Poikkinaiset.pub (Vain luku)

Kuvien käytöstä hyötyy ryhmän jokainen lapsi.
Kaikki tarvitsevat ennakoitavuutta ja selkeyttä
päiväänsä tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Yksi kuva puhuu
enemmän kuin
tuhat sanaa -
ja kaksi naista
enemmän kuin
tuhat kuvaa!
” Jos kaikki kykyni vietäisiin minulta lukuun
ottamatta yhtä, valitsisin taidoksi voiman kommunikoida,
sillä sen mukana saisin loputkin”
( D. Hebster 1990)
2003
Riikka Alajääskö
Katriina Böök
Marja Luoma
Kaija Ruohonen
Elina Savilahti
Johanna Sommers-Piiroinen
Leila Vilppo

Johdanto
VATI-peda-projektiin kuuluvan erityisopetuksen työryhmän,
Poikkinaisten, kiinnostuksen kohteita ovat olleet:
• tutustuminen erilaisiin erityisopetuksen tarpeita palveleviin
ohjelmiin
• digikameran ja kuvankäsittelyn käyttö dokumentoinnissa
• internetin resurssien kartoitus ja hyväksikäyttö aikuisen
kannalta
• Boardmaker-ohjelmaan ja sen erilaisiin soveltamistapoihin
perehtyminen.
Yhteisten VATI-peda– tapaamisten ja koulutusten lisäksi olemme
omissa tapaamisissamme mm. kartoittaneet käytössä olevia
ohjelmia. Erittäin antoisa oli käynti Tikoteekissa, TAYSin foniatrian
poliklinikalla, josta saimme laajan tietokoneohjelmaluettelon.
Siitä on helppo löytää erilaisia lapsen kehitystä ja
oppimista tukevia ohjelmia. Tikoteekin palvelut ohjelmineen
ovat perheiden käytettävissä, mikäli kuntoutusta suunniteltaessa
katsotaan lapsen niistä hyötyvän.
Tutustumiskohteena on ollut myös apuvälinemessut Helsingissä,
digitaalisen videokameran käyttöön tutustuimme Tampereella,
Sampolan videopajassa.
Tässä raportissa keskitymme Boardmaker– ohjelman esittelyyn
ja sen käyttöön arjessa.
Ohjelman avulla voidaan valmistaa monenlaisia pelejä ym. materiaalia
lasten tarpeisiin.
”Mikä ei kuulu joukkoon
ja miksi ?”
” Riimittelyä…”
”Kuuntele tarkasti mitä sanon
ja näytä se”
Kiitos Vesalle kaikesta tuesta ja avustuksesta .
Kuvien käytössä vain mielikuvitus on rajana.
Käytä kuvia myös retkillä, laulujen kuvituksessa, liikuntahetkillä,
kielellisissä ja matemaattisissa harjoituksissa
jne.

Vuorovaikutuksen edistäminen
Mitä on AAC ?
Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien
kansainvälinen yleiskäsite on AAC ( Augmentative and Alternative
Communication). Kansainvälisen ISAAC– järjestön tehtävänä
on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien
tutkiminen, kehittäminen sekä niistä tiedottaminen.
Vuonna 1990 perustettiin ISAAC:n jäsenyyteen ISAAC– Finland–
yhdistys. AAC– työtä on toteutettu kuitenkin jo 1970–
luvulta lähtien Suomessa. AAC:n asiantuntijoina ovat lähinnä
puheterapeutit sekä foniatrit yhdessä moniammatillisten työryhmien
kanssa. ( Huuhtanen 1992 alkusanat ja Pulli 1991, 40-
51.)
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tarkoittaa kaikkia
muita kommunikoinnin keinoja, joita puhutun kielen täydennykseksi
tai korvikkeeksi käytetään. Puhetta tukevalla kommunikoinnilla
tarkoitetaan puhetta tukevaa tai täydentävää kommunikointia.
Puhetta korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan
kommunikointia, jolloin ihminen kommunikoi suorassa
vuorovaikutustilanteessa muilla keinoilla kuin puheella. Puhetta
tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot toimivat käytännössä
yhdessä ( von Tetzchner ym.1999, 20).
Yhteistyö selkiintyy kaikkien vanhempien kanssa ja väärinkäsitykset
vähenevät ( esim. maahanmuuttajaperheet).
Kuvien avulla lapsi voi keskustella vanhempiensa, kuntouttajiensa
yms. kanssa siitä, mitä tänään on puuhattu.
Reissuvihoissakin voidaan käyttää kuvia.
AAC:n keinoja käytetään lapsen kielen kehityksen, vuorovaikutuksen
ja lukitaitojen tukemiseen, epäselvän puheen tukena,
puheen korvaamiseen sekä toiminnanohjaamisen tukemiseen
etenkin silloin, kun lapsella on haasteellista käyttäytymistä .
AAC– menetelmien tulee olla lasta motivoivia ja niiden tulee
synnyttää lapsessa kiinnostus ja halu poikkeavan kommunikointikeinon
käyttämiseen. Valittujen AAC– menetelmien tulee
myös kuvastaa lapsen persoonallisuutta. Näissä kohdin
myös perheen asiantuntijuus korostuu ( Merikoski,H. 1999, )

Kommunikoinnin tukena voidaan käyttää esim. viittomia, kuvia
( bliss-symbolit, pictot, PCS, Sig, digikuvat ym.), piirtämistä,
eleitä, ilmeitä, esineitä, kommunikaattoreita jne.
Tässä julkaisussa on keskitytty BoardMaker-ohjelmalla valmistettaviin
PCS– kuviin . PCS– symbolit ( Picture Communication
Symbols) ovat Yhdysvalloissa kehitetty ja myös eniten käytetty
symbolikuvajärjestelmä. BoardMaker-ohjelman kuvasto on laaja
ja hyvin konkreettinen. Se sisältää n. 1800 yksinkertaista ääriviivapiirrosta,
joiden ylä-tai alapuolelle on kirjoitettu niiden merkitysvastine.
Kuvat voidaan tulostaa tietokoneelta suoraan kartoiksi
ja niillä voidaan luoda kommunikaatiotauluja ja– kuvastoja, päivä-
ja viikkostruktuureja jne. Kuvastoon liittyy kuvahakemisto,
joka helpottaa sekä tulostamista että hakua. Järjestelmää käytetään
laajasti Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa ja se on alkanut voimakkaasti
yleistyä myös Pohjoismaissa. ( von Tetzchner 1999, 31 ja
Launonen 1996, 111-112 ja Pulli 1991, 28.)
Miksi käyttää kuvia?
” Nyt sinua varmasti harmittaa, mutta et saa silti lyödä”
• lapsen tasa-arvoinen vuorovaikutus lisääntyy
• lapsi rauhoittuu, kun hän ymmärtää, mitä tapahtuu; jää aikaa
oppimiselle
• lapsen paine puheen tuottoon vähenee ja samalla puheen
tuotto helpottuu ja lisääntyy
• lapsen sanavarasto kasvaa
• kuvat pysäyttävät ja auttavat kohdentamaan huomiota haluttuun
asiaan
• tarkkaavaisuus ja omantoiminnanohjaus kehittyvät
• tehtävän aloittaminen ja tehtävässä eteneminen helpottuvat
• aikuinen hidastaa puhettaan kuvia käyttäessään
• avainsanoja tulee korostettua
• helpottaa mm. ajan-, lukumäärän– ja värikäsitteiden oppimista
( Siiskonen ym. 2003, 177-178)

Tunteiden ilmaisusta ja tunnistamisesta -
tunteiden hallintaan
Esimerkkejä PCS– kuvien
käyttömahdollisuuksista:
• oppimisympäristön jäsentäminen
• aikakäsitteen selkiyttäminen
• omantoiminnanohjailun apu
• valintojen tekeminen
• tunteiden ilmaisija
• kerronnan tuki
• omien kokemusten välittäjä
• maahanmuuttajaperheiden yhteistyöväline
• sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjä
• inkluusion edistäjä
• monenlainen oppimateriaali
Käyttämiämme lähteitä:
Näytä, miltä sinusta tuntuu”
Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.)
(2003). Joko se puhuu? Juva: PS– kustannus.
Puheterapeutti Hannele Merikosken artikkeli Aivohalvaus– ja
Afasialiiton lehdessä 5/ 99
Launonen,K.&Korpijaakko-Huuhka,A_M (1996). Kommunikoinnin
häiriöt, syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita.
Kehitysvammaliiton materiaalia:
• Huuhtanen, K. (1992) Puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomenetelmät
• Pulli, T (1991). VAIKO– vaihtoehtoiset kommunikointikeinot
käyttöön
• von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999).Johdatus puhetta
tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.

Oppimisympäristön jäsentäminen:
” Mihin tää kuuluu?” ”Missä se on?”
Toiminnan suunnittelua
kannattaa harjoitella
lasten kanssa.
Myös ajattelutaitoja
voidaan vahvistaa
kuvien avulla.
Kuvat auttavat lasta hahmottamaan ympäristöä ja selkiyttävät
lapsen toimintaa. Kuva auttaa ymmärtämään, pitämään muistissa
ja ohjaamaan toimintaa.
” Käy vessassa, muista vetää, pese kädet, kuivaa ne ja laita
paperi roskiin….”

Omantoiminnanohjailu:
Päiväkodin tilat esim. keittiö,
verstas ja vessa löytyvät helpommin
kuvien avulla.
Leikkitiloja voi jakaa ja
rauhoittaa kuvien avulla.
Lääkärileikkiin voi mennä
neljä lasta….Ketkä
haluavat?
”Mitä mää ny paan?
Kuvat kertovat toimintaohjeen
vähentäen
häiriökäyttäytymistä ja
auttavat lasta itsenäisempään
suoriutumiseen
ja onnistumiseen.
Onnistumisen kokemukset
vahvistavat
lapsen itsetuntoa.
” Jäähylle….
jaa mää vai?”
Jäähy katkaisee eitoivotun
käyttäytymisen
ja pysäyttää lapsen
konkreettisesti miettimään

Aikakäsitteen selkiyttäminen:
Valintojen tekeminen :
Levottomille ”kulkureille”
- leikin vaihtajille.
”Missä leikit?”
”Mitä leikit?”
” Koska mua
haetaan?”
”Katso...välipalan
jälkeen...sitä ennen vielä…”
Kuvat konkretisoivat ajan
kulkua ja ennakoivat tulevaa
luoden turvallisuutta.
Itsensä ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää.
Lapsen on hyvä pysähtyä suunnittelemaan toimintaansa.
Se lisää myös sitoutumista leikkiin.