:<br />
www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet<br />
Henkilöstön ensiapukaapin<br />
sisältö, kun työpaikka on<br />
kiinteä ja tapaturmavaara on<br />
vähäinen:<br />
ensiapuside isoja ja pieniä<br />
yht. 8 kpl<br />
taitoksia, kuitukangasta, 10x10,<br />
2 pussia<br />
haavatyynyjä, 20x20, 2 kpl<br />
harsosidettä, elastista, 8cm, 2 kpl<br />
teippiä, silkkiä 1 rulla<br />
laastaria, 24x70, 20 kpl<br />
laastaria, leikattava, kangas<br />
1 rulla<br />
haavapyyhkeitä 10 kpl<br />
sakset<br />
kolmioliina, kuitukangasta, 2 kpl<br />
Sisältöluettelo säilytetään ensiapukaapissa<br />
ja ennen tavaran loppumista<br />
on huolehdittava uuden<br />
tilaaminen <strong>Tampereen</strong> logistiikasta<br />
hoitotarvikevarastosta.<br />
Joukkueenjohtajana toimii joukkoliikennepäällikkö<br />
Mika Periviita ja tiimissä työskentelevät<br />
joukkoliikenneinsinööri Olli Kanerva,<br />
joukkoliikennelogistikot Lauri Helke<br />
ja Juha Kortteus, tariffisuunnittelija Tanja<br />
Lehtonen, henkilöliikennelogistikko Kati<br />
Parkko ja tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen.<br />
Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen<br />
ja päättävä elin on yhdyskuntalautakunta.<br />
Tilaaja suunnittelee<br />
aikataulut, linjat ja reitit<br />
Joukkoliikenneyksikön tehtäviin kuuluu muun<br />
muassa linjojen, reittien ja pysäkkien suunnittelu,<br />
aikataulujen ja autokiertojen suunnittelu,<br />
joukkoliikenteen yleinen tiedotus ja<br />
markkinointi, clearing eli rahanjako yhteistariffiliikennöitsijöiden<br />
kesken, lippujen myynti<br />
ja myyntiverkosto, tariffisuunnittelu ja palveluliikenne.<br />
Lisäksi tilaajayksikkö hankkii ja tarvittaessa<br />
kilpailuttaa joukkoliikenteen, arvioi joukkoliikennetarvetta<br />
ja sen kehitystä, ohjaa rahas-<br />
–Tavoitteemme on<br />
pysäyttää matkustajamäärien<br />
lasku ja myös<br />
parantaa palvelua,<br />
sanoo joukkoliikennepäällikkö<br />
Mika Periviita.
TIMO AALTONEN<br />
Joukkoliikenteen iskujoukko:<br />
Lauri Helke (vas.), Juha Kortteus,<br />
Kati Parkko, Hanne Tamminen,<br />
Olli Kanerva ja Tanja<br />
Lehtonen.<br />
Joukkoliikenteen<br />
tilaajayksikkö tavoittelee<br />
parempaa palvelua<br />
Hehku<br />
tiedottaa<br />
henkilöstöasioista<br />
Hehku on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
henkilöstölle suunnattu, intra netissä<br />
julkaistava pikatiedote (www.tac.fi).<br />
Se tiedottaa ajankohtaisista henkilöstöhallinnon<br />
asioista kahden viikon<br />
välein.<br />
Esimiehiä pyydetään tulostamaan<br />
tiedotetta esimerkiksi ilmoitustaululle<br />
tai taukohuoneen pöydälle jos työyhteisössä<br />
on työntekijöitä, joilla ei ole<br />
sähköpostiyhteyttä.<br />
Hehkua julkaisee <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
hallinto- ja henkilöstöryhmä.<br />
Tiedotteen toimittaa henkilöstötiedottaja<br />
Sanna-Maria Röör, etunimi.sukun<br />
imi@tampere.fi puhelin 020 716 5653<br />
faksi 020 716 5277.<br />
Kiitokset<br />
tus- ja informaatiojärjestelmien kehitystä sekä<br />
kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikenneyhteistyötä.<br />
– Tilaaja–tuottaja-mallilla eriytetään<br />
joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja<br />
käytännön operointi toisistaan. Näin TKL:n toiminnasta<br />
tulee läpinäkyvämpää ja toiminnan<br />
pitäisi tehostua, joukkoliikennepäällikkö Mika<br />
Periviita sanoo.<br />
Joukkoliikenneyksikön sijoittuminen yhdyskuntapalveluihin<br />
on osa liikenteen, maankäytön<br />
ja joukkoliikenteen suunnittelun yhdistämistä.<br />
Näin voidaan tehokkaammin ottaa huomioon<br />
joukkoliikenteen <strong>kaupunki</strong>suunnitte lulle<br />
asettamat vaatimukset.<br />
– Tavoitteena on parantaa palvelutasoa<br />
ja pysäyttää matkustajamäärien lasku, Periviita<br />
toteaa.<br />
Henkilöliikennelogistikko Kati Parkko näkee<br />
tulevaisuuden JOLI:ssa hienona.<br />
– Nyt on runsaasti mahdollisuuksia kehittää<br />
edelleen paitsi massaliikennettä, myös<br />
kaupungin velvoitteena olevia henkilökuljetuksia,<br />
kuten esimerkiksi päiväsairaalan, päiväkeskusten,<br />
kylvetysten sekä vammaispalvelulain<br />
ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja ja<br />
erityislasten koulu- ja päiväkotimatkoja.<br />
Neuvonta muuttaa<br />
myöhemmin<br />
Liikennelaitokselta siirtyi tilaaja–tuottaja-jaon<br />
yhteydessä myös muita toimintoja yhdyskuntapalveluihin.<br />
Lipputarkastus siirtyi pysäköinninvalvontaan<br />
ja neuvonta hallinto- ja tukipalvelujen<br />
asiakaspalveluun.<br />
Tarkoitus on yhdistää toiminnot neuvontapiste<br />
Frenckellin kanssa siten, että liikennelaitoksen<br />
neuvonta muuttaa Frenckelliin syksyllä.<br />
Siihen asti neuvonta toimii nykyisessä<br />
paikassaan Kelan naapurissa.<br />
Sydämellinen kiitos erityisesti teille<br />
Hapake+Opake sekä kaikille muille,<br />
jotka muistitte minua monin tavoin<br />
jäädessäni lopulliselle vapaalle.<br />
Irmeli Salo<br />
Kiitos kaikille työtovereille ja yhteistyökumppaneille<br />
hyvistä työvuosista.<br />
Kiitos muistamisista ja hienosta eläkejuhlasta.<br />
Jäätyäni 1.4. alkaen eläkkeelle saan<br />
muistella kaikkea hyvillä mielin, hymy<br />
suupielissä ja tippa silmäkulmassa.<br />
Aulikki Kuusela<br />
Monta on aihetta kiittää, mistä luettelon<br />
tehdä vois. Ehkä nyt kuitenkin riittää,<br />
kun tärkeimmän kerron pois.<br />
Kiitos ja lämmin halaus teille ystävät<br />
ja työkaverit!<br />
Taru Rajala<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
15
vi kku<br />
Päivisfutiksessa peuhataan<br />
ja liikutaan riemulla<br />
Päivisfutis-tapahtuma keräsi<br />
maaliskuun lopulla yhteensä<br />
lähes 1300 tamperelaista<br />
päiväkotilasta samalle<br />
jalkapallokentälle. Pirkkahallin<br />
viheriöllä palloteltiin ja<br />
pelattiin kahden päivän aikana<br />
suurella riemulla. Pitkät<br />
perinteet omaava tapahtuma<br />
järjestettiin jo 12. kerran.<br />
TEKSTI Mari Mäkinen<br />
KUVAT Anna Byckling<br />
Viheriölle<br />
pääseminen<br />
innosti niin<br />
tytöt kuin pojat<br />
pelaamaan ja<br />
tavoittelemaan<br />
maalin tekemistä.<br />
Kaikki yhdessä!<br />
Varjojen avulla<br />
toteutettu<br />
pallosade oli<br />
Päivisfutiksen<br />
hitti.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
16<br />
Ei ole vaikea arvata, mihin halliin ensimmäinen<br />
ryhmä Päivisfutikseen osallistujia<br />
on kerääntynyt. C-halliin johtavaan käytävään<br />
asti kaikuu reipas hyvän huomenen toivotus,<br />
kun kolmisensataa päiväkotilasta osallistuvat<br />
yhteiseen alkulämmittelyyn.<br />
– Kuinka moni teistä on nähnyt tipun,<br />
lämmittelyn vetäjä, Varalan liikuntaopiston<br />
opiskelija Kimmo Oikarinen kysyy lapsilta.<br />
Kaikkien kädet nousevat innokkaasti ilmaan.<br />
Tiputanssin ja kenguruloikkien jälkeen<br />
joukko jakaantuu viiteen kentälliseen pelipassiensa<br />
värien mukaan. Puolentoista tunnin<br />
aikana 180 jalkapalloa ovat kovassa käytössä:
pallot kulkevat niskan takana, polven päällä,<br />
kaverilta toiselle ja tietysti myös maaleihin.<br />
Järjestäjillä<br />
vahva ydinryhmä<br />
– Tapahtuman järjestäminen on rutinoitunut<br />
ja sisältö on pysynyt lähes samana vuodesta<br />
toiseen, kertoo Veisun päiväkodin lastentarhaopettaja<br />
Aila Vetikko. Hänen lisäkseen Päivisfutista<br />
ovat olleet alusta asti suunnittelemassa<br />
Multisillan päiväkodin johtaja Liisa Tiura, Suomen<br />
Palloliiton <strong>Tampereen</strong> piirin nuorisopäällikkö<br />
Esko Ranta ja TAYS:in lastenklinikan lastentarhanopettaja<br />
Marja Rantanen.<br />
– Kolme vuotta sitten Päivisfutis laajeni<br />
kaksipäiväiseksi, kun järjestimme erityisryhmille<br />
oman palloilutapahtuman heidän vanhempiensa<br />
pyynnöstä, Rantanen kertoo.<br />
– Ja vauhti on siellä yhtä hurja kuin täällä<br />
tänään, hymyilee Ranta.<br />
Tapahtumalla<br />
pitkä historia<br />
Nelikko kertoo, että idea Päivisfutiksesta syntyi<br />
eteläisellä palvelualueella kokoontuneessa liikuntatyöryhmässä.<br />
Mallia otettiin vastaavasta<br />
tapahtumasta, joka järjestettiin siihen aikaan<br />
Lahdessa.<br />
Erityiskiitoksen järjestäjät osoittavat <strong>Tampereen</strong><br />
Poliisikoulun ja Varalan urheiluopiston<br />
opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet useana<br />
vuotena lasten ohjaamiseen ja leikkien keksimiseen.<br />
– Päivifutis on osa opintojamme. Seuraamme<br />
täällä lasten motorista kehitystä ja opimme<br />
järjestämään liikuntatapahtumia, Varalassa<br />
opiskelevat liikuntaneuvojat kertovat.<br />
Urheiluopiston liikunnanopettaja Jatta<br />
Lehtisyrjä korostaa tekemisen tärkeyttä.<br />
– Täällä lasten ei tarvitse jonottaa tai<br />
odottaa vuoroaan, vaan kaikki pääsevät heti<br />
liikkumaan.<br />
Poliisikoulun<br />
opiskelija Aku<br />
Uusitalo ja pallo<br />
saavat oman osansa<br />
pienten pelaajien<br />
ihailusta.<br />
Päivisfutiksessa<br />
nähtiin<br />
nappulakenkiä<br />
myöten<br />
varustautuneita<br />
pelaajanalkuja.<br />
Kentän laidalta tavoitetun Poliisikoulun liikunnanopettajan<br />
Aki Sipilän mukaan tapahtumaan<br />
osallistuu 96 poliisikoululaista.<br />
– Opiskelijoille tämä tuo vaihtelua heidän<br />
peruspäiväänsä. Tarkoituksenamme on, että<br />
lapset saavat peuhata ja kokea sitä liikunnan<br />
riemua, joka vanhemmiten saattaa unohtua.<br />
Samaa mieltä on Esko Ranta.<br />
– Tätä tapahtumaa järjestää mielellään,<br />
ja paikan päälle on mukava tulla. Täällähän<br />
nuortuu itsekin.<br />
Ranta miettii, josko joskus kuulisi nuoresta<br />
jalkapalloilijasta, joka olisi saanut ensimmäisen<br />
kipinän pelaamiseen Päivisfutiksesta.<br />
Yhteinen kokemus<br />
yhdistää lapsia<br />
– Milloin päästään pelaamaan, kuuluu kirkas<br />
ääni kentältä.<br />
Vastaus hukkuu iloisiin kiljahduksiin, kun<br />
pienet pallot lentävät värikkään varjon ja sitä<br />
heiluttavien käsien avulla ilmaan. Pallosateen<br />
jälkeen viheriöllä vallitsee pallojen ja lasten vilinä.<br />
Multisillan päiväkodin lastentarhanopettaja<br />
Mervi Tamminen seuraa leikkimistä ja<br />
kertoo, että tapahtumaan on pyritty osallistumaan<br />
joka vuosi. Tarhaan jää aina seuraava<br />
ikäpolvi odottamaan vuoroaan.<br />
– Tytöt ja pojat ovat tässä iässä yhtä innostuneita<br />
pelaamisesta. Koska kokemus on<br />
yhteinen, lapset keskustelevat kiivaasti päivän<br />
tapahtumista myöhemmin tarhassa.<br />
Tammisesta on hyvä, että tapahtumassa<br />
on mukana myös miesohjaajia, jotka tuovat<br />
hetkeksi vaihtelua naisvaltaiselle lastentarhanopettajien<br />
alalle.<br />
Päivisfutis on tarkoitettu ensisijaisesti<br />
esikouluikäisille, mutta usein joukkoon mahtuu<br />
pienempiäkin. Yksi keskiviikon<br />
nuorimmista osallistujista<br />
lienee nelivuotias Joona<br />
Vaajala Metsäniityn päiväkodista.<br />
Vaikka pelipaidassa<br />
komeilee David Beckhamin<br />
nimi, ei Joona nimeä<br />
ketään erityistä suosikkijalkapalloilijaa.<br />
– Kaikki Ilveksen pelaajat<br />
ovat hyviä, nappulakenkäinen<br />
Joona ilmoittaa.<br />
Mieluisinta on kuitenkin<br />
päästä itse kentälle. Niin Joonasta<br />
kuin varmasti kaikista jalkapalloviheriöllä<br />
viihtyvistä maalin<br />
tekeminen tuntuu yksinkertaisesti<br />
– hyvältä.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
17
vi kku<br />
Lyhytterapiasta nopeaa apua<br />
lieviin mielenterveysongelmiin<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
18<br />
TEKSTI Minna Pajunen KUVA Anna Byckling<br />
Lievät mielenterveysongelmat, kuten masentuneisuus,<br />
ahdistuneisuus, paniikkihäiriö,<br />
uupumus ja unettomuus, ovat lisääntyneet<br />
viime vuosina. Linnainmaan ja Hervannan lääkäriasemilla<br />
lievistä mielenterveysongelmista<br />
kärsiviä potilaita on puolen vuoden ajan ohjattu<br />
lyhytkestoiseen terapiaan psykologin tai<br />
psykiatrisen sairaanhoitajan luo. Tähän men nessä<br />
työryhmien vastaanotolla on käynyt noin<br />
350 asiakasta ja määrä kasvaa jatkuvasti.<br />
Normaalisti masennuksesta kärsivä potilas<br />
käy omalääkärinsä luona puolen vuoden<br />
ajan ja tänä aikana hänelle etsitään sopivaa<br />
lääkitystä. Jos kaksi lääkehoitokokeilua ei tuota<br />
tulosta, potilas ohjataan mielenterveyskeskukseen,<br />
jonne on tällä hetkellä pitkät jonot.<br />
– Uudessa mallissa omalääkäri ohjaa potilaan<br />
lähetteellä lyhytterapiaan. Lievät mielenterveysongelmat<br />
saattavat syntyä esimerkiksi<br />
elämäntilanteessa tapahtuneen kriisin<br />
vuoksi. Asiakkaan kuunteleminen, tilanteen<br />
jäsentäminen hänen kanssaan ja ratkaisukeinojen<br />
miettiminen voivat jo auttaa. Tarvittaessa<br />
omalääkäri voi määrätä potilaalle lääkkeet,<br />
kertoo sairaanhoitaja Eija Piikkilä.<br />
Mielenhallintaa voi<br />
opiskella kurssilla<br />
Tutkimusten mukaan lyhytterapia on yhtä tehokasta<br />
kuin lääkehoito. Menetelmä ei kuitenkaan<br />
sovellu henkilölle, jolla on vaikea<br />
psyykkinen häiriö tai sairaus. Linnainmaan ja<br />
Hervannan lääkäriasemilla terapiaa tarjotaankin<br />
henkilöille, jotka hyötyvät siitä eniten.<br />
Lyhytterapia alkaa 1–3 käynnin arviointijaksolla,<br />
jossa selvitetään potilaan tilanne,<br />
millaista apua hän tarvitsee ja mistä sitä voi<br />
saada. Arviointijakson päätteeksi asiakas voidaan<br />
ohjata hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen<br />
piiriin. Tampereella on monia tahoja,<br />
joista saa erilaisia terapiapalveluita.<br />
Jos lyhytterapian jatkaminen vastaanotolla<br />
arviointijakson jälkeen tuntuu parhaalta<br />
hoitomuodolta, aloitetaan hoitojakso, jolle<br />
määritellään selkeät tavoitteet. Lyhytterapia<br />
voi kestää enintään puoli vuotta. Jos potilaan<br />
Sairaanhoitajat Eija Piikkilä (vas.) ja Itta Matula antavat lyhytterapiaa Hervannan lääkäriasemalla.<br />
Usein jo keskustelu ja tilanteen jäsentäminen auttaa lievästä masennuksesta<br />
kärsivää potilasta.<br />
ongelmiin ei löydy apua lyhytterapian keinoin,<br />
hänet ohjataan mielenterveyskeskukseen.<br />
– Lyhytterapiaa annetaan joko ryhmämuotoisena<br />
tai yksilöterapiana. Masennusoireista<br />
kärsiville voi olla apua mielialanhallintakurssista,<br />
jossa opetellaan tunnistamaan<br />
myönteisiä ja kielteisiä ajatuksia ja ajatusrakenteita,<br />
joiden mukaan ihminen toimintaansa<br />
ohjaa. Lisäksi pohditaan, miten ihminen voi<br />
toiminnallaan vaikuttaa mielialaansa. Ryhmäterapiassa<br />
asiakkaat saavat myös vertaistukea<br />
toisiltaan.<br />
– Hervannan ja Linnainmaan lääkäriasemal<br />
la käytämme lyhytterapian yhteydessä<br />
Beardsleen perheinterventiotyömenetelmää,<br />
mikäli vanhemmilla on huolta lastensa hy vin -<br />
voinnista. Sen tarkoituksena on tukea van -<br />
hemmuutta ja lasten kehitystä perheen vaikeassa<br />
elämäntilanteessa. Menetelmällä ennaltaehkäistään<br />
esimerkiksi masentuneisuuden<br />
siirtymistä sukupolvelta toiselle ja autetaan<br />
perhettä puhumaan keskenään vaikeista<br />
asioista Piikkilä kertoo.<br />
Erityisosaaminen<br />
työyhteisön voimavara<br />
Sekä Linnainmaan että Hervannan lääkäriasemalla<br />
toimii kahden sairaanhoitajan ja yhden<br />
psykologin työryhmä. Eija Piikkilän mukaan<br />
lääkäriasemalla toimivasta työryhmästä on<br />
hyötyä muillekin terveydenhuollon ammattilaisille,<br />
sillä se tuo työyhteisöön psykiatrista<br />
osaamista.<br />
Työryhmät ja lyhytterapiamalli ovat osa<br />
kaksivuotista Uusia mahdollisuuksia masennuksen<br />
hoitoon -hanketta. Hankkeen tarkoituksena<br />
on luoda lääkäriasemille toimintamalli,<br />
jossa lievästä mielenterveysongelmasta<br />
kärsivät potilaat saataisiin mahdollisimman<br />
pian oikeanlaiseen hoitoon. Piikkilä toivoo,<br />
että nyt luotu malli yleistyisi muillakin <strong>Tampereen</strong><br />
lääkäriasemilla, koska sille on selvästi<br />
kysyntää.<br />
– Tarkoitus ei ole keksiä uusia ihmeellisiä<br />
kikkoja masennuksen hoitoon. Jos oirehtivat<br />
potilaat tulevat tarpeeksi varhaisessa vaiheessa<br />
hoitoon, niin ongelmia on helpompi ratkoa.<br />
Hoitamattomina asiat vain monimutkaistuvat,<br />
Piikkilä painottaa.
ANNA BYCKLING<br />
TAMPEREEN KAUPUNGIN<br />
HENKILÖKUNNALLE<br />
– 20%:n<br />
alennus fysikaalisiin hoitoihin:<br />
Norm:<br />
(37,00)<br />
(46,00)<br />
Fysioterapia 45 min. 30,00 €<br />
60 min. 36,00 €<br />
(Hinnat ovat ilman KELA-korvausta)<br />
Hieronnat 45 min. 24,00 €<br />
60 min. 28,00 €<br />
sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) €<br />
(3 x 60 min)<br />
FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY<br />
ALEKSIS KIVEN KATU 10 E 33210 TAMPERE<br />
PUH: 03 – 222 1043<br />
(Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.)<br />
TERVETULOA !!<br />
Vapriikissa esillä kenkiin<br />
kietoutuneita muistoja<br />
Jalkineet liittyvät niin arkeen<br />
kuin elämän käännekohtiin.<br />
Talvella jalkoja on suojattu kylmyydeltä<br />
ja kosteudelta. Kesällä<br />
on sitä vastoin kuljettu paljon<br />
avojaloin. Rippikengät ja varsinkin<br />
vihkikengät ovat olleet naisille<br />
tärkeät jalkineet. Miehille ne ovat<br />
jalkineet jalkineiden joukossa. Urheilujalkineet<br />
ovat sitten aivan eri<br />
asia.<br />
Museokeskus Vapriikissa on<br />
avattiin huhtikuun alkupuolella<br />
Muistojeni kenkä -näyttely, joka<br />
on esillä 17.syyskuutta saakka.<br />
Näyttelyssä on jalkineisiin liittyviä<br />
muistoja kymmeneltä henkilöltä<br />
alkanen 1920-luvulta.<br />
Nuorimman muistot ovat 1990-<br />
luvulta. Osa muistoista on saatu<br />
haastattelemalla. Lisäksi esillä<br />
on Sylvi Kekkosen kengät, Anne<br />
Pohtamon Miss Suomi -kilpailussa<br />
käyttämät jalkineet ja Tommi<br />
Evilän harjoituspiikkarit.<br />
Vielä 1900-luvun alkukymmenillä<br />
kengänpohjia tervattiin ja<br />
päällisiä rasvattiin, että ne pitäisivät<br />
paremmin kosteutta. Kengät<br />
olivat kalliita, niinpä varsinkin<br />
lasten tuli kulkea paljain jaloin<br />
sulanmaanaika.<br />
Näyttelyssä on esillä <strong>Tampereen</strong><br />
Työväen Teatterissa tanssineen<br />
Toivo Katajan saappaat.<br />
Teatteri teetti saappaat tanssijalleen<br />
tämän lähtiessä talvisotaan.<br />
Näin haluttiin estää tanssijan jalkojen<br />
paleltuminen.<br />
Kalevi Suoniemen voimistelutossut<br />
ovat olleet kovassa käytössä<br />
1950-luvulla. Suoniemi voit ti<br />
tuolloin muun muassa viisi voimistelun<br />
suomenmestaruutta ja Melbournen<br />
olympialaisissa joukkue<br />
pronssia. Tossuja kului tuolloin<br />
useampi pari.<br />
Esillä on myös morsiamen<br />
itse itselleen tekemät vihkikengät<br />
1960-luvulta, ja saman ajan rippikengät,<br />
joiden ympärille kietoutuu<br />
omat muistonsa. Pienet tallukkaat<br />
kertovat perinnejalkineiden pintansa<br />
pitävyydestä vuosikymmenestä<br />
toiseen. Nuorimman muistelijan<br />
lenkkitossut ovatkin sitten<br />
ostettu Yhdysvalloista perheen<br />
asuessa siellä 1990-luvulla.<br />
Valokuvat tukevat kenkämuistoja.<br />
Näyttelyssä on myös<br />
kenkien- ja jalkojen läpivalaisulaite,<br />
jollaisella 1950-luvun alun<br />
pikkutytön mustien lakeerikenkien<br />
jalkaan istuvuus tarkastettiin<br />
Helsingin Stockmannilla.<br />
Lisätietoja näyttelystä: museoamanuenssi<br />
Paula Leinonen<br />
p. 0207166995 tai paula.leinon<br />
en@tampere.fi<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
19
vi kku<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />
20<br />
TEKSTI Jaana Kalliomäki<br />
KUVAT Anna Byckling<br />
Annika Suvanto on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
Auto- ja konekeskuksen uusi maanrakennuskoneenkuljettaja,<br />
joka saa jopa 52<br />
tonnia painavat työkoneet tottelemaan itseään<br />
kevyesti.<br />
Suvanto työskenteli peruskoulun jälkeen<br />
leipomossa ja hoitoalalla, opiskeli manuaalikoneistajaksi<br />
ja vaihtoi myöhemmin elektroniikkateollisuuteen.<br />
Hän jäi kolme kertaa työttömäksi,<br />
kun työt siirtyivät Kaukoitään.<br />
– Olen ajatellut, että maanrakennusta<br />
ei voi viedä Kiinaan. Ojia kaivetaan ja taloja<br />
rakennetaan vielä onneksi Suomessa, hän<br />
hymähtää.<br />
Suvanto valmistui yhdeksän kuukauden<br />
maanrakennuskoneenkuljettajan kurssilta viime<br />
tammikuussa ainoana naisena. Suvanto<br />
oppi kurssilla käyttämään kaivinkoneita, traktorikaivuria,<br />
pyöräkuormaajaa ja dumpperia.<br />
Hän opiskeli myös laitteiden tekniikkaa maanrakennustekniikan<br />
ohella.<br />
Työharjoittelun Suvanto urakoi <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin viheryksikön mukana. Työsuhde<br />
kaupungilla jatkui, sillä molemmat osapuolet<br />
olivat tyytyväisiä. Helmikuusta alkaen<br />
31-vuotias Suvanto on kuulunut vakituisena<br />
AKK:n väkeen.<br />
– Ensimmäinen työpaikka, jonne ei aamuisin<br />
harmita lähteä! Joka päivä oppii jotakin,<br />
ja jokainen päivä on erilainen. Kaikki<br />
on uutta ja jännittävää, onhan minulla vielä<br />
paljon oppimista. En ole vielä valmis, hän<br />
toppuuttelee.<br />
Ei mikään miesten homma<br />
Huhtikuussa Suvannon ensimmäinen työviikko<br />
alkoi aamuvuorossa putki- ja kaapelityömaalla<br />
Lielahdessa. Edellisellä viikolla hän ohjasi<br />
jä reää jyrää Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa.<br />
Hän on ehtinyt myös kaivaa tien<br />
pohjaa Muotialassa ja osallistua kaukolämpötöihin<br />
Hervannassa.<br />
Suvanto on kotiutunut uuteen, melko miehiseen<br />
työympäristöönsä mainiosti.<br />
– Tämä on ensimmäinen työpaikka, jonne<br />
ei aamuisin harmita lähteä, kertoo Annika<br />
Suvanto <strong>Tampereen</strong> kaupungin Auto- ja<br />
konekeskuksesta. Vapaa-aikanaan hän kutoo,<br />
rullaluistelee ja remontoi perheen kanssa<br />
hiljattain ostamaansa omakotitaloa.<br />
Annika<br />
ajaa<br />
järeitä<br />
koneita<br />
Annika Suvanto kertoo, ettei maanrakennuskoneenkuljettajan työ ole fyysisesti raskasta,<br />
mutta se vaatii tarkkuutta, rauhallisuutta ja näkemystä siitä, mitä tekee.<br />
– Minut on otettu hyvin vastaan. Kaikki<br />
ovat mukavia ja avuliaita.<br />
Suvanto oikaisee käsityksen ammatistaan,<br />
joka muka edellyttäisi miehisiä ominaisuuksia.<br />
– Ei tässä tarvita voimaa, kuten ehkä<br />
ennen, jolloin koneeseen piti kuljettajan itse<br />
vaihtaa painavia osia. Olen kotoisin kaivoskaupungista,<br />
Paraisilta ja minulla on useita<br />
tuttuja ja sukulaisia, jotka tekevät tällaista<br />
työtä, Suvanto selventää uravalintaansa.<br />
– Miesten huumori ja jutut ovat kyllä vähän<br />
erilaisia. Kovin herkkä ei saa olla, hän<br />
naurahtaa.<br />
Naiset rohkeasti mukaan!<br />
– Työni vaatii tarkkuutta. Käsien ja jalkojen<br />
tulee ”pelata yhteen”.<br />
– Tässä täytyy olla oikea asenne ja näkemys<br />
siitä, mitä tekee. Työturvallisuus on<br />
tärkeää, kun työskennellään isoilla koneilla<br />
ihmisten keskellä. Myös ympäristö pitää huomioida<br />
ja tietää, miten toimitaan esimerkiksi<br />
öljyvuodon sattuessa.<br />
– Huonoja puolia ovat välillä kylmyys,<br />
märkyys ja kelit. Kylmyyteen ja sateeseen voi<br />
kuitenkin itse vaikuttaa pukeutumisella. Eikä<br />
palkka ole loistava, mutta ei huonoimmastakaan<br />
päästä.<br />
Varsinkin uudet uljaat koneet vaativat<br />
elektroniikan, mittarien ja nippelien tuntemusta.<br />
Ajoon lähtiessä kuljettaja tarkistaa, että<br />
kaikki on kunnossa. Huolto- ja korjaustöihin<br />
ei kuljettajan, laitteiden rasvausta sekä öljyjen<br />
ja nesteiden tarkistusta lukuun ottamatta,<br />
tarvitse ryhtyä itse. Niitä varten kaupungilla on<br />
omat ammattilaisensa.<br />
Suvanto kannustaa naisia rohkeasti alalle.<br />
Hän arvelee, että heidän kiinnostustaan jarruttaa<br />
turha luulo työn raskaudesta.<br />
– Olen ollut töissä kehitysvammaisten<br />
hoitokodissa. Koin sen raskaaksi, ja työasiat<br />
tulivat kotiin.
Change language