OPS - Tampere

TAMPEREEN KAUPUNKI 

SAMPOLAN KOULUN 

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 

Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 § 

Koulun rehtorin hyväksymä 30.8.2007, 501 § 

Viimeisimmät muutokset: 

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 23.8.2007, 107 §, 109 §, 110 § 

4.5. Oppilashuolto: Lisäys oppilaan poissaolojen seuraamiseksi 

Poistettu yleissivistävän koulutuksen strategiaan liittyvät viittaukset 

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 14.6.2007, 82 §, 83 §, 84 §

Liite 5: Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi 

Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56 §, 

2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut

SISÄLLYS 

1 OPETUSSUUNNITELMA ..................................................................................................................................................6 

1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN..............................................................................................................................6 

1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ.....................................................................................................................................7 

1.3 OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN ..........................................................................................8 

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.....................................................................................................8 

2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA........................................................................................................................................8 

2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...........................................................................................................................................9 

2.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE .........................................................................................................................................10 

2.3.1 Ruotsinkielinen opetus...........................................................................................................................................11 

2.3.2 Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä ............................................11 

2.3.4 Perusopetuksen tuntijako ......................................................................................................................................12 

2.3.5 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset............................................................................................14 

2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut............................................................................................17 

2.3.7 Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen.......................................................................................17 

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.................................................................................................................................20 

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.................................................................................................................................21 

3.1 OPPIMISKÄSITYS............................................................................................................................................................21 

3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ.......................................................................................................................................................21 

3.3 TOIMINTAKULTTUURI....................................................................................................................................................22 

3.4 TYÖTAVAT.....................................................................................................................................................................24 

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI ........................................................................................................................................25 

4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ .......................................................................................................................25 

4.2 OPPIMISSUUNNITELMA ..................................................................................................................................................26 

4.3 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN .........................................................................................................................................27 

4.4 TUKIOPETUS ..................................................................................................................................................................28 

4.5 OPPILASHUOLTO............................................................................................................................................................29 

4.5.1 Oppilashuollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät.................................................................................................31 

4.5.2 Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta .........................................................................................................32 

4.5.3 Kouluterveydenhuolto ...........................................................................................................................................32 

4.5.4 Koulunkäyntiavustajatoiminta ..............................................................................................................................33 

4.5.5 Puheterapia...........................................................................................................................................................34 

4.5.6 Kouluruokailu .......................................................................................................................................................34 

4.5.7 Koulukuljetukset....................................................................................................................................................34 

4.6 KERHOTOIMINTA ...........................................................................................................................................................35 

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ...............................................................................36 

5.1 ERI TUKIMUODOT ..........................................................................................................................................................36 

5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS......................................................................................................................................39 

5.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS .........................................................................................40 

5.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA ................................................................42 

5.5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN ....................................................................................................44 

6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS..............................................................................................................44 

6.1 MAAHANMUUTTAJAT ....................................................................................................................................................44 

6.2 ROMANIT.......................................................................................................................................................................46 

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT......................................................................47 

7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET.....................................................................................................................47 

7.1.1 Ihmisenä kasvaminen ............................................................................................................................................47 

7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys................................................................................................................48

7.1.3 Viestintä ja mediataito ..........................................................................................................................................49 

7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ...................................................................................................................49 

7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta......................................................................50 

7.1.6 Turvallisuus ja liikenne .........................................................................................................................................51 

7.1.7 Ihminen ja teknologia............................................................................................................................................51 

7.1.8 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia...............................................................................................52 

7.2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ..............................................................................................53 

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS .........................................................................................................................................55 

7.3.1 Suomi äidinkielenä ................................................................................................................................................55 

7.3.2 Suomi toisena kielenä............................................................................................................................................71 

7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI............................................................................................................................................78 

7.4.1 Ruotsin kieli...........................................................................................................................................................78 

7.4.2 Ruotsi A-kielenä ....................................................................................................................................................78 

7.4.3 Ruotsi B-kielenä (B1) ............................................................................................................................................86 

7.5 VIERAAT KIELET............................................................................................................................................................95 

7.5.1 A-kieli....................................................................................................................................................................95 

OPPIAINEEN SUHDE AIHEKOKONAISUUKSIIN: ....................................................................................................................116 

7.5.2 B-kieli (B1)..........................................................................................................................................................118 

7.5.3 Valinnainen kieli (B2) .........................................................................................................................................119 

7.6 MATEMATIIKKA..........................................................................................................................................................121 

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO..................................................................................................................................131 

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO ............................................................................................................................................132 

7.8.1 Biologia...............................................................................................................................................................137 

7.8.2 Maantieto ............................................................................................................................................................142 

7.9 FYSIIKKA JA KEMIA......................................................................................................................................................149 

7.9.1 Fysiikka ...............................................................................................................................................................149 

7.9.2 Kemia ..................................................................................................................................................................157 

7.10 TERVEYSTIETO ..........................................................................................................................................................162 

7.11 USKONTO...................................................................................................................................................................174 

7.11.1 Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät.....................................................................................................................174 

7.11.2 Evankelisluterilainen uskonto ...........................................................................................................................174 

7.11.3 Ortodoksinen uskonto........................................................................................................................................180 

7.11.4 Muut uskonnot...................................................................................................................................................183 

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO..........................................................................................................................................183 

7.13 HISTORIA...................................................................................................................................................................188 

7.14 YHTEISKUNTAOPPI ....................................................................................................................................................193 

7.15 MUSIIKKI...................................................................................................................................................................196 

7.16 KUVATAIDE ...............................................................................................................................................................200 

7.17 KÄSITYÖ....................................................................................................................................................................208 

7.18 LIIKUNTA...................................................................................................................................................................216 

7.19 KOTITALOUS..............................................................................................................................................................223 

7.20 VALINNAISET AINEET ................................................................................................................................................228 

7.21 OPPILAANOHJAUS......................................................................................................................................................245 

8 OPPILAAN ARVIOINTI.................................................................................................................................................249 

8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA ....................................................................................................................................250 

8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI.......................................................................................................................................................254 

8.3 TODISTUKSET ..............................................................................................................................................................256 

SAMPOLAN KOULUN LISÄOPETUS............................................................................................................................258 

9 ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN 

TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS.........................................................................................................267 

9.1 VIERASKIELINEN OPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS ....................................................................267 

9.2 VIERASKIELISEN OPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA ..........................................................................270 

9.2.1 Vieraskielisen opetuksen järjestämisen merkitys ................................................................................................270

9.2.2 Opetuksen tavoitteet ............................................................................................................................................270 

9.2.3 Opetuksen järjestäminen.....................................................................................................................................271 

9.2.4 A-kielen tavoitteet ja sisällöt vieraskielisessä opetuksessa .................................................................................273 

9.2.5 Eheyttäminen ja aihekokonaisuuksien toteutus vieraskielisessä opetuksessa .....................................................283 

9.2.6 Opetuksen yleinen ja erityinen tuki .....................................................................................................................283 

9.2.7 Arviointi ..............................................................................................................................................................283 

9.2 KANSAINVÄLISET KIELIKOULUT ..................................................................................................................................283 

LIITTEET ............................................................................................................................................................................285 

VIRIKEMATERIAALIT....................................................................................................................................................285

1 OPETUSSUUNNITELMA 

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 

Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma 

laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. 

Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja 

täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen 

liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon 

esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa 

tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. 

Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta 

ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat 

• perusopetuslaki ja -asetus 

• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista 

ja perusopetuksen tuntijaosta 

• esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 

• opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma 

• opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen 

suunnitelma. 

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 

Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai 

koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman 

yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa 

laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden 

määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. 

Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta 

laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä 

hoitavien viranomaisten kanssa. 

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman 

perusteista vuosiluokille 1–9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta 

osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta 

Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita 

koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta 

ja koulukohtaisesta osioista. 

Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. 

Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta.

Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, 

hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. 

Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja 

tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. 

Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen 

ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan 

suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien 

kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen 

aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa 

sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. 

1.2 Opetussuunnitelman sisältö 

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen 

järjestäminen edellyttää: 

• arvot ja toiminta-ajatus 

• yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 

• kieliohjelma 

• noudatettava paikallinen tuntijako 

• toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset 

• opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus 

• opetuksen mahdollinen eheyttäminen 

• aihekokonaisuuksien toteuttaminen 

• opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain 

vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa 

• valinnaisaineiden opetus 

• tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 

• yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 

• kodin ja koulun yhteistyö 

• yhteistyö muiden tahojen kanssa 

• oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 

• oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 

• ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt 

• kerhotoiminnan järjestäminen 

• tukiopetuksen järjestäminen 

• erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 

• eri kielija kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 

• oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin 

• opinnoissa etenemisen periaatteet 

• todistukset 

• tietostrategia 

• toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 

Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen 

opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista 

arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. 

Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen 

kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen 

kehittymiseen. 

Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt 

toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin 

yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista 

on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu 

koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin 

ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. 

Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma 

päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. 

Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. 

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 

2.1 Perusopetuksen arvopohja 

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden 

ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 

Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien 

kunnioittamista. 

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, 

pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava 

huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, 

saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon 

suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien 

myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen 

osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen 

avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. 

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa 

otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla ty-

töille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä 

työ- ja perhe-elämässä. 

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti 

tunnustuksetonta. 

Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana 

olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen 

toimintaan. 

ARVOPOHJA 

Kasvatamme oppilaitamme vastuuntuntoon itsestä ja toisista. Luomme tilaisuuksia kokea 

oppimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Myönteistä ilmapiiriä vahvistamme ja ylläpidämme 

kasvattamalla oppilaat rehellisyyteen, toisen huomioonottamiseen, sovittujen sääntöjen 

noudattamiseen ja yhteistyöhön. 

Oppimistilanteessa otamme huomioon erilaiset oppijat. Tuemme oppijoiden kulttuuriidentiteetin 

rakentumista ja heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin 

edistämme myös suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. 

Ohjaamme oppilaita aktiiviseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja perehdytämme heitä 

käyttämään ja soveltamaan tietoa. 

Haluamme lähettää maailmalle tiedonhaluisia ja innostuneita jatko-opiskelijoita, joilla on 

tukevat juuret ja vahvat siivet. 

2.2 Perusopetuksen tehtävä 

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. 

Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa 

oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä 

lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. 

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen 

itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja 

taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista 

yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista

identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen 

oppimiseen. 

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen 

tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa 

ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. 

Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria 

sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 

Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan 

lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, 

kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. 

Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. 

Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. 

Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti 

kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan 

vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien 

asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on 

pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien 

lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt 

ja yhteisöt sekä yritykset. 

2.3 Perusopetuksen rakenne 

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja 

keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin 

tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion 

päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, 

kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen 

kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. 

Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen 

tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman 

perusteiden pohjalta. 

Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, 

antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen 

kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia 

myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. 

Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös 

ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 

Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin mukaisesti on 

päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa 

mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonai-

suuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja 

aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi 

opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken 

eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet 

ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja 

opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. 

Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa 

erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten 

tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa 

määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 

11. §:n 3. momentin säännöksiä. 

2.3.1 Ruotsinkielinen opetus 

Tampereella on erillinen ruotsinkielinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu Tampereen kaupungin 

perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetusta järjestetään vuosiluokilla 1 – 4 Ruotsinkielisessä 

koulussa. Vuosiluokkien 5 – 9 opetuksen järjestää Svenska Samskolan. 

2.3.2 Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä 

Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän 

mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. 

Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti. 

Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa 

opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. 

Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on 

jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. 

Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. 

Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava 

henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla 

oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman 

käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten 

paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon 

ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. 

Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan 

kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa 

järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma. 

Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon 

oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä.

2.3.4 Perusopetuksen tuntijako 

Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako 

Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa 

kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen 

vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). 

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 

A-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 

Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 

Biologia ja maantieto 2 1 2 2 3 10 

Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 

Terveystieto 0-1 1-2 0-1 3 

Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 

Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 1 2 2 3 10 

Taito- ja taideaineet yht. 6 6 8 8 9 9 58 

Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1-2 0-1 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

- Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 

- Oppilaanohjaus 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0-1 0-1 1 2 

Valinnaiset aineet 0-2 5-7 5-6 13 

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19- 19- 23- 23- 25- 25- 30- 30- 30- 224 

Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12) 

Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. 

Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. 

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. 

( ) = Opetetaan valinnaisena.

Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Sampolan koulu PERUS 



vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia) 

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 


A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 




Terveystieto 1 2 0 3 


Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - - - 2 1 2 2 3 10 


Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 

Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 0 1 2 

Valinnaiset aineet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0 7 6 13 


Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12) 

Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä kulloinkin annettujen resurssien puitteissa 2h/ vuosiluokka 

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä 

( ) = Opetetaan valinnaisena

2.3.5 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset 

Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3–6 vuosiluokilla 3–5 vuosiviikkotunnin 

ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja 

taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. 

Vuosiluokilla 7–9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6–10 vuosiviikkotunnin 

ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen 

tuntijaossa vuosiluokilla 7–9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä 

mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä 

voi olla 4–6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille 

aineille osoitetusta tuntimäärästä. 

Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös 

koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. 

Matematiikkapainotuksen tuntijako 

Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Sampolan koulu MAP 




Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 


A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 4 5 5 36 








Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 








Sampolan koulun tietotekniikkapainotuksen tuntijako 



Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 


A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 








Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 


Tietotekniikka 1 3 3 7 






( ) = Opetetaan valinnaisena 

Tietotekniikkapainotuksen opetussuunnitelma on kirjattu valinnaisaineiden yhteyteen.

Sampolan koulun musiikkipainotuksen tuntijako 

Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Sampolan koulu MUP 




Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 


A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 








Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 3 3 14 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 







( ) = Opetetaan valinnaisena 

Sampolan koulun kieliluokkien tuntijako 

Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Sampolan koulu KIELIL. 




Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. 


A-kieli - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 3 3 3 17 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 








Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 2 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 



Toinen A-kieli 2 2 2 2 2 2 12 

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19- 19- 23- 25- 27- 27- 32 30- 30- 232 




2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut 

Kieliohjelmassa ja –poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään 

nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä 

nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. 

Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta 

vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. 

Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa 

on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän 

perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas 

valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa 

toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. 

Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen 

on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 

7–9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1–6 kouluissa 

on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri 

kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7–9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin 

kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa 

Tampereen peruskoulussa. 

2.3.7 Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen 

Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on 

sitova koko peruskoulun ajan. 

Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka 

perustuu 

puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin 

yleisiin oppimisvaikeuksiin 

terveydellisiin syihin tai 

oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. 

Menettelytapa keskeytystä haettaessa 

huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö 

opettajien kuuleminen 

asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. 

Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan.

Lanula 14.06.2007, 84 § 

KIELIOHJELMA JA PERUSOPETUSALUEIDEN A-KIELTEN POLUT 

KIELIOHJELMA 

A1-KIELI 3 - 9 luokilla 16 h EN, SA, RA, RU, VE 

A2-KIELI 4 - 9 luokilla 12 h EN, SA, RA, RU, VE, ES 

(vapaaehtoinen A-kieli) 

B1-KIELI 7 - 9 luokilla 6 h - RU, LA 

B2-KIELI 8 - 9 luokilla 4 h SA, RA, LA, VE, ES, IT 

(valinnainen kieli) 

A-KIELTEN POLUT 

Kielipolkujen etu on, että 

- laaja kieliohjelma toteutuu 

- ryhmiä muodostuu myös ns. harvinaisempiin kieliin, kun niiden 

opiskelu on keskitetty vain muutamiin kouluihin 

- huoltajat ja oppilas näkevät, opetetaanko haluttua kieltä omassa 

koulussa vai joutuuko oppilas vaihtamaan koulua (A1-kieli) 

tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa (A2-kieli) 

- huoltajat ja oppilas näkevät jo kielivalintaa tehdessään, missä 

vuosiluokkien 7 - 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. 

Jokaisessa koulussa on mahdollisuus opiskella englantia A-kielenä. 

LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET 

AMURI A2 SA AMURI A2 SA 

A2 RA 

A2 RA 

A2 ES 

A2 ES 

ALEKSANTERI A1 SA PYYNIKKI A1 SA 

A1 RA 

A1 RA 

A2 SA 

A2 SA 

A2 RA 

A2 RA 

PISPA 

A2 RA


ETELÄ-HERVANTA A1 SA ETELÄ-HERVANTA A1 SA 

A1 VE 

A1 VE 

A2 SA 

A2 SA 

A2 VE 

A2 VE 

POHJOIS-HERVANTA A1 SA POHJOIS-HERVANTA A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

KANJONI 

A2 SA 

HÄRMÄLÄ A1 SA HATANPÄÄ A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

A2 RA 

A2 RA 

PELTOLAMMI 

A1 SA 

A2 SA 

KAUKAJÄRVI A1 SA KAUKAJÄRVI A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

ANNALA 

A1 SA 

KARONEN 

A1 SA 

A2 SA 

TAKAHUHTI A1 SA RISTINARKKU A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

A2 RA 

A2 RA 

MESSUKYLÄ 

A1 SA 

A2 SA 

A2 RA 

LINNAINMAA A1 SA LINNAINMAA A1 SA 

A2 RU 

A2 RU 

A2 SA 

A2 SA 

KÄMMENNIEMI A1 SA KÄMMENNIEMI A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

OLKAHINEN A1 SA A2 RU 

A2 SA 

A2 RU 

SORILA 

A1 SA 

A2 SA 

A2 RU 

TERÄLAHTI - 

JOHANNES A1 SA KLASSILLINEN A1 SA 

A1 VE 

A1 VE 

A2 SA 

A2 SA 

VEHMAINEN A1/A2 SA (lv. 2007-2008 valinnat) A2 RU 

ATALA A1 SA TAMMERKOSKI A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

TAMMELA A1 SA A2 RA 

A2 SA 

A2 RA


LAMMINPÄÄ A1 SA TESOMA A1 SA 

A2 SA 

A2 SA 

TESOMAJÄRVI A1 SA A2 RU 

A2 SA 

A2 RU 

HARJU A2 SA KAARILA A2 SA 

HYHKY 

A2 SA 

KALKKU - 

RAHOLA 

A2 SA 

LENTÄVÄNNIEMI A1 SA LIELAHTI A1 SA 

A1 RU 

A1 RU 

A2 RU 

A1 RA 

LIELAHTI A1 SA A2 SA 

A1 RA 

A2 RU 

A2 SA 

JÄRVENSIVU - SAMPOLA A1 SA 

TAMMELA (ei ku) A1 SA A1 RU 

A2 SA 

A1 RA 

A2 RA 

A2 SA 

KOIVISTO A1 SA A2 RU 

A2 SA 

A2 RA 

SAMPO A1 SA SAMPO A1 SA 

A2 RU 

A1 RA 

KISSANMAA A1 SA A2 RU 

A1 RA 

A2 SA 

A2 RU 

LEINOLA 

A1 SA 

A2 SA 

A2 RU 

NEKALA A1 SA NORMAALIKOULU A1 SA 

A1 RA 

A1 RA 

A2 SA 

A2 SA 

A2 RA 

A2 RA

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 

3.1 Oppimiskäsitys 

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen 

ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka 

kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa 

tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja 

vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, 

jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. 

Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän 

aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen 

yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta 

tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee 

vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen 

ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. 

Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä 

erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja 

kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan 

yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen 

kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen 

ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. 

Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 

3.2 Oppimisympäristö 

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden 

ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. 

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet 

ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä 

luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat 

monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä 

kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen 

ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös 

oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietoko-

neiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. 

Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. 

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen 

oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin 

liittyvät tekijät. 

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, 

psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea 

oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan 

ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön 

tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle 

voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. 

Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä 

vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään 

ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka 

ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 

Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa 

tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin 

ja historiaan. 

Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden 

kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan 

ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. 

Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, 

vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 

3.3 Toimintakulttuuri 

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä 

kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti 

tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja 

käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin 

kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät 

sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien 

tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja 

vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan 

kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen 

ja sen kehittämiseen.

Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan 

jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, 

johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden 

osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilaskunta-, 

kummioppilas- ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia 

myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. 

OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI 

Sampolan koulu sijaitsee oppimiseen nähden erinomaisella paikalla. Tämä mahdollistaa 

joustavan siirtymisen koulun ulkopuoliseen opetukseen paikallisliikennettä käyttäen. 

Koulurakennuksemme on oppimiskeskus, jossa toimivat työväenopisto, koulu ja kirjasto. 

Näiden tilojen joustava yhteiskäyttö mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja 

työtapojen käytön. Rakennuksen avarat ja siistit tilat tarjoavat viihtyisän oppimisympäristön ja 

hyvän mahdollisuuden oppilastöiden esittelyyn. 

Sampolan koulussa pyritään takaamaan oppilaille turvallinen ja häiriötön oppimisympäristö. 

Tuemme oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistämme hänen aktiivisuuttaan, 

itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita. Ohjaamme oppilasta 

asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Annamme oppilaalle 

mahdollisuuden tuntea oppimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Tarjoamme myös 

mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitoja, yhteisvastuuta ja yhteisöllistä toimintaa. 

Koulumme rohkaisee myönteiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen, jossa vastuun ottavat 

sekä oppilaat että opettajat ja muu henkilökunta. Koko henkilökunta sitoutuu ohjaamaan 

oppilaita yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamisessa. 

Koulun kehittämistyöryhmään kuuluu rehtorin, apulaisrehtorin ja oppilaanohjaajan lisäksi neljä 

määräajaksi valittavaa opettajajäsentä. työryhmän tehtäviin kuuluu koulun kehittämiseen 

liittyvien asioiden käsitteleminen ja niiden tuominen opettajakunnan tietoisuuteen. Näistä 

asioista keskustellaan myöhemmin opettajainkokouksissa. 

Koulun yhteisiä asioita työstetään erilaisissa tiimeissä. Jokainen opettaja kuuluu johonkin 

tiimiin ja on täten vastuullinen omalta osaltaan yhteisistä asioista. Tiimin toimintaa ohjaa 

kehittämistyöryhmään kuuluva opettaja. 

Koulun arjessa rehtorin tehtävänä on sitouttaa koko opettaja kunta kehittämään koulua ja 

osallistumaan yhdessä sovittaviin kehittämishankkeisiin.

Koulun toimintaa arvioidaan vuosittain. 

Sampolassa toimii vireä oppilaskunta. Oppilailla on tätä kautta mahdollisuus vaikuttaa koulun 

toimintaan. 

Oppilaskunnan ohella koulumme tukioppilastoiminta on aktiivista. Toiminnassa ovat mukana 

halukkaat, koulutetut oppilaat, jotka järjestävät oppilaskunnan kanssa koulun yhteisiä 

tapahtumia. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnan ohjaajina toimivat opettajat. 

Luokilta valittavat luottamusoppilaat toimivat luokanvalvojan ohjeiden mukaan. 

Oppilaidemme vanhemmat voivat pitää päivittäin koulun henkilökuntaan yhteyttä puhelimitse 

tai vierailemalla koululla. Lisäksi järjestämme luokka-asteittaisia ja luokkakohtaisia 

vanhempainiltoja. Rehtori, opettajat ja vanhempainyhdistys lähettävät koteihin tiedotteita. 

Koulussamme toimii myös vanhempainyhdistys yhdyssiteenä kotien ja koulun välillä. 

Aihekokonaisuuksia toteutetaan soveltuvin osin oppitunneilla. Niiden toteutustavat ovat 

kirjattuina ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Lisäksi aihekokonaisuuksia toteutetaan 

teemapäivinä, päivänavauksissa, koulun juhlissa, vierailuilla ja tutustumiskäynneillä. 

Koulussamme järjestetään mahdollisuuksien mukaan leirikoulu- ja kummioppilastoimintaa 

sekä osallistutaan erilaisiin EU-projekteihin. 

3.4 Työtavat 

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden 

avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, 

ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista 

osallistumista. Työtapojen tulee edistää tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. 

Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, 

elämyksiin ja leikkiin. 

Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan 

että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. 

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne 

• virittävät halun oppia 

• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen 

• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti 

• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä 

harjaantumista 

• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja 

• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista 

• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun 

kantamista toisista 

• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia 

palautetta oman toiminnan reflektointia varten 

• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa 

siihen 

• kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot 

ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän 

kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 

Kouluja rohkaistaan monipuolisten työtapojen kehittämiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan 

perustuvassa suunnitelmassa voidaan valita vuosittain tietty kehittämiskohde ja 

sopia siihen liittyvistä menettelyistä arviointi mukaan lukien. Vaihtelevilla ja monipuolisilla 

työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Koulun opetussuunnitelmassa 

työtapoja kuvataan oppiaineiden yhteydessä. 

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 

4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 

Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää 

näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen 

kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta 

ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on 

ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja 

vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä 

huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista 

ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja 

nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä 

toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä 

kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten 

kanssa. 

Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetusja kasvatustyön suunnittelemiseen ja 

arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille 

tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja 

mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien 

aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan 

oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien 

kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä 

ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun

vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti 

siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, 

että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja 

hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja 

tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja 

mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 

Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta 

on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla 

kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. 

Koulut järjestävät tulokkaille tutustumistilaisuuden sekä huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa 

luokka- tai vuosiluokkakohtaisen vanhempainillan. Tarkempi yhteistyö koulun ja 

kotien välillä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. 

4.2 Oppimissuunnitelma 

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan 

opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on 

opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan 

yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän 

tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän 

voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan 

myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat 

edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana 

oppilaan edistymisen arvioinnissa. 

Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien 

ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman 

laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä 

enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua 

lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. 

Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman 

tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset 

opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset 

tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. 

Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin 

jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava 

opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden 

suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. 

Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. 

Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille 

sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen

siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva 

suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 

Oppimissuunnitelma voidaan laatia opetuksen toteutuksen tueksi, jos oppilaan opetuksessa 

on erityispiirteitä. Oppimissuunnitelma on laadittava oppilaalle, joka opiskelee oman opintoohjelman 

tai vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän mukaisesti, sekä määräaikaisesti erotetulle 

oppilaalle. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. 

Oppimissuunnitelma on kirjallinen sopimus, jossa oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa 

sovittujen tavoitteiden ja toimintatapojen lisäksi määritellään kodin ja koulun vastuualueet oppilaan 

kehityksen ja oppimisen tukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelystä. Oppimissuunnitelman 

toteutuksen lähtökohtana on oppilaan motivoituminen ja sitoutuminen koulutyöskentelyyn 

sekä omaan oppimiseensa. Oppimissuunnitelma toimii myös opettajan työvälineenä 

oppilaan opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Koulu voi määritellä 

itse oppimissuunnitelman muodon. 

Jos oppilas vaihtaa koulua, oppimissuunnitelma lähetetään uuteen kouluun huoltajan 

suostumuksella. 

4.3 Ohjauksen järjestäminen 

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen 

taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan 

opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. 

Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa 

häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä 

opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden 

persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. 

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen 

työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. 

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, 

oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää 

tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, 

oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. 

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti 

niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen 

tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. 

Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. 

Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen 

työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön 

keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit,

projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri 

oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen 

antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 

Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan 

ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. 

kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön 

tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen 

harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen 

ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. 

Koulun ohjauksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään opettajien ja 

opinto-ohjaajan työnjako ja vastuut siitä, miten ohjaustyöhön osallistuvat toimivat yhteistyössä 

opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Päävastuu päättövaiheen ohjauksen 

erityiskysymyksistä on opinto-ohjaajalla. 

Koulussa työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutettavan yhteistyön muodot, ajankohdat ja 

työnjako kirjataan suunnitelmaan. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään 

koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään 

tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan opetuspalvelukeskuksen 

hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. 

Sampolan koulussa ohjaustoiminnan päätavoite on oppilaan sisäisen yrittäjyyden tukeminen. 

Luokanvalvoja ohjaa oppilasta koulun työ- ja toimintatapoihin sekä tukee ja kannustaa häntä 

opinnoissa. Aineenopettajat ohjaavat opettamansa aineen oppimisessa ja 

opiskelutekniikoissa. Erityisopettajat auttavat tarvittaessa yhteistyössä aineenopettajien 

kanssa oppimisvaikeuksissa. 

Oppilailla on työelämän tutustumisjakso 9. luokalla. Lisäksi aineenopettajat voivat järjestää 

oppiaineeseensa liittyen eri ammattien tuntemusta esimerkiksi esitelmin, asiantuntijavierailuin 

tai työpaikka- ja oppilaitoskäynneillä. 

4.4 Tukiopetus

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö 

ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas 

ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai 

aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. 

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta 

on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee 

antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. 

Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen 

kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten 

oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 

Tukiopetus on tilapäinen, kuitenkin ensisijainen tukitoimi oppilaan opiskelun tukemiseksi. Tukiopetukseen 

on koulun tuntikehyksen käyttöä suunniteltaessa varattava riittävästi resursseja. 

Niiden tehokas käyttö edellyttää opettajien yhteistyötä. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu 

kuin oppilaan oma opettaja. 

Tukiopetus tulee järjestää monipuolisesti. Se voidaan järjestää varsinaisten oppituntien 

ulkopuolella, samanaikaisopetuksena, muiden opetusjärjestelyjen ohessa, pienryhmätunneilla 

yksilölliset tarpeet huomioon ottaen tai luokka-asterajat ylittäen. 

Tukiopetuksen tarpeesta tulee tiedottaa vanhemmille. Vanhempien tuki ja samansuuntainen 

toiminta tuen tarpeessa olevan oppilaan auttamiseksi edistävät parhaiten oppimista. Oppilas 

tulisi saada itse havaitsemaan tukiopetuksen tarve ja näkemään oma ratkaiseva osuutensa 

opiskelun edistämiseksi sekä sitoutumaan työskentelyyn. 

4.5 Oppilashuolto 

Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä 

ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että 

yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata 

mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. 

Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen 

toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. 

Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja 

psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. 

Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. 

Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin 

liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen 

mahdollisimman varhain. 

Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen 

oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu 

kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto 

kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vas-

taaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta 

koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai 

nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän 

huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat 

säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. 

Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon 

toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 

Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja 

keskeiset periaatteet: 

toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden 

ja vuorovaikutuksen edistämiseksi 

oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen 

ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa 

yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan 

suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa 

oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen 

yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty 

oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden 

asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa 

toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi 

tai hoitamiseksi: 

- poissaolojen seuranta 

- kiusaaminen, väkivalta ja häirintä 

- mielenterveyskysymykset 

- tupakointi ja päihteiden käyttö 

- erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset 

koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 

kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja 

tapakasvatuksen tavoitteet.

Oppilashuollon avulla pidetään huolta siitä, että koulun kaikki toimintatavat ja käytännöt tukevat 

lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja oppimista, tervettä ja 

turvallista ympäristöä sekä välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria. 

Oppilashuoltotyö varmistaa, että koululla tunnistetaan avun tarpeet mahdollisimman 

varhain, järjestetään tukea ja tarvittaessa ohjataan tuen piiriin. 

Koulussa tehtävästä oppilashuoltotyöstä vastaa rehtori apunaan koulun oppilashuoltoryhmä. 

Koulun oppilashuollon suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain, ja siitä tiedotetaan kaikille 

kouluyhteisön aikuisille, oppilaille ja vanhemmille. 

Koulun tulee huolehtia tarvittavan oppilashuollon järjestämisestä oppilaalle, jolle on annettu 

kirjallinen varoitus, sekä oppilashuollon ja valvonnan järjestämisestä oppilaalle, jonka 

osallistuminen opetukseen on evätty. Koulun tulee huolehtia oppimissuunnitelman laatimisesta 

sekä, yhteistyössä opetuspalvelukeskuksen kanssa, tarvittavan oppilashuollon ja opetuksen 

järjestämisestä oppilaalle, joka on koulutuslautakunnan jaoston päätöksellä määräaikaisesti 

erotettu. Opettajan tai rehtorin, joka on turvautunut voimakeinoihin oppilaan poistamisessa 

opetustilasta, tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuspalvelukeskukselle. 

Oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan poissaolon syy 

luokanopettajalle/luokanvalvojalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jollei ilmoitusta ole tehty, 

on luokanopettajan/luokanvalvojan selvitettävä poissaolon syy. 

4.5.1 Oppilashuollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät 

4.5.1.1 Yhteistyö koulussa 

Koko koulun henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina 

aikuisina. Koulun oppilashuoltotyötä ovat mm. oppilaan, huoltajien sekä koulussa työskentelevien 

yhteiset keskustelut ja toimintatavoista sopiminen. 

Koulun oppilashuoltoryhmä on osa oppilashuoltoa. Ryhmän tehtävänä on osaltaan suunnitella 

ja toteuttaa koulussa tehtävää oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltotyö on sekä koulunkäyntivaikeuksia 

ennalta ehkäisevää, niihin varhain puuttuvaa että oppilaiden, opetusryhmien 

sekä kouluyhteisön ongelmia ratkaisevaa työtä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu rehtorin tai 

hänen valtuuttamansa henkilön johdolla säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmässä 

yhdistyy eri ammattialojen asiantuntemus. Siihen kuuluvat ainakin rehtori 

tai hänen valtuuttamansa henkilö, erityisopettaja(t), terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja vuosiluokilla 

7–9 sekä käsiteltävän asian mukaan oppilaan opettaja ja mahdollisuuksien mukaan 

koulupsykologi tai koulukuraattori ja koululääkäri. Oppilashuoltoryhmän toimivuuden kannalta 

on tärkeää ryhmän vakiintunut kokoonpano. Oppilas voidaan ohjata saamaan tarvittavaa tukea 

koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Asia- tai tapahtumakohtaisesti koulun oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua myös koulun 

ulkopuolisia asiantuntijoita ja viranomaisia. Oppilaiden ja vanhempien edustajat osallistuvat 

tarvittaessa koulun oppilashuollon kehittämistyöhön. 

4.5.1.2 Oppilashuollon alueellinen yhteistyö 

Koulut voivat muodostaa oppilashuollon yhteistoiminta-alueita. Alueelliseen yhteistyöhön 

osallistuvat alueen koulujen oppilashuoltoryhmien edustajien lisäksi alueella lasten ja nuorten 

kanssa toimivat viranomaiset ja yhteistyökumppanit sekä vanhempien ja oppilaiden edustajat. 

Alueella voi toimia yhteinen oppilashuollon työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja 

toteuttaa yhteistä oppilashuoltotyötä sekä ottaa esille alueen ajankohtaisia oppilashuoltoon 

liittyviä asioita. 

4.5.1.3 Kuntatason yhteistyö 

Koulun sekä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten yhteistyönä 

suunnitellaan ja kehitetään koko kaupungin oppilashuoltotyötä ja –palveluita. Kehittämistyöhön 

osallistuvat myös huoltajien ja oppilaiden edustajat. 

4.5.2 Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta 

Koulupsykologit ja koulukuraattorit tarjoavat psykososiaalisen oppilashuollon palveluja oppilaiden, 

heidän huoltajiensa ja kaikkien koulujen käyttöön. Opetuspalvelukeskus kohdentaa 

palvelut tarkoituksenmukaisesti kouluille. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työ toteutuu 

pääosin koulussa yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, opettajien ja muiden oppilashuoltotyöhön 

osallistuvien henkilöiden sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden 

kanssa. 

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen lastensuojelutyöntekijöiden 

kanssa. Koulupsykologi edustaa psykologista asiantuntemusta koulussa. 

Koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat oppilaan koulunkäyntivaikeuksiin liittyvien 

tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. He tuovat alansa asiantuntijoina näkökulmansa 

koulun oppilashuoltotyön, kouluyhteisön toiminnan, opetusja kasvatustyön sekä 

koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. He 

osallistuvat myös omalta osaltaan koko kaupungin peruskoulutoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. 

4.5.3 Kouluterveydenhuolto 

Kouluterveydenhuolto toimii osana oppilashuoltoa yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden 

ja kotien kanssa. Sen tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja op-

pilaiden terveyden, kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto tuo oppilashuoltotyöhön 

terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen. 

Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta 

ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Määräajoin tehtävät koulun työolojen 

turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivat tarkastukset kuuluvat toimintaan. 

Kouluterveydenhoitajan ja lääkärin tekemät oppilaiden henkilökohtaiset terveystarkastukset 

sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista 

sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Terveystarkastuksissa laaditaan 

oppilaan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, jonka perusteella oppilasta tuetaan ja 

seurataan hänen tarpeensa mukaan ja järjestetään hänen terveydentilansa edellyttämät tutkimukset 

ja hoito. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien ja kouluyhteisön muiden 

asiantuntijoiden sekä lasten ja nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen 

kanssa. 

Oppilaskohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan 

vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö 

voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai 

psyykkisten vaikeuksien takia. 

Yhteistyö oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla 

on 

pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana 

ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja 

psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa 

toistuvia poissaoloja 

oppimisvaikeuksia. 

4.5.4 Koulunkäyntiavustajatoiminta 

Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät 

koulunkäyntiavustajapalvelut. Työn tarkoituksena on tukea eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan 

sekä ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden toimintakykyä ja oppimista erilaisissa 

toimintaympäristöissä. Tärkeää on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. 

Koulunkäyntiavustajapalveluita suunnataan mahdollisuuksien mukaan oppilaan 

omaan kouluun tai asuinalueen kouluun. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai riittävää, oppilaalle 

osoitetaan sellainen koulu, jossa riittävä tuki voidaan järjestää. 

Rehtori tekee suunnitelman koulunsa avustajatarpeesta käyttäen tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja. 

Tämän suunnitelman mukaisesti rehtori osoittaa koulun käytettävissä olevan 

koulunkäyntiavustajaresurssin tarkoituksenmukaisesti oppilaitten ja opetusryhmien tarpeisiin. 

Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä yhden oppilaan, koko luokan oppilaiden tai eri luokilla 

olevien avustettavien lasten kanssa.

4.5.5 Puheterapia 

Vaikeasti puhe- ja kielihäiriöisille oppilaille järjestetään puheterapiaa joissakin erityiskouluissa. 

Puheterapian tavoitteet liittyvät oppilaiden henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä 

koskevien suunnitelmien tavoitteisiin. Puheterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja 

koulun muun henkilökunnan kanssa sekä hoitaa yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tutkimus- ja 

kuntoutusyksikköihin. 

4.5.6 Kouluruokailu 

Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveysnäkökulmien mukaisesti. Oppilaalle 

tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen 

maksuton ateria. Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on 

selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy. Koko koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen 

tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa. 

4.5.7 Koulukuljetukset 

Peruskoulun oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka oppilaan 

ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen tulee oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai 

vaaralliseksi. Koulutuslautakunta on päättänyt koulukuljetuksen perusteista siltä osin, kuin ne 

poikkeavat lainsäädännöstä. Oppilaita kuljettavilta autoilijoilta edellytetään ammattitaitoisuutta, 

luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulun vastuu 

oppilaiden turvallisuudesta alkaa, kun oppilas jätetään koulukyydistä aamulla koulun alueelle. 

Koulupäivän päättyessä koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta koulukuljetuksen odotusaikana. 

• Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu kerran viikossa tavoitteenaan oppilaan 

kokonaisvaltainen hyvinvointi koulussa 

• Koulunkäyntivaikeuksia pyritään ennaltaehkäisemään oppilaiden ryhmäyttämisen avulla, 

tukiopetuksella, erityisopetuksella, oppilaanohjauksella, kuraattori- ja 

terveydenhuoltopalveluilla sekä yhteistyöllä opettajien ja vanhempien kanssa.

Luokanvalvojien ja aineenopettajien tulee ensin tehdä voitavansa oppilaan ongelmakohtia 

selvittäessä ja tarpeen vaatiessa he ottavat yhteistyöhön mukaan koulun 

oppilashuoltoryhmän. 

• Oppilaan poissaoloja seurataan poissaololistojen ja – kirjojen avulla. Aineenopettajat 

tiedottavat heti luokanvalvojille säännöllisistä ja systemaattisista poissaoloista. 

• Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä koulun vanhempainyhdistyksen, oppilaskunnan 

ja tukioppilaiden kanssa sekä moniammatillisena yhteistyönä eri viranomaisten kanssa. 

• Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteissa noudatetaan Sampolan koulun toimintamallia 

koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja koulukiusaamistilanteiden selvittämiseksi 

(kts.liite). 

• Tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi sovelletaan Sampolan koulun 

ehkäisevän päihdetyön ohjelmaa (kts liite). 

• Erilaisissa kriisitilanteissa (mielenterveysongelmat, kuolemantapaukset, onnettomuudet) 

sovelletaan Sampolan koulun kriisisuunnitelmaa (kts liite). 

4.6 Kerhotoiminta 

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan 

tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua 

sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten 

harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen 

koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. 

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia 

myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan 

järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. 

• Kerhotoiminnan tavoitteet ovat 

kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 

lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen 

mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen 

mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen 

luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen 

lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan 

mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen 

harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

Tampereella koulujen kerhotoiminta perustuu samalle arvopohjalle kuin perusopetus. Oppilaan 

mahdollisuus osallistua ikätovereidensa joukossa ammattitaitoisten ohjaajien johtamaan 

kerhotoimintaan tukee koulun kasvatustavoitteita. Erityisen tärkeänä on pidettävä oppilaan 

turvallisuuden tunteen säilymistä ja kehittymistä. Niiden varassa kehittyvät myös oppilaan itsetunto 

ja myönteinen minäkuva. 

Koulut päättävät itsenäisesti, tarjoavatko oppilailleen kerhotoimintaa. Kerhotunnit sisältyvät 

koululle jaettuun kokonaistuntiresurssiin. Myös vanhempainyhdistys voi järjestää kerhotoimintaa. 

Oppilaille kerhotunnit ovat tärkeä koulutyön ulkopuolinen aktiviteetti, johon koulut 

voivat etsiä eri yhteistyötahoja saadakseen kerhotoiminnan käynnistetyksi. 

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 

5.1 Eri tukimuodot 

Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun 

ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien 

aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan 

ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä 

tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet 

vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat 

oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös 

oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään 

oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. 

Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 

4 määrätään. 

Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. 

Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. 

Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. 

Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa 

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Koulun tukitoimien kolmiportainen malli (liite 7) 

Kouluilla on käytettävissään monimuotoisia tukitoimia. Erilaisilla opetusmenetelmillä, opetusryhmien 

muodostamisella tai yksilöllisillä opetusjärjestelyillä voidaan eriyttää opetusta. Oppilaille 

voidaan tarjota erilaista opetusta myös tukiopetuksen, osa-aikaisen tai luokkamuotoisen 

erityisopetuksen tai oppilaanohjauksen avulla. Oppilaan selviytymistä opiskelun arjesta voidaan 

parantaa esimerkiksi erityisoppimateriaalilla, apuvälineillä, koulunkäyntiavustajapalveluilla 

tai rakennusteknisillä ratkaisuilla. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kouluilla 

on käytettävissään moniammatillisia oppilashuoltopalveluita ja muita yhteistyökumppaneita. 

Tukitoimet muodostavat kokonaisuuden, jossa käytettävissä olevien tukitoimien avulla oppilaan 

opetus pyritään järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla. 

Koulun tukitoimet on järjestetty kolmiportaisen mallin mukaan: kaikissa kouluissa järjestettävät 

tukitoimet, yhteistoiminta-alueella järjestettävät tukitoimet ja keskitetysti järjestettävät 

tukitoimet. Eri tukimuotoja ja opetusjärjestelyjä suunnitellaan yhteistoiminnassa vanhempien 

ja oppilaiden kanssa. Koulun tulee huolehtia siitä, että päättäessään oppilaan opetuksen järjestämistavasta 

vanhemmilla on riittävästi tietoa eri vaihtoehdoissa tarjolla olevista tukimuodoista 

ja opetusjärjestelyistä. Koulun tukitoimien kohdentamisessa korostetaan ennaltaehkäisevyyttä 

tai tuen järjestämistä mahdollisimman varhain siten, että tukitoimia kohdennetaan 

painotetusti alkuopetukseen 

Kukin koulu vastaa oppilaidensa opetuksesta ja koulunkäyntijärjestelyistä, jos oppilasta ei 

ole otettu toisen koulun oppilaaksi. Oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti omassa koulussa 

tai yhteistoiminta-alueen koulussa. Mikäli oppilas tarvitsee enemmän tukitoimia kuin 

näin on mahdollista, järjestetään oppilaan opetus keskitetyssä erityisopetuksessa. 

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen 

yhteydessä tai mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä muun opetuksen kanssa 

a) Kaikissa kouluissa käytettävissä olevia tukitoimia 

Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan siten, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 

voivat olla tasa-arvoisia kouluyhteisön jäseniä. Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan, 

millaisin toimenpitein erilaisten oppilaiden opiskelu yhteisössä on mahdollista ja yhteisön 

jäsenten yksilöllisiä tarpeita voidaan ottaa huomioon. Koulun tulee myös kuvata ne 

toimenpiteet, joita koulussa tehdään koulunkäyntivaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi ja 

havaitsemiseksi ja tukitoimien järjestämiseksi mahdollisimman varhain. 

Kaikissa kouluissa on mahdollisuus auttaa oppilasta erilaisin opetusjärjestelyin ja koulun 

tavanomaisin tukitoimin. Tarvittaessa pyritään kouluihin järjestämään myös erityisiä tukitoimia. 

Koululle osoitetaan erikseen sovituin perustein harkinnanvaraista opetusresurssia. Tällaisia 

perusteita voivat olla esim. erityisopetuspäätöksellä yleisopetuksen luokassa opiskeleva 

oppilas, erityisluokan tai valmistavan opetuksen luokan oppilaiden integraation tukeminen, eri 

kielija kulttuuritaustaa olevien oppilaiden määrä, suuret opetusryhmät tai yhdysluokat. 

Resurssi voidaan käyttää tukiopetukseen, erityisopetukseen, opetusryhmien pienentämiseen 

tai tilapäiseen jakamiseen tai muulla oppilaan koulunkäyntiä tukevalla tavalla.

Opetuksen järjestämisessä huolehditaan, että opetukselliset ja muut olosuhteet ovat oppilaan, 

luokan ja kouluyhteisön toiminnan kannalta mahdollisimman suotuisat. 

Oppilaan opetus voidaan perusopetuslainsäädännössä mainituin perustein järjestää osittain 

toisin kuin säädetään. Erityiset opetusjärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä huoltajien 

kanssa. Päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä tekee rehtori. Tällöin oppilaalle tulee tehdä 

oppimissuunnitelma. Mainitulla päätöksellä voidaan myös yhteisymmärryksessä huoltajan 

kanssa päättää oppilaan opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän 

mukaisesti. 

b) Tukitoimet yhteistoiminta-alueilla 

Yhteistoiminta-alueella pyritään järjestämään koulujen välisenä yhteistyönä alueellista erityisopetusta, 

joka toteutetaan joko luokkamuotoisena tai luokattomana erityisopetuksena. 

Näin oppilaalle voidaan turvata mahdollisuus opiskella erityisluokassa erityisluokanopettajan 

opetuksessa tai mahdollisuus saada erityisopettajan tiiviimpää tukea. Alueellinen erityisopetus 

toteutetaan integraatioperiaatteella sellaisille oppilaille, jotka hyötyvät integraatiosta tai 

joiden opiskelu alueellisen erityisopetuksen tuella on mahdollista. Myös muita tukitoimia voidaan 

painotetusti keskittää alueellisen erityisopetuksen kouluihin. Alueellisen erityisopetuksen 

järjestämisestä sovitaan yhteistyössä alueen koulujen kesken tavoitteena oppilaan tarkoituksenmukainen 

koulupolku. 

Kunkin koulun opetussuunnitelmassa tulee kuvata alueellisen erityisopetuksen järjestelyt. 

Jos alueellinen erityisopetus toteutetaan joiltakin osin hajautetusti kaikissa alueen kouluissa, 

koulujen opetussuunnitelmissa tulee erikseen kuvata, miten alueellisen erityisopetuksen tukitoimet 

koulussa toteutetaan. Alueellisen erityisopetuksen tukitoimia suunnataan painotetusti 

alkuopetukseen, millä pyritään korostamaan tuen varhaista järjestämistä. Koulussa tai alueella 

toimivan erityisluokanopettajan tai erityisopettajan asiantuntemusta hyödynnetään laajalti 

ja joustavasti koulun tai alueen opetuksessa. 

c) Keskitetty erityisopetus 

Keskitettyä erityisopetusta järjestetään silloin, kun oppilaan opiskelu yleisopetuksen 

koulussa tai alueellisessa eritysopetuksessa ei ole mahdollista tai oppilaan opetuksen 

järjestäminen edellyttää erityistä oppimisympäristöä tai erityisosaamista. Keskitetyssä 

erityisopetuksessa huolehditaan integraation toteutumisesta aina, kun se on mahdollista. 

Yksiköissä on mahdollisuus monenlaisiin oppimista tukeviin järjestelyihin joko ryhmä- tai 

oppilaskohtaisesti. Keskitetyn erityisopetuksen toiminnassa oppilaan kannalta keskeistä on 

mahdollisuus opiskeluun vertaisryhmässä. 

Keskitetyn erityisopetuksen yksiköt toimivat erityisalansa oppimiskeskuksina. Ne järjestävät 

kaupungin muille kouluille konsultaatio- ja asiantuntijapalveluita ja oppilaille mahdollisuuksia 

tukijaksoihin. Oppimiskeskukset konsultoivat kouluja mm. HOJKS:n laadinnassa, yksilöllisten 

oppimäärien laatimisessa sekä oppimateriaalivalinnoissa. 

Oppilas voi saada tilapäisesti enintään yhden lukuvuoden opetusta erityisluokassa ns. tukijaksolla. 

Tällöin on kyse lyhytaikaisesta, suunnitelmallisesta, tavoitteellisesta erityisopetusjaksosta, 

jonka jälkeen oppilas palaa takaisin omalle perusopetusalueelleen. Tällainen tukijakso 

voidaan toteuttaa huoltajan suostumuksella ilman erityisopetuspäätöstä. Vastaanottavan 

koulun rehtori tekee päätöksen oppilaan ottamisesta koulunsa oppilaaksi suunnitellun tukijakson 

ajaksi, ja lähettävä koulu pitää tukijaksolle lähtevän oppilaan oppilaspaikan varat-

tuna. Päätöstä oppimäärien laajuudesta ei muuteta tukijakson ajaksi. Oppilaan oma koulu ja 

vastaanottava koulu yhdessä huoltajien kanssa laativat oppilaalle oppimissuunnitelman. Näkövammaisella 

oppilaalla on mahdollisuus osallistua tukijaksolle Jyväskylän näkövammaisten 

koulussa. 

Vammaisten, dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten opetuksessa Tampereella on yhteiset 

koulupiirit n. 20 ympäristökunnan kanssa. Tampere järjestää opetusta Tampereen yliopistollisessa 

sairaalassa ja Kuusikon perhekuntoutuskeskuksessa oleville lapsille ja nuorille. 

Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat pyritään tunnistamaan mahdollisemman varhaisessa 

vaiheessa Sampolan koulussa. Keinoina tunnistamiseen ovat yhteistyö nivelvaiheessa 

oppilaan aikaisempien koulujen kanssa, erilaiset oppimisvaikeuksia seulovat testit, yhteistyö 

vanhempien ja mahdollisen tuki- ja/tai hoitohenkilökunnan kanssa sekä opintojen ja 

poissaolojen seuranta. 

Sampolan koulussa erityistä tukea tarvitseville on seuraavia pedagogisia tukimuotoja: 

opetuksen eriyttäminen, eteneminen yksilöllisen oppimissuunnitelman mukaisesti, tukiopetus, 

osa-aikainen erityisopetus, erityisluokkaopetus ja maahanmuuttajien valmistavaopetus sekä 

oppilaan ohjaus. Opetuksen lisäksi oppilaan koulunkäyntiongelmia pyritään helpottamaan 

oppilashuoltoryhmän moniammatillisen toiminnan avulla. 

5.2 Osa-aikainen erityisopetus 

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen 

yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista 

erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, 

pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan 

saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka 

voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista 

erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.

Osa-aikainen erityisopetus antaa laaja-alaista tukea oppilaan opiskeluun sekä pyrkii tukemaan 

oppilaan itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymistä ja lisäämään oppimisen iloa. 

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla pyritään reagoimaan suunnitelmallisesti ja joustavasti 

oppimisen ja koulunkäynnin ongelmatilanteisiin kuten erilaisiin oppimis- ja sopeutumisvaikeuksiin, 

puheen- ja kielenkehityksen häiriöihin tai tarkkaavaisuuden ongelmiin. Erityisopettaja 

selvittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja -taitoja erityisesti koulun aloitusvaiheessa ja 

nivelkohdissa sekä osallistuu tarvittaessa oppilaan opetusjärjestelyjen yksilöllistämiseen ja 

oppilaan arviointiin yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. 

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttaminen tulee kuvata koulun opetussuunnitelmassa. 

Sampolan koulussa osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tukea 

lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun 

opetuksen ohessa ja sen tarpeen arvioi aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. 

5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset 

mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa 

kanssa. 

Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. 

Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää 

opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista 

niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole 

mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee 

järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. 

Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset 

tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen 

oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. 

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista 

oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen 

tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää 

tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen

painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää 

muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa 

määrä vähene. 

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston 

asetuksen (1435/2001) 9. §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa 

on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. 

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin 

ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. 

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden 

piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä 

on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa 

oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan 

muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa 

päätettävällä tavalla. 

Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään 

yleisopetukseen. 

Perusopetuslainsäädännön tarkoittama erityisopetuspäätös (oppilaan ottaminen tai siirtäminen 

erityisopetukseen) tehdään, jos 

• oppilas opiskelee pääasiallisesti erityisluokassa 

• oppilas kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin 

• oppilaan oppimääriä yksilöllistetään yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai 

• oppilaan opetus järjestetään toiminta-alueittain. 

Erityisopetuspäätöksessä kuvataan 

• päätöksen perusteet valtakunnallisen tilastoinnin mukaisesti 

• pidennetty oppivelvollisuus 

• oppilaan oppimäärät oppiainekohtaisesti 

• opetuksen toteuttaminen. 

Lainsäädännön tarkoittaman erityisopetuspäätöksen tekee tai purkaa erityispalvelupäällikkö. 

Jos päätös sisältää oppimäärien yksilöllistämisen, oppilaan oppimisedellytykset tulee 

selvittää psykologisin tutkimuksin. 

Erityisopetuspäätöksen saaneen oppilaan opetus voidaan järjestää 

• yleisopetuksen ryhmässä 

• erityisluokassa 

• erityiskoulussa 

• muulla tarvittavalla tavalla 

Päätös oppilaan kuulumisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tehdään asiantuntijalausunnon 

perusteella silloin, kun perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen sairauden 

tai vamman vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetyssä

oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden esiopetus voi kestää 1–2 vuotta, ja se voidaan järjestää 

koulussa tai päiväkodissa. Jos oppilas, joka kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin, 

opiskelee perusopetuksessa yleisopetuksen ryhmässä, opetusryhmän koko ei saa olla 

suurempi kuin 20 oppilasta. Tällainen opetusryhmä osoitetaan oppilaan omalta oppilasalueelta 

tai mahdollisimman läheltä sitä. 

Sampolan koulun luokkamuotoiseen erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä oppilailla on 

oltava erityisopetussiirtopäätös. 

Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppisisällöissä, työtavoissa ja arvioinnissa noudatetaan 

Sampolan koulun opetussuunnitelmaa soveltuvin osin. 

5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva 

suunnitelma 

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan 

perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 

(HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan 

opetuksen yksilöllistämiseksi: 

• kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista 

sekä näiden edellyttämistä opetusja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista 

• opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet 

• oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät 

• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista 

oppimääristä 

• niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä 

• oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet 

• opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetusja 

oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit 

• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai 

erityisopetuksen ryhmässä 

• henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetusja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän 

vastuualueensa 

• tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti 

oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan 

kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. 

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, 

joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu 

moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien 

mukaan oppilaan huoltajat. 

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida 

ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, 

perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle 

asteelle. 

HOJKS:n laatimisesta oppilaalle vastaa koulussa rehtori. Opetuksen tavoitteet, keinot ja toteutus 

kirjataan HOJKS:aan niin selkeästi, että HOJKS voi toimia opettajan päivittäisenä työvälineenä 

ja sekä oppilas että huoltaja voivat myös sen avulla seurata ja arvioida oppilaan 

edistymistä. 

Oppilaan oppimääriä voidaan erityisopetuspäätöksellä yksilöllistää, mikäli on ilmeistä, että 

oppilaalla ei tukitoimien avullakaan ole edellytyksiä saavuttaa yleisopetukselle asetettuja tavoitteita 

edes välttävästi. Yksilöllisiin oppimääriin siirtyminen edellyttää neuvottelua huoltajan 

kanssa sekä psykologin suositusta. Oppilaan yksilölliset oppimäärät määritellään erityisopetuspäätöksen 

yhteydessä. Oppilaan oppimääriä yksilöllistettäessä arvioidaan niiden vaikutusta 

oppilaan jatko-opintoihin sekä huolehditaan oppilaan oikeusturvan toteutumisesta. 

HOJKS:ssa sovitaan oppilaan yksilöllisten oppimäärien arvioinnista. 

HOJKS:n tavoitteet, sisällöt, oppilaan oppimäärät sekä tukipalvelujen toteutuminen tarkistetaan 

vähintään kerran lukuvuodessa ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. HOJKS toimii 

oppilaan huoltajan suostumuksella myös tiedonvälittäjänä kouluasteelta toiselle. 

Laaja-alainen erityisopettaja arvioi yhdessä aineenopettajan kanssa osa-aikaista 

erityisopetusta saaneen oppilaan työskentelyn ja tavoitteiden saavuttamiset. 

Mikäli oppilaalle on laadittu yksilöllinen oppimissuunnitelma tai erityisopetukseen siirron 

yhteydessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), on 

näissä suunnitelmissa erikseen mainittu tavoitteet ja arviointiperusteet.

5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää 

oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. 

Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, 

sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee 

jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. 

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä 

edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee 

sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, 

kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. 

Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja 

sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation 

opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, 

viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua 

kehittäviä osa-alueita. 

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. 

Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. 

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista 

elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden 

tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä 

liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. 

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään 

aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien 

stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen 

oppimisen harjoituksia. 

6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 

6.1 Maahanmuuttajat 

Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 

sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia 

ja nuoria. 

Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman 

perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja 

maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tu-

kea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kielija kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kielija 

kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 

Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja 

kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen 

taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille 

tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. 

Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille 

antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. 

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa 

oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. 

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria 

sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon 

perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan 

suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, 

arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. 

Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kielija kulttuurialueensa luonnosta, 

elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 

Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan oppijaa, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai 

saame. Suomessa syntyneestä, muuta äidinkieltä puhuvasta oppilaasta käytetään maahanmuuttajataustainen-nimitystä. 

Kaikilla vieraskielisillä sekä kaksi- ja monikielisillä oppilailla on 

oikeus suomi toisena kielenä -opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen koko peruskoulun 

ajan, jos he sitä tarvitsevat. Tampereella kaikista edellä mainituista käytetään yhteisnimitystä 

maahanmuuttajataustainen oppilas. 

Mikäli maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito, tiedot/taidot opetettavassa 

aineessa tai yleiset opiskeluvalmiudet edellyttävät, oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen 

oppimissuunnitelma ainakin kahden vuoden ajan koulun aloittamisesta Suomessa. 

Suunnitelmaa seurataan jatkuvasti, ja se pitää tarkistaa vuosittain. Oppimissuunnitelma säilytetään 

oppilaskortin liitteenä. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa 

määritellään oppimissuunnitelmaa ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden 

opetusta koordinoivat opettajat. Opetusjärjestelyiden tulee olla mahdollisimman joustavia ja 

oppilaan tilanteeseen sopivia. 

Maahanmuuttajataustaisten perheiden kohdalla kodin ja koulun yhteistyöhön pitää kiinnittää 

erityistä huomiota, esimerkiksi huoltajien, rehtorin, opettajien/opinto-ohjaajien tapaamisten 

avulla. Tavallisten vanhempaintilaisuuksien lisäksi koulu voi järjestää erikseen maahanmuuttaja-vanhemmille 

suunnattuja tilaisuuksia. Yhteydenpidon kodin ja koulun välillä tulee 

olla jatkuvaa.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusta koordinoi luokanvalvoja. Jos 

oppilaan oppiminen muissa aineissa kuin äidinkielessä ja 

kirjallisuudessa edellyttää erillisiä tukitoimia, hänelle laaditaan 

oppimissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan ne aineet, joissa oppilas 

tarvitsee tukea, tuen antaja sekä tavoitteet. Oppimissuunnitelman laatii 

aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. 

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita varten Sampolan koulussa toimii myös 

ns. joustavien opintojen ohjelma (Joo). Joustavien opintojen ohjelmassa 

oppilas siirtyy maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta suoraa 

yleisopetuksen 8.luokalle ja suorittaa peruskoulun päättötodistukseen 

vaadittavat pakolliset aineet kahden vuoden aikana. Tavoitteena on saada 

peruskoulun päättötodistus ja jatko-opintokelpoisuus. 

Joo-oppilaat opiskelevat yleisopetuksessa suomalaiseen luokkaan 

integroituna, mutta heille laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma 

tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintoja koordinoi suomi toisena kielenä 

-opettaja. 

6.2 Romanit 

Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena 

vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia 

koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kielija kulttuuriperinnön 

säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. 

Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin 

laatua. 

Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa 

vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman 

historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja 

Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. 

Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, 

että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen 

ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja 

alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä 

mediaa.

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata 

tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen 

yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. 

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden 

tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä 

teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. 

Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille 

luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa 

laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin 

sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. 

Esiopetus rakentuu eheytetyistä kokonaisuuksista. Perusopetuksessa eri oppiaineet alkavat 

erottua ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. 

Aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvamisen tulee olla kaikkien oppiaineiden ja koulun 

toimintakulttuurin eheyttävä kokonaisuus. Ihmisenä kasvamisen sisältöjen tulee olla koulun 

arvoperustan pohjana. Tavoitteet tulee ottaa huomioon oppilaan kehitystason mukaisesti. 

Valitsemalla monipuolisesti eri työtapoja kehitetään oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. 

Aihekokonaisuuksien keskeiset sisällöt täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppiaineiden 

eheyttämisestä ja yhteistyöstä sovitaan koulun opetussuunnitelmassa. 

7.1.1 Ihmisenä kasvaminen 

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea 

oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda 

kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon 

ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan 

• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän 

• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle 

• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana 

• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. 

KESKEISET SISÄLLÖT 

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen 

ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä 

• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo 

• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta 

• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen 

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia 

yhteistoimintatapoja. 

7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta 

ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma 

kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen 

ja kansainvälisyyteen. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään 

suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista 

kulttuuria 

• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman 

sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä 

• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa 

yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä 

• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. 


• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 

• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus 

• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen 

yhteistyön edellytyksiä 

• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa 

• tapakulttuurien merkitys.

7.1.3 Viestintä ja mediataito 

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, 

edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. 

Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä 

viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää 

• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään 

hankkimaansa tietoa 

• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä 

ja esteettisiä arvoja viestinnässä 

• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti 

• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa 

vuorovaikutustilanteissa. 


• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 

• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja 

monimediaalisuus 

• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde 

todellisuuteen 

• yhteistyö median kanssa 

• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus 

• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 

7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta 

hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia 

valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja 

toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, 

yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan 

realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, 

toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta 

• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen

• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta 

omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä 

• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan 

yritteliäästi ja aloitteellisesti 

• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan 

omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia 

• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle 

ja yhteiskunnalle. 


• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta 

sekä työnjaosta 

• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa 

• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa 

• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi 

• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan 

vaikuttavuuden arviointi 

• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään 

tutustuminen. 

7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä 

on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin 

puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään 

elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden 

rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset 

ja niiden välisen yhteyden 

• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään 

syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 

• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän 

kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 

• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja 

mahdollisuuksia globaalilla tasolla 

• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä 

tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. 

KESKEISET SISÄLLÖT

• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa 

ja elinympäristössä 

• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista 

• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 

• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari 

• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot 

• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 

7.1.6 Turvallisuus ja liikenne 

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään 

turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen 

käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia 

erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tunnistamaan turvallisuusja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita 

sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi 

• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti 

• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 

• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä 

• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen 

• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. 


• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä 

• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus 

• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja 

• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 

• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 

• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet 

• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen 

• turvallisuutta edistävät palvelut 

• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. 

7.1.7 Ihminen ja teknologia 

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään 

ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. 

Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, 

opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja

tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden 

ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan 

eri sektoreilla ja ympäristössä 

• käyttämään teknologiaa vastuullisesti 

• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin 

• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien 

päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. 


• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä 

• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla 

eri aikakausina 

• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari 

• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö 

• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset 

• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 

7.1.8 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 

Strategian koulukohtainen osuus liitetään opetussuunnitelmaan tai sen liitteeksi. Strategiassa 

esitetyt tavoitteet määritellään oppiaineissa tarkemmin. 

Koulukohtainen strategia tarkistetaan joka toinen vuosi opetussuunnitelmaan perustuvan 

suunnitelman yhteydessä ja aina, kun Tampereen kaupungin koulutustoimialan tietoja viestintätekniikan 

opetuskäytön strategia on päivitetty. 

Sampolan koulun tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategia opetussuunnitelman lopussa 

liitteenä (LIITE9).

7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, 

jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, 

suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. 

Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät 

sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä 

on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. 

Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä 

seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja 

oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä 

(suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. 

Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli 

äidinkieli oppimäärä 

yhteinen erillis- yhteinen valinnainen 

rahoitettu 

suomi suomi --- ruotsi --- 

äidinkielenä 

ruotsi ruotsi --- suomi --- 


saame saame --- --- ruotsi 

äidinkielenä ja 

suomi saamenkielisille 

romani suomi tai romani ruotsi tai --- 

ruotsi 

suomi 


viittomakieli viittomakieli --- --- ruotsi tai 

äidinkielenä ja 

suomi 

suomi tai ruotsi 

viittomakielisille 

muu äidinkieli muu oppilaan --- --- ruotsi tai 

äidinkieli ja 

suomi 

suomi tai ruotsi 

toisena kielenä

muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- 

toisena kielenä tai oppilaan suomi 

suomi tai ruotsi äidinkieli 

äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 

7.3.1 Suomi äidinkielenä 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta 

ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen 

kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön 

tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja 

kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, 

joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta 

tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi 

kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja 

omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia 

irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. 

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taitoja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kielija 

kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit 

ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja 

graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että 

oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia 

opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. 

Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää 

tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa 

kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. 

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 

Ihmisenä kasvaminen 

Oppilas oppii 

• toimimaan yhteisön jäsenenä: vuorovaikutustaidot, keskusteleminen, kuunteleminen, 

ilmaisuharjoitukset 

• kehittämään itseään oppijana: lukemisen strategiat, tiedonhankintataidot 

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan 


• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle. 

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

Oppilas

• tutustuu kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oman maan ja muiden maiden kulttuureihin 

ja oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria. 

Viestintä ja mediataito 

Oppilas oppii 

• monipuoliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi 







• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedon hankinnassa ja välittämisessä sekä 

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. 

Ihminen ja teknologia 

Oppilas oppii 

• käyttämään tietotekniikkaa: tekstinkäsittely, tiedonhaku, kirjasto, viestintävälineet. 

• 

VUOSILUOKAT 6−9 

Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan 

tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien 

vaatimuksia. 

Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. 

Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä 

viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta 

lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa 

oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 

VUOSILUOKKA: 6 

VUOSIVIIKKOTUNTIA: 5 

TAVOITTEET 

A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 

Oppilas 

• kehittää viestintävalmiuttaan ja –rohkeuttaan 

• harjoittelee toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. 

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy 

Oppilas 

• kehittää taitoaan lukea ja kuunnella aktiivisesti ja kriittisesti 

• harjoittelee erilaisten lukuja tiedonhankintastrategioiden käyttämistä 

• harjoittelee hankkimaan tietoa ja käyttämään monenlaisia lähteitä.

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy 

Oppilas 

• rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä 

• harjoittelee tekstin suunnittelua ja palautteen hyödyntämistä 

• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan omia näkemyksiään. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin syvenee 

Oppilas 

• oppii perustietoa oman äidinkielen rakenteesta 

• harrastuu lukemisesta ja monipuolistaa lukuharrastustaan 

• saa perustietoa median mahdollisuuksista ohjata ihmisen valintoja 

• saa kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista. 

• 


Vuorovaikutustaidot 

• Viestintärohkeuden ja –varmuuden vahvistamista 

• keskustelutaitojen kehittämistä; omien näkemysten esittämistä, perustelemista ja 

puolustamista 

• monipuolisten ilmaisutapojen kehittämistä. 

Tekstinymmärtäminen 

• Luetun ja kuullun arviointia 

• lukuprosessin hallinnan varmentamista 

• monipuolisten lukutapojen harjoittelemista: silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa ja 

päättelevää lukemista ja tiivistämistä 

• lukukokemusten jakamista. 

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen 

• Puhe-esityksen valmistamista 

• erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen 

• tekstin jäsentämistä: aloittaminen, jaksottaminen ja päättäminen 

• lause- ja virketajun kehittämistä 

• oikeinkirjoituksen vahvistamista. 

Tiedonhallintataidot 

• Tietojen suunnitelmallista hankintaa sekä kirjoitetuista että sähköisistä lähteistä 

• muistiinpanojen tekemistä. 

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin 

• Sijamuotojen, verbien ja lauseenjäsenten tarkastelua 

• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista ja lukemista 

• valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista 

• luettujen tekstien käsittelyä ja lukukokemusten jakamista 

• elokuva- ja teatterikokemusten hankkimista ja kokemusten jakamista. 

KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA 

A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän 

• ilmaisee itseään epävarmasti 

• esittää epävarmasti omia näkemyksiään 

• osallistuu arasti ilmaisuharjoituksiin.

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että 

• löytää helpoista teksteistä ydinasiat 

• osaa tiivistää lyhyen ja rakenteeltaan helpon fiktiivisen tekstin. 

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, 

että hän 

• osaa käyttää avusteisesti kirjastoa, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä tietoverkkoja 

tiedonhankinnassaan 

• kirjoittaa epävarmasti erilaisia tekstejä 

• hallitsee puutteellisesti oikeinkirjoituksen perusasiat. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin 

• on jäsentymätön. 

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 


• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä yksin että ryhmässä 

• osaa kuunnella ja antaa palautetta 

• osaa käyttää puheenvuoron ja esittää perusteluja. 

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän 

• lukee tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen 

• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen 

• löytää sisällön ydinasiat 

• osaa jo käyttää opittuja kielitiedon ja kirjallisuuden peruskäsitteitä tekstejä havainnoidessaan 

ja käsitellessään. 


että hän 

• osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tietoja kaunokirjallisia teoksia ja tietoverkkoja 

• tuntee suullisen ja kirjallisen tekstin laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä 

tuottaessaan 

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin: kertomuksia, kuvauksia, 

kirjeitä ja mielipidekirjoituksia 

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla 

• osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään 

• hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän 

• • on saavuttanut lukutaidon, joka riittää monenlaisten tekstien lukemiseen 

• • löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta 

• • on lukenut yhteisesti sovitun määrän kokonaisteoksia ja valinnaisia tekstejä 

• • pystyy työstämään lukuja katselukokemuksiaan 

• • omaa perustietoa verbeistä, sijamuodoista ja lauseenjäsenistä.



TAVOITTEET 


Oppilas 

• kehittää viestintävalmiuttaan ja –rohkeuttaan 

• harjaantuu toimimaan eri viestintäympäristöissä 

• oppii rakentamaan myönteistä viestintäilmapiiriä. 


Oppilas 

• harjaantuu aktiivisena ja kriittisenä lukijana ja kuuntelijana 

• kehittyy kuuntelutaidoissaan 

• harjaantuu erilaisten lukuja tiedonhankintatapojen käyttäjänä. 

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy 

Oppilas 

• tuottaa monipuolisesti tekstejä hyödyntäen oppimaansa kielitietoa 

• hallitsee eri puhetilanteita sekä viestin vastaanottajana että lähettäjänä 

• kehittää taitojaan tekstin suunnittelijana, tavoitteen asettajana sekä palautteen hyödyntäjänä. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee 

Oppilas 

• innostuu lukemaan monipuolisesti 

• tuntee äidinkielensä rakenteita 

• ymmärtää kielen vaihtelua ja kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan 

• avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa mm. elokuvan ja teatterin keinoin. 



• Omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioinnin harjoittelua 

• viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä erilaisten ilmaisuharjoitteiden avulla 

• perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta. 


• Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua 

• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan lukutavan kehittämistä 

• lukukokemusten jakamista 

• selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä 

• kirjoitukseen kätkeytyneiden näkemysten ja asenteiden etsimistä ja arviointia. 


• Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelemistä 

• tavallisten jäsentelytapojen sekä aloitus- jaksotus- ja päätäntätaidon harjoittelua 

• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien fiktioiden tuottamista 

• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisutavan opettelua 

• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista 

• erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietokoneella

• ilmaisukeinojen monipuolistamista. 


• Tietojen hankintaa eri lähteistä 

• tiedonhankinnan suunnittelua ja lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnin 

opettelua 

• muistiinpanotekniikan harjoittelua 

• yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua. 


• Suomen kielen muotoja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin 

• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten 

tekstien käsittelyä 

• kaunokirjallisuuden päälajit 

• fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsittein 

• elokuva- ja teatterikokemusten hankkimista ja jakamista. 


A. Oppilaan vuorovaikutustaidot 

Oppilas 

• osallistuu satunnaisesti keskusteluun 

• hallitsee kuuntelemisen taidot puutteellisesti 

• on kykenemätön antamaan rakentavaa palautetta 

• ei hallitse puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja 

• ei kykene tavoitteelliseen työskentelyyn. 

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä 

Oppilas 

• kykenee lukemaan helppoja tekstejä 

• osaa tunnistaa joitakin tekstityyppejä 

• ei löydä ydinasioita tekstistä helposti 

• hyödyntää opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstien analyysissa satunnaisesti. 

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin 

Oppilas 

• kykenee käyttämään kirjastoa ja muita lähteitä tiedonhankinnassaan lähinnä ohjatusti 

• kykenee laatimaan lyhyitä ja sisällöllisesti suppeita tekstejä ohjatusti 

• ei hallitse tekstien tai puhe-esityksien laatimisen prosessia 

• ei hallitse puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja 

• hallitsee puutteellisesti oikeinkirjoituskäytänteet. 


• on jäsentymätön. 

KUVAUS OPIPLAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 


• osaa osallistua keskusteluun 

• rohkenee ilmaista itseään ja kykenee esiintymään yksin ja ryhmässä 

• osaa kuunnella ja antaa palautetta

• osaa valita viestintätilanteeseen sopivan välineen ja kielimuodon. 


• osaa lukea tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen 

• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen ja osaa laatia henkilökuvia 

• pystyy käyttämään opetettujen kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan 

sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään 

• pystyy löytämään sisällön ydinasiat. 


että hän 

• osaa hyödyntää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti 

välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan 

• osaa koota esitykseensä riittävästi aineksia, jäsennellä tietojaan ja tuoda esiin asiasta 

olennaisen 

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin; osaa kirjoittaa kertomuksia, 

kuvauksia ja selostuksia 

• kykenee hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa 

• kykenee soveltamaan teksteihinsä tietojaan oikeinkirjoituskäytänteistä 

• osaa rakentaa erilaisia pienimuotoisia puhe-esityksiä ja kykenee pitämään esitelmän. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on syventynyt niin, että hän 

• kykenee lukemaan yhteisesti sovittuja kokonaisteoksia ja muita tekstejä 

• osaa valita itseään kiinnostavaa kirjallisuutta 

• hallitsee kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä sekä metatietoa kielestä; tuntee kielen rakenteita. 



TAVOITTEET 


Oppilas 

• kehittää viestintävarmuuttaan eri mediaympäristöissä 

• harjaantuu antamaan palautetta ja oppii hyödyntämään sitä. 


Oppilas 

• oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi 

• kehittyy tekstilajien tuntijana ja tulkitsijana 

• varmentaa tiedonhankintataitojaan ja käyttää niitä suunnitelmallisesti. 

C. Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä kehittyy 

Oppilas 

• tuottaa monipuolisesti vaikuttavia tekstejä oppimaansa kielitietoa hyödyntäen 

• ymmärtää tekstin laatimisen prosessina. 


Oppilas 

• monipuolistaa lukuharrastustaan

• tiedostaa mediatekstien mahdin muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja 

• saa lisää kokemuksia elokuvan ja teatterin ilmaisukeinoista 

• vahvistaa eettistä ja esteettistä tietoisuuttaan; hänen näkemyksensä eri kulttuureista 

laajenee. 



• Tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa 

ja viestintäympäristöissä 

• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa 

ja eriävien näkemysten hyödyntämisen opettelua, palautteen antamisen ja vastaanottamisen 

kehittämistä 

• viestintärohkeuden ja -varmuuden ylläpitämistä; omien näkemysten esittämisen ja 

puolustamisen harjoittelua 

• luku-, viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioimisen kehittämistä. 


• Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun taidot kehittyvät 

• päättelevän lukutavan hallinta varmentuu 

• lukukokemusten jakamista tehtävänmukaisesti 

• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua 

• pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä 

• tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen 

rakentajina 

• tekstin mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia 

vaikuttavuuden kannalta 

• puheeseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja 

arviointia. 


• Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely varmentuu 

• tekstintekoprosessi vakiintuu 

• tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin 

• kuulijan huomioon ottavat ilmaisutavat monipuolistuvat 

• erilajisten tekstien työstämistä tietotekniikkaa hyödyntäen 

• ilmaisukeinot kehittyvät. 


• Lähdeaineistojen valikoinnin opettelua 

• tietolähteiden luotettavuuden arviointikyky kehittyy. 


• Suomen kielen muotoja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin 

• suomen kielen tilanteenmukaisen ja sosiaalisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden 

pohdintaa 

• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista 

• kaunokirjallisuuden alalajeja 

• fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsitteitä käyttäen 

• teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista.


A. Oppilaan vuorovaikutustaidot 

• Oppilaan viestintävalmius ja -taju ovat jäsentymättömät. 


Oppilas 

• tunnistaa puutteellisesti tekstityyppejä ja tekstien käyttömahdollisuuksia 

• pystyy tekemään jossain määrin havaintoja tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista 

• pystyy hyödyntämään satunnaisesti opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä 

• hyödyntää jossain määrin opetettuja kirjallisuustiedon käsitteitä fiktiivisiä tekstejä 

arvioidessaan. 

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin 

Oppilas 

• omaa heikot tiedonhankintataidot 

• hyödyntää tekstejä lähinnä ohjatusti 

• pystyy tuottamaan lyhyehköjä tekstejä ohjeiden mukaan 

• ei tuota puhuttua ja kirjoitettua tekstiä suunnitelmallisesti eikä tavoitteellisesti. 


Oppilas 

• tuntee joitakin mediatekstejä ja niiden vaikutuskeinoja 

• pystyy kertomaan lukuja katselukokemuksistaan osittain 

• lukee kirjallisuutta vähän ja kapea-alaisesti 

• hallitsee kielen rakenteita jonkin verran. 



• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti 

• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa 

• osallistuu aktiivisesti ja tavoitteellisesti erilaisiin keskusteluihin 

• rohkenee tuoda julki mielipiteensä ja perustelunsa 

• osaa esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen sekä lisätietoja 

• osaa toimia rakentavasti ja antaa rakentavaa palautetta 

• osaa ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen kielimuotoa valitessaan 

• kykenee havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja 

hyödyntää sitä taitojensa kehittämiseksi. 


• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää 

vastaan ja esittää tulkintoja sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa 

• lukee tekstejä, myös median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen 

• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista 

• osaa vertailla tekstejä; löytää tekijän mielipiteen ja perustelut 

• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia 

• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstin auditiivisista ja visuaalisista keinoista

• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista; huomaa esimerkiksi sanavalintojen ja käytetyn 

kuvakielen yhteyden tekstien tarkoitukseen ja sävyyn 

• pystyy hyödyntämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan 

sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 


että hän 

• hallitsee tiedonhankinnan prosessin 

• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelmien laatimisen prosessin ja soveltaa tietojaan tekstejä 

tuottaessaan 

• osaa laatia tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia 

ja pohtivia tekstejä 

• pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä 

• osaa tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa tarpeen mukaan tiivistää 

tekstiään 

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista 

ja oikeinkirjoituskäytänteistä. 

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on syventynyt niin, että hän 

• löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella 

valintojaan 

• on lukenut kokonaisteoksia yhteisesti sovitun määrän 

• tuntee mediatekstejä ja niiden vaikutuskeinoja 

• pystyy jakamaan ja analysoimaan lukuja katselukokemuksiaan 

• lukee kirjallisuutta monipuolisesti 

• hallitsee kielen rakenteita sekä kielen tilanteenmukaisen kielenkäytön. 



TAVOITTEET 


Oppilas 

• toimii puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti 

• ymmärtää eri näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. 


Oppilas 

• hallitsee tiedonhankinnan ja -käytön prosessina 

• oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta. 

C. Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin 

Oppilas 

• tuottaa monipuolisia tekstejä saamaansa palautetta hyödyntäen 

• suunnittelee viestintäänsä ja etenee työssään tavoitteellisesti. 


Oppilas 

• saa perustietoa kielen rakenteesta, muuttumisesta ja vaihtelusta

• oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikoita 

• monipuolistaa lukuharrastustaan ja syventää kirjallisuuden tuntemustaan 

• laajentaa kulttuuritietoisuuttaan ja syventää eettistä ajatteluaan. 



• Kehittää viestintätaitojaan syventäen näkemyksiään viestinnän tavoitteista ja välineistä 

• varmentaa viestintätaitojaan erilaisissa viestintätilanteissa ja kehittyy viestintäsuhteen rakentajana 

• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten arviointi syvenee. 


• Kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten 

kehittäjinä 

• kulttuurissa keskeisten tekstilajien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina 

• tekstin sisällön tiivistämistä 

• tekstien vertaamista eri näkökulmista 

• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden 

löytämistä ja arviointia. 


• Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely vakiintunutta 

• oppilas hallitsee tekstintekoprosessin 

• kirjoitetun kielen lause- ja virketaju sekä oikeinkirjoitus vakiintuvat 

• ilmaisukeinot monipuolistuvat ja syvenevät. 


• Tiedonhankintaprosessi varmentuu 

• yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä erilaisissa esityksissä. 


• Perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä 

äidinkielen merkityksestä 

• suomen kielen vaiheita ja vaihtelua 

• suomen kielen maantieteellisen vaihtelun tarkastelua 

• suomen kielen äänne-, muotoja lauserakenteen hallinnan varmentamista; vertailua muihin 

kieliin 

• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista 

sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista 

• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä 

• kirjallisuuden käsitteistön hallintaa varmennetaan 

• elokuva- ja teatterikokemusten erittelyä ja jakamista. 


Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän 

• kykenee jossain määrin ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä 

että yksin esiintyessään

• hallitsee puutteellisesti kuuntelemisen taitoja 

• osallistuu satunnaisesti viestintätilanteisiin 

• taitaa kielimuotojen valinnan perusteita puutteellisesti 

• kykenee jossain määrin antamaan palautetta mutta pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta 

vähäisessä määrin. 

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän 

• keskustelee erilaisten tekstien kanssa rajoittuneesti 

• tuntee jossain määrin erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia 

• hallitsee joitakin lukutapoja ja eri tekstilajeja 

• osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä vähäisessä määrin. 

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, 

että hän 

• pystyy tuottamaan puhuttua ja kirjoitettua tekstiä, joka on sisällöllisesti suppeaa ja rakenteeltaan 

yksinkertaista 

• kokonaisesityksen laadinta ongelmallista; tietojen kokoamisessa ja jäsentelyssä vaikeuksia 

• hallitsee oikeinkirjoituskäytänteet epävarmasti 

• ei kykene muokkaamaan tekstejään tai tekemään tyylillisiä, sanastollisia tai rakenteellisia 

valintoja; virkkeiden pituuden säätely hankalaa; tiivistämisen taidoissa puutteita 

• kykenee käyttämään eri tietolähteitä lähinnä ohjatusti. 

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän 

• pystyy lukemaan helppoja tekstejä 

• löytää itseään kiinnostavia mediatuotteita sekä ohjatusti tietoja kaunokirjallisuutta 

• on lukenut joitakin kokonaisteoksia, tuntee Kalevalaa ja joitakin klassikkoja 

• tietää kirjallisuuden päälajit ja tekstien tyylillisen pääjaon, mutta tietojen soveltaminen vaikeaa 

• pystyy jakamaan katselukokemuksiaan muiden kanssa ainakin pintatasolla 

• hallitsee jonkin verran metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta 

• tuntee suomen kielen keskeisiä ominaispiirteitä, ja hänellä on jonkinlainen käsitys 

kielisukulaisuudesta ja sukukielistä 

• hallitsee jossain määrin kielen vaihtelun ja muuttumisen perusteita ja ymmärtää äidinkielen 

aseman erityislaadun muiden kielten joukossa 

• tuntee jossain määrin Suomen kielitilannetta ja ymmärtää suomen kielen aseman 

monikulttuurisessa kieliyhteisössä. 

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän 

• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että 

yksin esiintyessään 

• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa 

• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa 

ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, 

lisätietoja ja perusteluja 

• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun 

asioista ollaan eri mieltä

• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon 

viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän 

pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi 

• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja 

hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta 

toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. 

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän 

• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, 

väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin 

kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa 

• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa 

tekstiympäristössä 

• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen 

• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista 

• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja 

• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut 

• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan 

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä 

• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia 

• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja 

ilmaisuun 

• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista 

• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, 

käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä 

tekstin tarkoitukseen ja sävyyn 

• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä 

havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, 

että hän 

• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti 

välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne 

• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä 

tuottaessaan 

• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille 

olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata 

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, 

kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, 

yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä 

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin 

hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä 

• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja 

rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen 

mukaan tiivistää tekstiään 

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista 

ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän 

• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen 

• löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa 

perustella valintojaan 

• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, 

tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan 

runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti 

sovitun määrän 

• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden 

klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia 

• pystyy jakamaan lukuja katselukokemuksensa muiden kanssa 

• osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa 

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät 

ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä 

on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä 

• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan 

• tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja 

monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on 

perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 

• oppii kysymään, vastaamaan ja kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja 

mielipiteitään 

• kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan. 

Oppilaan lukuja kirjoitustaidot kehittyvät 

Oppilas 

• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; 

hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen 

merkityksen 

• kehittää lukuja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan 

tietoteknisessä oppimisympäristössä 

• oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana 

• oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä 

koskevia sopimuksia 

• oppii hallitsemaan suomen ja saamen kielen keskeiset oikeinkirjoituserot. 

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu 

Oppilas 

• tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja 

ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, ja hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa 

• kiinnostuu suomenkielisestä lastenkirjallisuudesta ja opettelee valitsemaan itseään 

kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja 

• tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja 

• tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, 

kirjain, tavu, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.



• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmäja 

luokkakeskusteluja 

• keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista 

• suomen kielen rohkean käytön harjoittelemista esimerkiksi satu-, juttu- ja kertomistuokioiden 

avulla 

• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman 

avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden 

• erilaisten äänteiden, tavujen ja sanojen kuulemisen sekä tekstin juonen ja sisällön ymmärtämisen 

vahvistamista erilaisten kuuntelutehtävien avulla. 

Lukeminen ja kirjoittaminen 

• lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin 

• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen 

• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua 

• kirjoitetun kielen ja yleiskielen harjoittelua 

• mahdollisuuksien tarjoamista omaehtoiseen lukemiseen 

• sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen 

siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen 

• puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua 

• kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua 

ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) 

• kirjoittamisen opettelua myös tietokoneella 

• oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla: sanavälit, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä 

ja lauseiden alussa, loppumerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua 

• saamen ja suomen kielten keskeisten erojen harjoittelua oikeinkirjoituksessa (äng-äänne, 

pitkä-lyhyt vokaali, sananalkuiset ja -sisäiset k, p ja t) 

• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien 

tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa 

Kirjallisuus ja kieli 

• kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja 

vähitellen itse lukien 

• erilaisiin teksteihin (sadut, kertomukset, sarjakuvat, runot, tietokirjat jne.) tutustumista 

• kirjojen lukemista ja käsittelyä: luetuista kirjoista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet 

päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin 

luettuun, kuultuun ja nähtyyn 

• äänikirjojen kuuntelua 

• suomalaiseen ja ulkomaiseen lastenkirjallisuuteen tutustumista 

• luokka-, kouluja yhteisen kirjaston käytön harjoittelua

Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelemme avoimen vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä. 

Koulurakennuksen tilat, esimerkiksi näyttämö, mahdollistavat monipuolisen kulttuurin 

esittämisen. Teemme yhteistyötä Sampolan kirjaston ja Tietotorin sekä Tampereen 

työväenopiston videopajan kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös mm. Koulukino, 

Aamulehti ja teatterit. 

Aihekokonaisuudet 


Oppilas oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja kehittämään itseään oppijana. Hänen 

vuorovaikutus-, keskusteluja ilmaisutaitonsa kehittyvät. Hän oppii asettamaan ja 

toteuttamaan tavoitteitaan. Oppilaan kyky empatiaan syventyy kirjallisuuden myötä. 


Oppilas tutustuu kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oman maan ja muiden maiden 

kulttuureihin ja oppii ymmärtämään omaa kulttuuriaan ja sen historiaa. 


Oppilaan lukutaito ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Oppilas oppii suhtautumaan kriittisesti 

mediateksteihin. Hän kasvaa monipuoliseksi viestijäksi. 


Oppilas oppii tekstinkäsittelyä ja tiedonhakua kirjastosta, internetistä ja muista 

tiedotusvälineistä. 

Työtavat 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytämme vaihtelevia työtapoja: yksilötyö, parija 

ryhmätyöt, yhteistoiminnallinen oppiminen ja opettajajohtoinen työskentely. Erilaiset 

keskustelut, esitelmät, esittelyt, puheet, väittelyt, kirjoitelmat, pienoistutkielmat, arvostelut 

sekä suulliset ja kirjalliset kirjallisuusanalyysit ovat osa oppitunteja. 

Arviointi 

Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa näkyy oppiaineen monipuolisuus; suullista ja 

kirjallista ilmaisua sekä tietoa kielestä, mediasta ja kirjallisuudesta arvioidaan erilaisten 

tuotosten perusteella. Jatkuvan näytön osuus arvioinnissa on merkittävä. Muita arviointitapoja 

ovat itsearviointi ja ryhmäarviointi.

7.3.2 Suomi toisena kielenä 


Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä 

joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. 

Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman 

perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa 

suomi äidinkielenä -opetusta. 

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: 

oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen 

monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä - 

oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. 

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa 

perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla 

kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen 

oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. 

Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi 

vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset 

mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen 

opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista 

identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. 

Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline 

koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä 

edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä - 

oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja 

opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja 

sanastoa. 

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita 

vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan 

voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden 

erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. 

Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan 

kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä kouluja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana 

on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan 

viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat 

kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. 

Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua 

oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun 

ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi 

kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden 

kokemuksia ja havaintoja niistä.

Tampereella suomi toisena kielenä (S2) -opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville oppilaille. 

Myös kauan ulkomailla asuneilla suomenkielisillä oppilailla on oikeus S2-opetukseen, jos jokin 

heidän kielitaitonsa osa-alue ei ole ulkomailla oleskelun vuoksi päässyt kehittymään 

normaalisti. 

Arkielämässä käytettävän kielitaidon hankkiminen vie yleensä 1–2 vuotta, ja opinnoissa 

välttämättömän syvätason saavuttaminen vie noin 5–7 vuotta. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa 

• ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä 

ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja 

televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu 

• selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään 

puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä 

• ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan 

itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen 

avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä 

• kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjalli-sesti 

yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen re-kisteriä 

• kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan 

• käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia 

oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi 

• arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä 

• kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella 

• vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa 

kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia 

kulttuureita. 


Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan 

• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja 

asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; 

ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten 

kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja 

urheilu, matkailu; tiedotusvälineet 

• eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet

• juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtu-mat; 

arjen perinne ja elämänmuoto 

Rakenteet ja kielitieto 

• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja 

äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet 

• kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät 

nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten 

tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; 

lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus 

• sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit 

• puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu 

• suomi maailman kielten joukossa 


• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, 

tyyppikirjaimet 

• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, 

päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä 

• tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin 

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus 

• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalas-kut 

kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset 

• keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävai-heet 

• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri 

• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta 

• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä 

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot 

• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, 

mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen 

• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, 

esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen 

• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen 

• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä 

• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen 

Kielenopiskelutaidot 

• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, 

parija pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen 

päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen 

tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi 

Suositeltava opetusjärjestys 

Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. 

Opettaja kirjaa henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan oppilaan opinnot ottaen

huomioon hänen ikänsä, kouluja kulttuuritaustansa. Kesken perusopetuksen maahan tulleilla 

tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Oppimissuunnitelmaan kirjataan kunkin oppilaan yleiset 

oppimistavoitteet. 

Suositeltava opetusjärjestys on opetusmenetelmällinen apuväline, joka helpottaa henkilökohtaisen 

oppimissuunnitelman laatimista. Oppimissuunnitelmaan voidaan ottaa soveltuvin 

osin suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. 

Alkeiskielitaito 

• äänteet, vokaalisointu, tavutus 

• perussanastoa oppilaan jokapäiväisen elämään liittyvistä aihepiireistä 

• nominityypit: yksikkö ja monikko 

• astevaihtelu 

• verbityypit 

• myönteiset ja kielteiset verbien persoonamuodot 

• kysymykset: ko/kö- liitteillä ja kysymyssanoilla 

• verbien käskyt ja kiellot 

• peruslauseet: iso alkukirjain ja lauseen päättövälimerkit 

• sijamuodoista genetiivi, yksikön partitiivi ja paikallissijat 

• sanaluokkia: substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, demonstratiivipronominit 

• adjektiivien vertailumuodot perusmuodossa 

• pienimuotoiset tekstit 

• kertominen itsestä ja lähipiiristä 

• puhekielisyyksiä: hän-se, me-ne, me mennään, mä meen 

• lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen 

• tavallisimmat puheviestintätilanteet 

• lyhyet kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitukset 

• suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen 

• lorut, runot, laulut, tarinat 

• tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku 

• sanakirjan käyttö 

• aikamuotoihin tutustuminen 

Peruskielitaito 

• aikamuodot 

• adjektiivien vertailumuotojen taivutus 

• sanaluokkia: muut pronominit, partikkeleita 

• peruslauseenjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti 

• objekti tarkemmin: nominatiiviobjekti, genetiiviobjekti, partitiiviobjekti 

• 3. infinitiivi 

• aktiivi ja passiivi 

• essiivi ja translatiivi 

• synonyymit, yhdyssanat, sanojen johtaminen 

• eri oppiaineiden sanastoa: peruskäsitteitä, erikoissanaston selkokielistämistä 

• kuullun ja luetun ymmärtämistä eri oppiaineiden aihepiireistä, pääasioiden ja tukisanojen 

etsiminen, ennakointi, päättely 

• koevastausten laatiminen ja suulliset esitykset 

• asiatekstien lukeminen ja kirjoittaminen

• helppolukuinen kaunokirjallisuus 

• selkokieliset mediatekstit, paikallisiin lehtiin tutustuminen 

• viestintävälineet: tv, radio, lehdet, internet (tiedonhaku) 

• kuvanlukutaidon alkeet, mainokset 

• tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti 

• lause, yhdyslause, päälause -sivulause 

• oikeinkirjoitus, välimerkit 

• syvällisemmin ja laajemmin suomalaisia juhlia ja tapoja 

• oppilaiden kotimaiden kulttuurien erityispiirteiden vertailua 

• tutustutaan monikon partitiiviin ja monikon genetiiviin 

Edistynyt kielitaito 

• monikon partitiivi ja monikon genetiivi tarkemmin 

• harvinaisemmat sijamuodot 

• muita lauseenjäseniä 

• modukset 

• lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot 

• aineistopohjainen teksti 

• hakemus 

• tekstinkäsittely tietokoneella: tekninen sanasto, prosessikirjoittaminen; omien virheiden 

huomaaminen ja korjaaminen 

• sidoksisuus 

• luova kirjoittaminen 

• äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia luokkatasoa vastaa-via 

tekstejä 

• tekstilajien päätyypit 

• ikäkaudelle sopivia mediatekstejä 

• kirjallisuuden lajit 

• Kalevala 

• suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan, muita merkkihenkilöitä 

• novellianalyysi 

• kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely 

• puheen pitäminen 

• puhutun kielen vaihtelu: mm. murteita, slangia 

• elokuva, teatteri 

• suomi maailman kielten joukossa 

• suomen kielen ja oppilaan oman äidinkielen vertailua 

Arviointi 

Arvioinnin lähtökohtana on se, miten oppilas osaa opetetut asiat. Arviointi on jatkuvaa. Jos 

oppilas opiskelee suomi toisena kielenä –oppimäärää sekä S2-tunneilla että äidinkielen ja 

kirjallisuuden tunneilla, molempien opettajien on arvioitava häntä yhdessä. 

KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA PÄÄTTÖARVIOINTIA LUKUUN 

OTTAMATTA 

Oppilas 

• osaa välttävästi opetetut asiat

• ei kykene itsenäiseen työskentelyyn 

• asennoituu opiskeluun passiivisesti. 

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PÄÄTTÖARVIOINTIA LUKUUN 

OTTAMATTA 

Oppilas 

• osaa hyvin opetetut asiat 

• kykenee itsenäiseen työskentelyyn 


Oppilaan oppimistulokset vastaavat oppiaineen päättöarvioinnissa arvosanaa 5, mikäli hän 

pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin 

kriteerien edellyttämää osaamista. 

Kieli 

Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite 2) mukaan: A1.2 – A1.3. 

Kulttuuritaidot 

Oppilas 

• tunnistaa suomalaiset juhlapäivät 

• kapea käsitys monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta 

• osaa tehdä havaintoja suomalaisen kulttuurin arvoista. 

Opiskelutaidot 

• Oppilas on osallistunut opetukseen, mutta aktiivisuus ja itsenäinen työskentely ovat 

puutteellisia. 


• Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava 

huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. 

Kielitaito 

Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite 2) mukaan: B1.1–B1.2 


Oppilas 

• tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja 

• ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä 

• ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. 

Opiskelutaidot 

Oppilas 

• on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

Oppilas osallistuu suomi toisena kielenä -opetukseen suomi äidinkielenä 

-oppimäärän sijaan. Kielitaidon mukaan oppilaan oppimissuunnitelmassa 

voi olla mukana myös suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. Opetuksen 

lähtökohtana on aina kunkin oppilaan yksilöllinen kielitaito. 

Tavoitteena on kehittää jokaisen kielitaitoa suunnitelmallisesti 

kaikilla kielen osa-alueilla. 

Työtapoja ovat mm. yksilötyö, parija ryhmätyöt, yhteistoiminnallinen 

oppiminen ja opettajajohtoinen työskentely. Kielitaidosta riippuen 

oppilaan oppisisältöihin kuuluvat myös keskustelut, pienimuotoiset 

esitelmät, esittelyt, väittelyt ja kirjoitelmat. 

Aihekokonaisuuksista käsittelemme ihmisenä kasvamista, 

kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä, viestintää ja mediataitoa, 

osallistuvaa kansalaisuutta sekä teknologian vastuullista käyttöä. Näitä 

opiskelemme mm. keskustellen sekä tekstejä lukien ja kirjoittaen. Tietoja 

viestintätekniikan opetuskäytön strategia toteutuu kriittisen 

tiedonhankinnan oppimisena ja tekstien tuottamisena myös tietokoneella.

7.4 Toinen kotimainen kieli 

Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). 

7.4.1 Ruotsin kieli 

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön 

maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen 

tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen 

kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja 

kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. 

Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine. 

7.4.2 Ruotsi A-kielenä 

Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien 

opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin 

alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös 

kulttuurien välinen toimintakyky. 

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET (ks. vieraat kielet). 


Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin 

tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus 

opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla 

kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. 

A-RUOTSI ja VAPAAEHTOINEN A-RUOTSI 


VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii vuosiluokilla 3-6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi 

• ymmärtämään yksinkertaisia lausumia (jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä, kieltoja) arkipäivää 

koskevissa keskusteluissa ja teksteissä 

• selviytymään yksinkertaisista keskusteluja palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 

• kirjoittamaan omaan elämään liittyviä suppeita viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia 

• tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. 


Oppilas oppii 

• tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään 

kulttuurierojen syitä 

• viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla ja hyväksyttävällä 

tavalla. 

Opiskelustrategiat 

Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja kuten parija ryhmätyötä 

sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa 

muuttamaan työskentelytapojaan 

• hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja 

viestinnässä. 


Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta 

Luokilla 3–6 esiin tulleen lisäksi 

• vapaa-ajan vietto ja harrastukset 

• julkiset palvelut, esim. ostostilanne 

• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä 

• terveys ja hyvinvointi 

• matkustaminen. 

Rakenteet 

• Aikamuodot: imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti 

• substantiivien taivutus 

• pronomineja 

• päälauseen sanajärjestys 

• kysymyssanoja ja -lauseita 

• prepositioiden käyttö 

• adjektiivin taivutus ja vertailu 

• ajanilmaukset ja määreellä alkavat lauseet 

• päiväykset, kuukaudet, järjestysluvut. 

Viestintästrategiat 

• Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 

• vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen

• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 

• oman kielenkäytön tarkkailu. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja ilmaisuja. 

Tarvitsee paljon apua: toistoa, osoittamista ja käännöstä. 

Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein tai muutamin 

sanoin. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. 

Luetun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia lauseita itsestään. Alkeellisimmassakin vapaassa 

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 


Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, 

eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia 

viestintätapoja. 


Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti opiskelulle välttämättömiä työtapoja 

kuten osallistua tunnilla parija ryhmätyöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään henkilökohtaisia kysymyksiä, ohjeita ja esim. 

lyhyitä kuulutuksia jokapäiväisistä asioista. Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai 

seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle tuttuja ja välittömän tärkeitä. 

Puhuminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita, kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja 

koskeviin kysymyksiin. Osaa suppean perussanaston ja joitakin ulkoa opeteltuja ilmauksia ja 

perustason lauserakenteita. Tarvitsee puhekumppanin apua. Ääntäminen voi tuottaa ymmärtämisongelmia 

ja puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. 

Luetun ymmärtäminen: ymmärtää jonkin verran yksinkertaisia ja tavanomaisinta sanastoa sisältäviä 

tekstejä. Ymmärtää pääkohdat lyhyestä tekstistä kuten postikortit ja säätiedotukset. 

Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on varsin hidasta. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lauseita ja ilmaisuja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia 

kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia 

päälauseita. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy paljon virheitä ja kömpelöjä 

ilmaisuja. 


Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä 

sekä ymmärtämään arvojen kulttuurisidonnaisuutta. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa 

hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. 


Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. 

Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

merkityksen.



VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-RUOTSI 3, VAPAAEHTOINEN A-RUOTSI 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsenneltyä yleiskieltä, puhetta ja tekstiä 

• selviytymään yksinkertaisia sosiaalista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista 

• kirjoittamaan käsiteltyihin aiheisiin liittyviä suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia 



Oppilas oppii 

• tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria 

• viestimään kohdemaan kulttuurille hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa 

• tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. 


Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja 

opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja 

tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 




• julkiset palvelut, esim. asioiminen kaupassa, postissa, ravintolassa, lääkärissä jne. 

• terveys, hyvinvointi ja toisten ihmisten huomioon ottaminen 

• tiedotusvälineet 

• vapaa-ajan vietto ja harrastukset (esim. kirjallisuus, elokuvat, musiikki jne.). 

Rakenteet 

• Substantiivin ja adjektiivin määräinen ja epämääräinen muoto syventäen 

• apuverbit 

• imperatiivi 

• s-passiivi ja man-rakenne 

• refleksiiviverbit 

• konditionaali 

• sivulauseen sanajärjestys 


• adverbien vertailu 

• ainesanat

• prepositioilmauksia. 



• vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen 


• oman kielenkäytön tarkkailu 

• joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen 

ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen 

liittyvien ilmausten käyttö. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät 

henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa ja näyttämistä. 

Puhuminen: osaa kertoa lyhyin lausein henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita. Ääntäminen 

aiheuttaa ymmärtämisongelmia. 

Luetun ymmärtäminen: pystyy apuvälineiden avulla lukemaan arkipäivän tilanteista kertovia 

lyhyitä yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty ymmärtämään tekstin yksityiskohtia. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita itsestään apuvälineitä 

käyttäen. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja ja ilmauksia. 


Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, 

eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia 

viestintätapoja. 


Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

kuten osallistua tunnilla parija ryhmätyöskentelyyn sekä tehdä kotitehtävät. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua 

aiheista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, 

itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön 

sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin 

ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, 

joka usein täytyy lisäksi toistaa. 

Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista 

vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein 

tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus 

tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, 

keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon 

peruskielioppivirheitä. 

Luetun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä 

tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset 

ja joitakin yksityiskohtia pari kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata 

yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstinpätkän 

lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa oleviin, 

arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä 

(yksinkertainen postikortti, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia 

sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa 

muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia 

virheitä. 



sekä tiedostaa arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa hyväksyttävällä 

tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. 



Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

merkityksen. 



VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-RUOTSI 3, VAPAAEHTOINEN A-RUOTSI 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- ja asiatietoa sisältävää 

selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä 

• selviytymään yksinkertaista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista 

ja kuvailemaan lähipiiriään 

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista 



Oppilas oppii 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän 

tilanteissa 

• tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään 

kulttuurierojen syitä 



Oppilas oppii 


opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 


• ymmärtämään oman vastuunsa kielen opiskelussa 

• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä 

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa 

muuttamaan työskentelytapojaan.





• julkiset palvelut 

• matkustaminen 


• kestävä kehitys 


• tiedotusvälineet. 

Rakenteet 

• Sanajärjestys (päälause, sivulause, epäsuora kysymyslause) 

• aikamuodot 

• passiivi 

• partisiipin preesens ja perfekti 

• verbejä (esim. var-verbit, deponenttiverbit) 


• prepositioita 

• kansallisuudet 

• maantieteelliset nimet. 






• joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen 

ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen 

antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä 

ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. 

Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi 

puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. 

Puhuminen: osaa kertoa joitakin tietoja itsestään, perheestään ja jokapäiväiseen elämään 

liittyvistä asioista. Osaa kysyä ja vastata puhuttaessa henkilökohtaisista perustiedoista. Puheessa 

on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. 

Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon kielioppivirheitä. Osaa vähän tavallista, jokapäiväistä 

sanastoa. 

Luetun ymmärtäminen: tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea 

tarvittaessa uudelleen. Ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia 

tai annetaan yksinkertaisia ohjeita, ja osaa käyttää sanastoa apunaan. Lyhyenkin 

tekstikatkelman lukeminen on hyvin hidasta.

Kirjoittaminen: osaa vähän keskeistä sanastoa. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita itsestään ja 

lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa 

esiintyy monenlaisia virheitä. 


Oppilas tuntee jonkin verran oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. 

Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. 




merkityksen. 


Kielitaito 

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: 

Kuullun ymmärtämi- 

Puhuminen Tekstin ymmärtämi- 

Kirjoittaminen 

nen 

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 

A2.1 Peruskielitaiton 

alkuvaihe 

nen 

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 

A2.1 Peruskielitaidon 

alkuvaihe 



sekä historiallisia juuria. 




merkityksen.

7.4.3 Ruotsi B-kielenä (B1) 


Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon 

saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien 

välisen toimintakyvyn kehittymistä. 

B-RUOTSI 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kertomaan perustietoja ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa arkielämään liittyvissä tilanteissa, 

joissa puhekumppani voi auttaa ja jotka koskevat häntä itseään (nimi, ikä, oma perhe, 

osoite, harrastukset, koulu jne.) 

• vastaamaan tervehdyksiin, toivotuksiin ja kiitokseen 

• ymmärtämään edellä mainittuja aiheita käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön 

• kirjoittamaan itseään koskevista asioista lyhyitä lauseita ja viestejä. 


Oppilas oppii 

• ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa 

• viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa 

ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. 


Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin 

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä 

erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. 


Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta 

• Lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat henkilöt ja perheenjäsenet ja ystävät 

• harrastukset ja vapaa-ajanvietto 

• koulu ja oppilastoverit 

• matkustaminen

• perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. 

Rakenteet 

• Verbien taivutus (preesens, imperfekti ja apuverbit) 

• substantiivien taivutus (yksikkö ja monikko) 

• adjektiivin taivutus 

• persoonapronominit (subjekti-, objekti- ja omistusmuodot) 

• yleisimmät prepositiot 

• viikonpäivät ja kuukaudet 

• lukusanat 

• väite- ja kysymyslauseen sanajärjestys. 

Viestintätaidot 

• Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 

• oman kielenkäytön tarkkailu. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, 

nimiä, lukuja). Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. 

Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy 

muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja vastaukseksi 

riittää sana tai ele. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenon. 

Luetun ymmärtäminen: tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja osaa yhdistää niitä kuviin. 

Kirjoittaminen: osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja. 


Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten 

elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin 

keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. 


Oppilas osallistuu tunnilla parija ryhmätyöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja 

kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan 

ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee 

paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. 

Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus 

on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa 

voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria 

ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. 

Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset 

ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. 

Luetun ymmärtäminen: ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, 

jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon,

jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin 

ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. 

Kirjoittaminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet 

ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin 

tuttuja sanoja ja ilmaisuja. Osaa joukon erilisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen 

tuotokseen mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 


Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurin keskinäisiä 

suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. 

Oppilas osaa tavanomaisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. 


Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas 

on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 

B-RUOTSI 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän 

tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen 

• ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden 

tukemana 

• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja 

kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. 


Oppilas oppii 



ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. 


Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija ryhmätyöskentelyä 

• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esim. hakemalla korvaavia sanoja 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa kielenoppimisprosessissaan 

• arvioimaan työskentelyään ja oman kielitaitonsa osa-alueita suhteessa tavoitteisiin. 



• Harrastukset ja vapaa-ajanvietto 

• lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten 

perheenjäsenet ja ystävät

• koulu ja oppilastoverit ja opettajat 

• asuminen maalla ja kaupungissa 

• ostoksilla käynti ja julkiset palvelut 


Rakenteet 

• Verbien taivutus (perfekti ja pluskvamperfekti) ja verbi + prepositio 

• substantiivien taivutus 

• adjektiivien vertailu 

• den/det/de här 

• den/det/de där 

• någon/ingen 

• rinnastuskonjunktioita 

• ajan määreet 

• man-sanan käyttö 

• järjestysluvut 

• sanajärjestys (käänteinen). 





• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, 

nimiä, lukuja). Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. 

Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy 

muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja vastaukseksi 

riittää sana tai ele. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenon. 

Luetun ymmärtäminen: tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja ilmaisuja ja osaa yhdistää 

niitä kuviin. 

Kirjoittaminen: osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja. 





Oppimaan oppiminen 

Oppilas osallistuu tunnilla parija ryhmätyöskentelyyn sekä tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä 

ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. 

Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteisiin tai omaan kokemukseen liit-

tyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja 

kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. 

Puhuminen: osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia 

perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa 

on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. 

Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. 

Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 

Luetun ymmärtäminen: pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää 

hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia 

ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Lyhyenkin 

tekstikatkelman lukeminen on hyvin hidasta. 

Kirjoittaminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita 

ja ilmaisuja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). 

Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. 

Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa 

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 


Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaalaisten elämänmuotojen 

ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme 

suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen 

yhteistyön merkityksen. 




B-RUOTSI 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän 

tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen 


tukemana 

• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja 

kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. 


Oppilas oppii 



ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.


Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten 

omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä 


erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita 

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 



• Lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot 

• harrastukset ja vapaa-ajan vietto 

• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat 



• ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö 


Rakenteet 

• Konditionaali 

• imperatiivi 

• infinitiivi 

• refleksiiviverbit 

• sivulause 

• prepositioilmauksia. 







ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen 

antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka 

liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa ja näyttämistä. 

Puhuminen: Osaa kertoa yksittäisiä sanoja kertoakseen henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän 

asioita. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. 

Luetun ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Pystyy 

apuvälineiden avulla lukemaan lyhyitä, lauserakenteeltaan yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty 

ymmärtämään tekstin yksityiskohtia. 

Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita itsestään apuvälineitä 

käyttäen. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja.






Oppilas käyttää kykyjensä mukaan säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita 

työtapoja. 


Kielitaito 


Kuullun ymmärtämi- 

Puhuminen Tekstin ymmärtämi- 


nen 


alkuvaihe 

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 

nen 


alkuvaihe 

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 


Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen 

ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme 

suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen 

yhteistyön merkityksen. 




Sampolan koulun kieltenopetus noudattaa Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. 

Aihekokonaisuudet: 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseänsä oppijana 

- toimimaan ryhmän jäsenenä ja ymmärtämään omaa sosiaalista kasvuaan


- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen 

- toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaiset 

yhteistoimintatavat 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- tuntemaan kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä 

- vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa 

- viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla 

- ymmärtämään ja arvostamaan omaa kulttuuriaan sekä muiden Pohjoismaiden kulttuureja 


- Pohjoismaiden kulttuurit: esim. henkilöitä, maantietoa, tapaja ruokakulttuuria, historiaa, 

ajankohtaisia tapahtumia 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- käyttämään erilaisia opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja 

tiedonhankintavälineiden käyttöä 

- tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä 



- yksinkertaiset ruotsinkieliset suulliset ja kirjalliset viestit 

- oppilaiden keskinäiset vuorovaikutustilanteet itselle läheisistä asioista 

- eri tiedotusvälineiden ja viestintäteknisten laitteiden käyttö 

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin 

tavoitteisiin 


- itsearviointi ja reflektointi 

Vastuu ympäristöstä hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 

Turvallisuus ja liikenne 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- tiedostamaan miten hänen oma toimintansa vaikuttaa ympäristön ja luonnon hyvinvointiin 

- ymmärtämään oman vastuunsa ja omien valintojensa merkityksen mm. liikenteessä ja 

koulussa


- lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat henkilöt, asiat ja toiminnot 

- harrastukset ja vapaa-ajanvietto 

- koulu ja oppilastoverit sekä opettajat 

- asuminen maalla ja kaupungissa 

- ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan 


- tiedotusvälineiden sekä tietoja viestintätekniikan käyttö sopivaan aihepiiriin tai 

ajankohtaiseen tapahtumaan liittyen 

Työtavat: 

Opettaja valitsee työtavat, mutta oppilaat saavat osallistua niiden valintaan mahdollisuuksien 

mukaan ja heitä kannustetaan esittämään mielipiteitään. Pyritään käyttämään vaihtelevia 

työtapoja oppimishalun virittämiseksi. Tarkoituksena on luoda avoin, rohkaiseva, kiireetön ja 

myönteinen ilmapiiri. Työtavat opetetaan oppilaille. 

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon: 

- aihepiiri 

- luokka-aste 

- kielen eri osa-alueet 

- eri tavoin oppivat oppilaat 

- oppilaiden sukupuoli 

Painotetaan: 

- viestinnällisyyttä 

- oppilaan aktiivista ja tavoitteellista osallistumista oppimisprosessiin 

- oppilaan omaa vastuuta oppimisesta 

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia: 

- sisältyy edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin 

Arviointi 

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Vieraan kielen arvioinnissa sekä suullinen, että 

kirjallinen näyttö otetaan huomioon. Arviointi tapahtuu erilaisten kirjallisten kokeiden 

(summatiivinen koe, formatiivinen koe, sanakuulustelut, kirjoitelmat, projektit, tekstin- ja 

kuullunymmärtämistestit) avulla. Suullista kielitaitoa arvioidaan pari-, ryhmä- ja 

opetuskeskusteluissa, sekä suullisin esityksin. Oppilaan työskentelytavat ja tuntiaktiivisuus 

otetaan arvioinnissa myös huomioon.

7.5 Vieraat kielet 

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. 

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet 

ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii 

myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista 

viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine. 

7.5.1 A-kieli 

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. 

Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo 

pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös 

kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. 



Vieraan kielen taito edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Oppilaiden opiskelun yhteydessä 

keskustellaan myös oppimisesta ja opettajan ja oppilaan roolista oppimistapahtumassa. Oman 

opiskelun tarkastelu, itsearviointi sekä tavoitteiden asettaminen tukevat oppilaan vastuun, 

minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä ja auttavat kohtaamaan epäonnistumista. Lisäksi 

tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja pyritään turvaamaan jokaiselle onnistumisen elämyksiä. 

Yhteistoiminnalliset työtavat opettavat vastuuta, toisen ihmisen huomioon ottamista ja 

kehittävät elämän hallinnan taitoja. 


Kansainvälisyys on olennainen osa vieraitten kielten opiskelua. Oman ja vieraan kulttuurin 

eroja ja yhtäläisyyksiä opitaan ymmärtämään tutustumalla kohdemaan nuorten elämään, tapaja 

ruokakulttuuriin, maantietoon ja jonkin verran myös historiaan. Näin saadaan valmiuksia 

monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Toisten 

kulttuurien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin, että oppilas ensin tuntee omaa kulttuuriaan ja 

osaa arvostaa sitä. 


Kielten opiskelussa viestintätaitojen harjoitteleminen on keskeisellä sijalla. Kommunikaation 

toimiminen eli ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on viestinnässä tärkeintä. Mediataitoja 

kehitetään tutustumalla eri tiedotusvälineisiin, viestintäteknisiin laitteisiin ja eri puhe- ja 

tekstityyppeihin, esimerkiksi sanomalehti- ja mainoskieleen. Tiedon hankinnassa oppilasta 

kasvatetaan lähdekriittisyyteen ja lähdeaineiston oikeaan käyttöön sekä käyttämään viestinnän 

ja median välineitä tiedonhankinnassa ja vuorovaikutustilanteissa. 


Oppilas osallistuu yhteistyössä opettajan ja oppilastovereiden kanssa opiskelunsa suunnitteluun 

ja arviointiin ja asettaa opiskelulleen pitkäjänteisiä tavoitteita. Näin oppilaan omatoimisuus, 

yhteistyötaidot ja vastuuntunto kehittyvät ja hän oppii vähitellen kantamaan vastuuta 

myös yhteisten asioiden hoidosta ja toisaalta hyväksymään epävarmuutta. Kielten opiskelu 

kehittää siten ominaisuuksia, joita oppilas tarvitsee myös myöhemmin elämässään.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 

Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista keskustellaan oppitunneilla ja luodaan pohjaa kestävän 

kehityksen ajattelulle, jolloin oppilaan ympäristötietoisuus kasvaa. Työskentelyssä painotetaan 

oppilaan omaa vastuuta ja omien valintojen merkitystä. Näiden periaatteiden oppiminen antaa 

hyvää asennepohjaa oikealle suhtautumiselle kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun. 


Oppitunneilla myötävaikutetaan turvallisen oppimisympäristön syntymiseen. Yhteistoiminnalliset 

työtavat harjoituttavat kohtaamaan ja hyväksymään erilaisuutta, mikä osaltaan vähentää 

kiusaamista ja opettaa käyttäytymään rakentavasti konfliktitilanteissa. Käskyjä ja kieltoja 

opiskeltaessa voidaan pohtia turvallista liikennekäyttäytymistä ja esimerkiksi ruokakulttuurista 

keskusteltaessa terveellisten elämäntapojen merkitystä. 


Kielten oppitunneilla opetellaan itsenäistä tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan 

informaatioon. Koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan käytetään opetuksessa hyväksi 

erilaisia teknisiä laitteita, erityisesti tietotekniikkaa. Oppilaita opetetaan käyttämään eri 

apuvälineitä monipuolisesti opiskelunsa apuna. 


Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin 

sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa 

kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän 

hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 

TAVOITTEET 

Kielitaito, muu kuin englanti 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää 


• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja 

kuvailemaan lähipiiriään 

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. 

Kielitaito, englanti 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä 

kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä 

• selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan 

suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia 

• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. 


Oppilas oppii 

• tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten 


tilanteissa 



Oppilas oppii 


opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 





96


Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta 

Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi 








Rakenteet 

• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot 

• substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö 

• keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet 


• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 








Kielitaito 


Kuullun ymmärtäminetäminen 

Puhuminen Tekstin ymmär- 


Englanti B1.1 Toimiva pe- 

A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva pe- 

A2.2 Kehittyvä 

ruskielitaito 

Muut kielet A2.2 Kehittyvä 

peruskielitaito 



alkuvaihe 

ruskielitaito 





alkuvaihe 


Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. 


Oppilas 

• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 

7.5.1.1 Englanti 

A-ENGLANTI JA VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI 



97

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee hänen ikäisensä 

nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä yleistiedosta 

• selviytymään vastaavanlaisia aiheita koskevista keskusteluista, kun puhekumppani vie 

keskustelua eteenpäin 

• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. 


Oppilas oppii 

• vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria joidenkin keskeisten tietojen avulla 

• arvojen kulttuurisidonnaisuutta mm. tekemiensä vertailujen pohjalta 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla niissä arkipäivän 

tilanteissa, jotka sisältyvät kyseisen luokkatason opetukseen. 


Oppilas oppii 

• käyttämään säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta välttämättömiä strategioita ja 

työtapoja kuten osallistumaan aktiivisena osapuolena parija ryhmätyöskentelyyn 

• käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa opinnoissaan, esimerkiksi valmisohjelmien 

avulla 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja jossain määrin kielitaitonsa eri alueita suhteessa 

annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 


Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: 

Luokilla 3–6 esiin tulleiden tilanteiden ja aihepiirien lisäksi 



• opiskelu 

• julkiset palvelut, esim. asioiminen ostostilanteissa 

• terveys ja hyvinvointi. 

Rakenteet 

Luokilla 3–6 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi 

• aikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri 

• lauseen muodostaminen ja sanajärjestys 

• artikkelin peruskäyttö 

• keskeisimmät prepositiot ja konjunktiot 

• muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiselle. 




• puuttuvan kielitaidon kompensointi, esimerkiksi selittämällä sanoja toisin 



Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee kuulijan ikäkauden 

elämää tai aiheeltaan tuttua yleistietoa. Ymmärtäminen edellyttää tavallista selkeämpää 

ja hitaampaa yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. 

Puhuminen: osaa kertoa jotakin ikäisensä nuoren elämästä. Selviytyy muutamista yksinkertaisista 

sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmasta palvelutilanteista, joissa puhekumppani 

98

auttaa ja puhujan tarvitsee reagoida vain sanalla tai parilla. Kaikkein tavallisimpien sanojen 

ääntäminen on ymmärrettävää, mutta ääntämisvirheitä esiintyy paljon ja ne estävät usein 

viestin välittymisen. Osaa vähän omaan elämäänsä liittyvää yleisintä perussanastoa. Voi 

osata muutamia kaavamaisia lauseita ulkoa. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään jotakin lukemastaan painetusta tekstistä, joka 

liittyy lukijan ikäkauteen tai sisältää selkeästi jäsenneltyä faktatietoa. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä käyttäen muutamia irrallisia lauseita itselleen tutuista 

asioista. Osaa vähän yksinkertaisinta perustarpeisiin liittyvää sanastoa. Osaa tarkistaa 

ja korjata sanan kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei 

tahdo luontua. 


Oppilas 

• tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista 

• osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla. 


Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä 

työtapoja kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia tuttua aihetta käsittelevästä 

puheesta. Pystyy seuraamaan pääkohtia aiheeltaan tutusta, selväpiirteisestä 

asiapuheesta. Tunnistaa yleensä ympärillään käydyn keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista 

sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja. Ymmärtäminen edellyttää selkeää yleiskielistä 

puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. 

Puhuminen: osaa esittää ikäisensä nuoren elämään liittyvän yksinkertaisen kuvauksen. Selviytyy 

yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa 

aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun. Tuottaa sujuvasti tuttuja jaksoja, mutta tauot ovat 

hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka ääntämisvirheitä esiintyy ja puhuja 

joutuu korjaamaan sanomaansa viestin välittymiseksi. Osaa kohtalaisen hyvin omaan elämäänsä 

liittyvän, käsiteltyjen aihepiirien sanaston. Hallitsee yksinkertaisimman kieliopin, mutta 

vapaassa puheessa virheitä esiintyy paljon perusrakenteissakin. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy lukemaan ja ymmärtämään painettuja, lukijan ikäkauteen liittyviä 

tai selkeästi jäsenneltyä faktatietoa sisältäviä tekstejä. Pystyy lukemaan ja ymmärtämään 

myös lyhyitä, käsinkirjoitettuja rutiiniluonteisia viestejä kuten kirjeitä. Pystyy hankkimaan uutta 

tietoa tutuista aiheista jäsennellyistä teksteistä ja poimimaan muutamia yksittäisiä tietoja 

vertailua varten. Osaa jossain määrin päätellä sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja 

kontekstista. Yksityiskohtien ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. 

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa yksinkertaisen, 

todellisen tai kuvitellun, kuvauksen itselleen tutuista aiheista. Osaa yksinkertaisimman 

perustarpeisiin liittyvän konkreettisen sanaston, perusrakenteita ja yksinkertaiset sidoskeinot 

(ja, mutta, koska). Kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet melko oikein mutta tekee 

toistuvasti virheitä peruskieliopissa (kuten aikamuodoissa) ja tuottaa kömpelöitä 

(epäidiomaattisia) ilmaisuja. 

99


Oppilas 

• tuntee kohdekielen kielialueen keskeistä elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa 

kulttuuritaustaansa vasten 

• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän 

tilanteissa. 


Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja koulussa ja kotona. 



VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-ENGLANTI 3, VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään suuremmassa määrin selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee 

hänen ikäisensä nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä 

yleistiedosta 

• selviytymään varmemmin käsiteltyihin aiheisiin pohjautuvista keskusteluista, tarvittaessa 

puhekumppanin avulla 

• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti 

• ymmärtämään joitakin keskeisiä eroja englannin kielen varianteista. 


Luokilla 3–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii 

• tuntemaan laajemmin kohdekulttuuria mm. vertailemalla sitä omaan kulttuuriinsa 

• lisää arvojen kulttuurisidonnaisuudesta 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, 

jotka sisältyvät uusina kyseisen luokkatason opiskeluun. 


Luokilla 3–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii 

• käyttämään systemaattisemmin kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita 

työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään paremmin hyväksi äidinkielessä 

oppimaansa 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa aikaisempaa enemmän kieliopinnoissaan 

esimerkiksi käyttämällä Internetiä tiedonhankinnassa 

• tekemään pienimuotoisen projektin itsenäisesti tai ryhmässä 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja aikaisempaa suuremmassa määrin kielitaitonsa eri 

alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 




• julkiset palvelut, esim. asioiminen ravintolassa 


• terveys ja hyvinvointi, esim. urheilu, huumori ja ihmissuhteet 



Rakenteet 


• ehtolauseet: futuuri-yleispreesens, I konditionaali-yleisimperfekti 

• verbin -ing -muotoja 

100

• lisää artikkelin käytön sääntöjä 

• keskeisimmät konjunktiot ja prepositiot (myös idiomaattisissa ilmaisuissa) 

• muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen (viestintä)tavoitteiden 

saavuttamiselle. 




• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla jossain määrin 


• joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron 

aloitukseen ja lopetukseen liittyvien ilmausten käyttö. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti 

esiintyviä, tuttuja aiheita tai selvästi jäsenneltyä yleistietoa. Pystyy seuraamaan jossain määrin 

hänelle osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan. Ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia 

hitaammin ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa vielä toistetaan. 

Puhuminen: osaa kertoa jotakin lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Selviytyy puhekumppanin 

avulla omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, 

joissa tarvitsee reagoida sanalla tai parilla. Pitkät tauot ja katkokset leimaavat puhetta. 

Kaikkein tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, mutta ääntämisvirheitä 

esiintyy paljon ja ne estävät usein viestin perille menoa. Osaa vähän omaan elämäänsä liittyvää 

jokapäiväistä sanastoa. Voi osata muutamia kaavamaisia lauseita ulkoa. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin 

pääajatuksia. Tuttujakin aiheita käsittelevien tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen on 

yleensä puutteellista. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä 

asioista. Osaa vähän tavallista keskeistä sanastoa. Osaa kopioida ja tarkistaa sanan 

kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei tahdo luontua. 


Oppilas 

• tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista 





101


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää pääkohdat ja keskeisimpiä yksityiskohtia puheesta, joka 

käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita. Tavoittaa pääkohtia radiouutisista sekä elokuvista 

ja TV-ohjelmista, joita kuvamateriaali tukee. Pystyy seuraamaan selkeästi jäsenneltyyn 

yleistietoon pohjautuvan puheen pääkohtia. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen määrän 

idiomeja. Ymmärtäminen edellyttää selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa toistetaan. 

Puhuminen: osaa esittää pienen, luettelomaisen tarinan lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä 

puolista. Selviytyy omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, 

kun puhekumppani tarvittaessa auttaa. Tuottaa sujuvasti tuttuja jaksoja, mutta tauot ovat hyvin 

ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka ääntämisvirheitä esiintyy ja vieras korostus on 

ilmeistä. Osaa kohtalaisen hyvin omaan elämäänsä liittyvän, käsiteltyjen aihepiirien sanaston 

sekä helposti ennustettavan jokapäiväisen sanaston. Osaa myös joitakin idiomaattisia 

ilmaisuja. Osaa keskeisimmät perusrakenteet. Vapaassa puheessa esiintyy edelleen paljon 

virheitä perusasioissa (esim. aikamuodoissa ja erityisesti niiden lomittaisessa käytössä). 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään tuttua aihetta tai arkipäiväisiä asioita käsittelevän 

tekstin pääajatukset ja tärkeät yksityiskohdat. Pystyy hankkimaan tietoa erilaisista, muutaman 

kappaleen pituisista teksteistä. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja yksityiskohtien 

ymmärtäminen edellyttää apuvälineitä tai jää puutteelliseksi. 

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyen, yksinkertaisen 

kuvauksen itseensä tai elinympäristöönsä liittyvistä arkipäiväisistä asioista tai 

tapahtumista. Osaa tehdä lyhyitä muistiinpanoja kuulemastaan (esim. puhelinviestit). Osaa 

käyttää perustarpeisiin liittyvää perussanastoa, perusrakenteita ja tavallisimpia sidoskeinoja, 

vaikka joitakin virheitä voi esiintyä. Kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein mutta tekee 

virheitä oudommissa sanoissa ja rakenteissa ja tuottaa kömpelöjä ilmaisuja. 


Oppilas 

• tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa 

• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän 

tilanteissa. 





VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-ENGLANTI 3, VAPAAEHTOINEN A-ENGLANTI 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa 

sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä 

• selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä 

kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran 

yksityiskohtia 

• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. 


Luokilla –8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi 

oppilas oppii 

• tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa 

arkipäivän tilanteissa 


102


Luokilla 3–8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi 

Oppilas oppii 

• käyttämään lisää erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja 












• terveys ja hyvinvointi, esim. sosiaaliset suhteet 



Rakenteet 


• II konditionaali 

• passiivi 

• epäsuorat kysymykset 

• relatiivipronominit 

• artikkelit 

• keskeisimmät prepositiot (myös idiomaattisissa ilmaisuissa) 

• keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet 

• muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen (viestintä)tavoitteiden 

saavuttamiselle. 






• joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron 

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen 



Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti 

esiintyviä, tuttuja asioita tai selväpiirteistä yleistietoa. Pystyy seuraamaan osittain hänelle 

osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan. Ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia hitaampaa 

ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, jota vielä tarvittaessa toistetaan. 

Puhuminen: osaa kertoa joitakin tietoja lähipiiristään ja sen jokapäiväiseen elämään liittyvistä 

asioista. Pystyy osallistumaan yhdellä sanalla tai parin sanan lauseella rutiininomaisiin keskusteluihin 

omista tai itselleen tärkeistä asioista, kun puhekumppani auttaa. Pitkät tauot ja 

katkokset leimaavat puhetta. Kaikkein tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, 

mutta ääntämisvirheitä esiintyy paljon ja ne estävät viestin perille menoa. Osaa vähän tavallista, 

jokapäiväistä sanastoa. Osaa sanajärjestyksen yksinkertaisimmissa lauseissa (kuten 

yleispreesensin väitöslauseessa), mutta kieliopilliset taivutusvirheet virheet leimaavat sitäkin. 

103

Tekstin ymmärtäminen: pystyy seuraamaan ainakin joitakin pääajatuksia tekstistä, jonka aihe 

on tuttu ja käytännönläheinen. Pystyy apuvälineiden avulla lukemaan lauserakenteellisesti 

yksinkertaisia erilaisia tekstejä ja hankkimaan niistä muutamia tietoja. Tekstien yksityiskohtien 

ymmärtäminen on hyvin puutteellista. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä 

asioista apuvälineitä käyttäen. Osaa vähän tavallista keskeistä sanastoa. Osaa kopioida 

ja tarkistaa sanan kirjoitusasun mallista. Tekstin itsenäinen tuottaminen ilman apuneuvoja ei 

tahdo luontua. 


Oppilas 

• tietää jotakin kohdekulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriin 






Kielitaito 








ruskielitaito 





alkuvaihe 

ruskielitaito 





alkuvaihe 




Oppilas 




Työtavat 

Oppilas opiskelee kieltä oppilas- ja opettajajohtoisesti käyttäen monipuolisesti eri työtapoja: 

• yksilö-, parija ryhmätyöt 

• erilaiset kirjalliset ja suulliset esitykset 

• projektit 

• musiikin käyttö 

• atk:n käyttö mahdollisuuksien mukaan 

104

Arviointi 






otetaan arvioinnissa myös huomioon. 

7.5.1.2 Ranska 

VUOSILUOKAT 7–9 

Ranskan opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin 

sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. 

Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä 

tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita. 

A-RANSKA JA VAPAAEHTOINEN A-RANSKA 

VUOSILUOKKA:7 


TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii luokilla 3–6 esiin tulleiden asioiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi 

• ymmärtämään ikäisensä nuoren elämään liittyvää yksinkertaista ja selkeää puhetta ja tekstiä 

• selviytymään puhekumppanin avulla kaikkien yksinkertaisimmista keskusteluista ja 

palvelutilanteista 

• kertomaan joitakin pääkohtia vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. 


Oppilas oppii 

• vertailemaan ranskankielistä kulttuuria suomalaiseen ja tiedostamaan keskeisiä eroja ja 

yhtäläisyyksiä 

• toimimaan kohteliaasti ranskan kielellä jokapäiväisissä tilanteissa. 


Oppilas oppii 








• Vapaa-ajan vietto ja harrastukset 

• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä. 

Rakenteet 

Luokilla 3–6 esiin tulleiden asioiden ja niiden syventämisen ja kertaamisen lisäksi 

105

• säännöllisten verbien preesens ja passé composé- taivutus 

• säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien aikamuodot: preesens, passé composé ja imperfekti 

• myönteinen ja kielteinen imperatiivi 

• il y a ja il n’y a pas de… 

• demonstratiivipronominit. 


• Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön osittaiseksi selvittämiseksi 

• vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen osittainen hyödyntäminen 

• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla eleitä ja ilmeitä hyödyntäen 


• aivan keskeisimpien suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten 

puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja palautteen 



Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää irrallisia asioita yksinkertaisesta yleisluontoisesta puheesta 

tutusta aiheesta. 

Puhuminen: osaa viestiä rajoitetusti itselleen tärkeistä asioista. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää lyhyiden arkipäivän aiheita käsittelevien tekstien pääkohdat 

apuvälineitä käyttäen. 

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa olevissa, 

arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa apuvälineitä käyttäen. 


Tietää joitakin eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin välillä. Osaa toimia 

kohteliaasti joissakin arkipäivän tilanteissa. 


Oppilas 

• käyttää joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja omien kykyjensä 

mukaan 

• osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää pääasiat itseään kiinnostavasta, selkeästä, yleiskielisestä 

ja yksinkertaisesta lähes normaalitempoisesta puheesta ja kun asia toistetaan tarvittaessa 

useaan kertaan. 

Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista 

vuoropuheluista ja palvelutilanteista melko sujuvasti. Ääntämisessä sekä sanaston ja 

rakenteiden hallinnassa esiintyy paljon puutteellisuuksia. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisesta, yleiskielisestä tekstistä sen pääkohdat ja 

joitakin yksityiskohtia apuvälineitä käyttäen. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä omasta elämästään ja konkreettisista tilanteista 

käyttäen keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita; oikeinkirjoituksessa ja lauserakenteissa 

esiintyy vielä puutteita. 


Oppilas tunnistaa eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaisen ja ranskankielisen kulttuurin välillä. 

Osaa toimia kohteliaasti jokapäiväisissä tilanteissa. 


Oppilas 

• osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn 

106

• ottaa vastuuta omasta oppimisestaan 

• osaa asettaa itselleen tavoitteita ja pystyy parija ryhmätyöskentelyyn 

• käyttää kielten opiskelun ja oppimisen kannalta joitakin tehokkaita työtapoja. 

A-RANSKA JA VAPAAEHTOINEN A- RANSKA 


VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-RANSKA 3, VAPAAEHTOINEN A-RANSKA 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii luokilla 3–7 esiin tulleiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi 

• ymmärtämään pääkohdat yleistietoa sisältävästä selkeästä yleiskielisestä puheesta ja 

tekstistä 

• selviytymään kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluja palvelutilanteista 

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia tutuista arkipäivän aiheista. 


Oppilas oppii 

• ymmärtämään ja tuntemaan Suomen ja ranskankielisten maiden kulttuurieroja 

• toimimaan kohteliaasti ranskan kielellä jokapäiväisissä tilanteissa. 


Oppilas oppii 











Rakenteet 

• Refleksiiviverbit 

• futuuri 

• adverbinmuodostus 

• epäsuora ja suora objekti. 


• Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön osittaiseksi selvittämiseksi 

• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla ja eleillä 

• oman kielitaidon tarkkailu 

• joidenkin keskeisimpien suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron 

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja 

palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää irrallisia asioita itselleen tärkeästä aiheesta. 

Puhuminen: selviytyy rajallisesti yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista 

palvelutilanteista. 

107

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä 

tekstejä apuvälineitä käyttäen. 

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa olevissa, 

arkisiin tarpeisiin liittyvissä tilanteissa. 


Oppilas 

• osaa käyttää joitakin ranskankielisiä, arkisiin tilanteisiin liittyviä, kohteliaita sanontoja etenkin 

ruokailutilanteissa 

• tuntee joitakin suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin perusasioita. 


Oppilas 

• käyttää satunnaisesti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: pystyy seuraamaan normaalitempoista keskustelua ja ymmärtämään 

siitä oleellisimman. Toistoa tarvitaan usein. 

Puhuminen: osaa keskustella sujuvasti tutuissa, itseensä ja lähiympäristöön liittyvissä tilanteissa. 

Selviytyy palvelutilanteissa puhekumppanin tuella. Ääntämisessä sekä sanaston ja 

rakenteiden hallinnassa esiintyy puutteellisuuksia. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisesta, yleiskielisestä tekstistä sen pääkohdat ja 

joitakin yksityiskohtia apuvälineitä käyttäen. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä omasta elämästään ja konkreettisista tilanteista 

käyttäen keskeistä sanastoa ja peruslauserakenteita; oikeinkirjoituksessa ja lauserakenteissa 

vielä puutteellisuuksia. 


Oppilas 

• osaa käyttää ranskankielisiä arkikielen tilanteisiin liittyviä kohteliaita sanontoja etenkin ruokailutilanteissa 

• tuntee suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin perusasioita. 


Oppilas 

• osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan 

• asettaa itselleen tavoitteita 

• käyttää useita kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• osaa arvioida oman opiskelunsa tehokkuutta. 

108

A-RANSKA JA VAPAAEHTOINEN A-RANSKA 


VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-RANSKA 3, VAPAAEHTOINEN A-RANSKA 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi 

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää 


• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja 

kuvailemaan lähipiiriään 

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. 


Oppilas oppi 

• tunteman ranskalaista kulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten 

• viestimään ja toimimaan ranskankielisessä kulttuurissa hyväksytyllä tavalla tavanomaisissa 


• tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden 

• tuntemaan muutaman ranskankielisen alueen kulttuurihenkilön tai kuuluisuuden ja kertomaan 

ranskaksi muutamasta suomalaisesta kulttuurihenkilöstä tai kuuluisuudesta. 


Oppilas oppii 




• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä 





Alemmilla luokilla esiin tulleen lisäksi 


• matkustaminen. 

Rakenteet 

• Konditionaali 

• subjunktiivi tunnistaen 

• indefiniittipronominit 

• gerundi 

• suora ja epäsuora objekti. 


• Kielellinen ja tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 

• vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen hyödyntäminen 







Kielitaito 

109

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisesta, itselleen tärkeätä aihetta käsittelevästä 

puheesta ydinsisällön yksittäisten sanojen ja muutaman lauseen perusteella. 

Puhuminen: osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Ääntäminen 

voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin yksityiskohtia 

Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista apuvälineitä 

käyttäen. Kieli on puutteellista ja sisältää paljon virheitä. Viesti ei aina menne perille. 


Oppilas tuntee joitakin oman ja ranskankielisen kulttuurin välisiä keskinäisiä suhteita, eroja ja 

yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Osaa joitakin arkisiin tilanteisiin liittyviä sanontoja. 


Oppilas 

• käyttää satunnaisesti kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja 

• osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kykyjensä mukaan kotitehtävänsä. 


Kielitaito 








ruskielitaito 





alkuvaihe 

ruskielitaito 





alkuvaihe 




Oppilas 




Työtavat 


• yksilö-, parija ryhmätyöt 

• erilaiset kirjalliset ja suulliset esitykset 

• projektit 

• musiikin käyttö 

• teemapäivät 

• atk:n käyttö 

110

Arviointi 







7.5.1.3 Saksa 


Saksan opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin 

sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun 

kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä 

tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 

A-SAKSA JA VAPAAEHTOINEN A-SAKSA 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään kiinnostavien yleiskielisten 

keskustelujen ydinsisällön 

• selviytymään puhekumppanin avulla kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista ja 

palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 

• kirjoittamaan suppeita viestejä itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä yksinkertaisista asioista. 


Oppilas oppii 

• tiedostamaan oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet 

• käyttämään luontevasti arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja 

• tuntemaan saksankielisten maiden maantietoa. 


Oppilas oppii 


opiskelustrategioita ja käyttämään hyväkseen äidinkielessä oppimaansa 

• hyödyntämään muita osaamiaan kieliä saksan kielen opiskelussa 


• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita ja itseään saksan kielen opiskelijana, 

esimerkiksi kielisalkun avulla, asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja tarvittaessa muuttamaan 

työtapojaan. 



111

Luokilla 3-6 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 




• opiskelu. 

Rakenteet 

Oppilas 

• tunnistaa subjektin, predikaatin ja objektin ja osaa käyttää niitä yksinkertaisissa lauseissa 

• hallitsee säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesensmuodot, käskymuodot ja 

perfektin 

• osaa substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivin ja datiivin 

• osaa käyttää yleisimpiä prepositioita 

• hallitsee adjektiivien vertailun 

• osaa pää- ja sivulauseiden sanajärjestyksen. 




• vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä käsiteltyihin aihepiireihin 

liittyviä lauseita ja kysymyksiä. 

Puhuminen: osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää sanakirjan avulla pääkohdat lyhyistä yksinkertaisista 

teksteistä. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä. 


Oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän 

osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee jonkin verran saksankielisen 

alueen maantietoa. 


Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa yleiskielistä puhetta tai 

keskustelua. 

Puhuminen: osaa puhekumppanin avulla kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Viesti välittyy 

peruskieliopin puutteista ja sanaston suppeudesta huolimatta. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä 

tekstejä, joissa käsitellään arkielämän tapahtumia ja yksinkertaisia ohjeita. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja muutamia omaan elämään tai käsiteltyihin 

aiheisiin liittyviä lauseita. Oikeakielisyydessä voi olla puutteita. 


Oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeiset erot ja yhtäläisyydet. Hän osaa 

käyttää luontevasti arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee saksankielisten maiden 

maantieteellisiä kohteita. Hän arvostaa omaa ja saksankielistä kulttuuria. 


Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän 

osaa asettaa itselleen tavoitteita ja pystyy parija ryhmätyöskentelyyn ja arvioimaan 

työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita. 

112



VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-SAKSA 3, VAPAAEHTOINEN A-SAKSA 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii luokilla 3–7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 

• ymmärtämään selkeää yksinkertaista normaalitempoista puhetta sekä pääajatuksen ja 

joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä tekstistä 

• selviytymään kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluja palvelutilanteista ja kuvailemaan 

lähipiiriään 

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia tutuista, arkisiin kokemuksiin liittyvistä 

asioista. 


Oppilas oppii syventämään luokilla 3–7 esiin tulleita asioita. 



• työskentelemään itsenäisesti ja kehittämään yhteistyötaitojaan niin pari- kuin ryhmätyöskentelyssä. 



Luokilla 3–7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 


Rakenteet 


• imperfektin, pluskvamperfektin ja konditionaalin 

• refleksiiviverbit ja infinitiivirakenteet 

• epäsuorat kysymyslauseet 

• alustavasti adjektiivin taivutuksen ja genetiivin. 


Oppilas oppii luokilla 3–7 esiin tulleen lisäksi 

• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen likimääräisellä ilmaisulla 

• oman kielenkäytön tarkkailun. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää puhekumppanin avulla käsiteltyihin aihepiireihin liittyviä 

lauseita ja kysymyksiä. 

Puhuminen: osaa vastata yksinkertaisiin, tuttuja aiheita käsitteleviin kysymyksiin. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää pääajatukset lyhyistä yksinkertaisista teksteistä. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä 

ja arkielämän tapahtumista. 



osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee jonkin verran saksankielisen 

alueen maantietoa. 




113

Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan omaan kokemukseensa 

liittyviä keskusteluja, ymmärtää lyhyiden itseään kiinnostavien keskustelujen 

ydinsisällön ja havaitsee aihepiirin vaihdokset esimerkiksi uutisissa. 

Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään, selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista 

vuoropuheluista ja palvelutilanteista, tarvitsee joskus puhekumppanin apua ja puheessa 

saattaa esiintyä katkoksia. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen 

pituisesta tekstistä, osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen 

päättelyyn kontekstin avulla. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista. 


Oppilas osaa toimia tavallisimmissa tilanteissa saksankielisen kulttuurin vaatimusten mukaisesti. 

Keskeisimmän maantuntemuksen lisäksi hän tuntee jonkin verran kielialueen historiaa. 


Oppilas osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida 

omaa opiskeluaan. Hän kykenee niin itsenäiseen kuin parija ryhmätyöskentelyyn. Hän osaa 

hyödyntää omaa oppimistyyliään ja erilaisia opiskelustrategioita ja arvioida työskentelyään ja 

kielitaitonsa eri osa-alueita. 



VUOSIVIIKKOTUNTIA: A-SAKSA 3, VAPAAEHTOINEN SAKSA 2 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- että asiatietoa sisältävää 


• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista 

• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. 



• viestimään ja toimimaan saksankielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa 


• tuntemaan saksankielisten maiden nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia. 




• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. 



Luokilla 3–8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 

• työ- ja elinkeinoelämä 



Rakenteet 


• adjektiivin taivutuksen 

• genetiivin 

114

• maantieteelliset nimet 

• passiivin ja futuurin 

• relatiivilauseet. 





antamiseen liittyvien ilmausten käytön. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: tunnistaa asiatekstin aiheen ymmärtämällä yksittäisiä sanoja ja 

muutaman yksinkertaisen lauseen. 

Puhuminen: osaa vastata lyhyesti elekieltä mahdollisesti apuna käyttäen itselle tärkeitä aiheita 

käsitteleviin kysymyksiin. 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää asiatekstin aiheen sekä muutaman lauseen yksinkertaisista 

tuttuja asioita käsittelevistä teksteistä. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä 

ja arkielämän tapahtumista. 



osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja. Hän osaa yhdistää joitakin 

maantietoon, historiaan tai nykyhetken tapahtumiin liittyviä asioita kyseiseen saksankieliseen 

maahan. 


Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. Hän osaa 

arvioida omaa opiskeluaan. 


Kielitaito 








ruskielitaito 





alkuvaihe 

ruskielitaito 





alkuvaihe 




Oppilas 



115

Oppiaineen suhde aihekokonaisuuksiin: 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- ymmärtämään omaa kasvuaan ihmisenä 

- tunnistamaan ja kehittämään omaa oppimistyyliään 

- työskentelemään ryhmässä 


- oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisten huomioonottaminen 

- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen 

- oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöään sekä tutustumaan muihin 

kulttuureihin ja saamaan valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä 

- ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria 

- toimimaan kohdekulttuurissa adekvaatisti arkipäivän tilanteissa 


- oma kulttuuri ja eurooppalaisuus 

- monikulttuurisuus 

- tilanteeseen sopiva toimiminen kohdekulttuurissa 

- tapakulttuurien merkitys 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- ymmärtämään arkielämään liittyvää selkeitä kohdekielisiä viestejä 

- ilmaisemaan itseään monipuolisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kohdekielellä 

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa järkevästi 


- omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu kohdekielellä 

- oppilaiden keskinäinen, oppilaan ja opettajan välinen sekä oppilaan ja syntyperäisen 

puhujan välinen viestintä 

- eri tiedotusvälineiden ja viestintäteknisten laitteiden käyttö 

116


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi ja arvioimaan 

toimintaansa ja sen vaikutuksia 

- kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan 



- itsearviointi ja reflektointi 

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä 



- harrastuksiin, vapaa-aikaan, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvät aiheet 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

- käyttämään vastuullisesti tietoteknisiä laitteita, ohjelmia ja tietoverkkoja kohdekielisessä 

kommunikaatiossa 


- tietotekniikan ja tietoverkkojen monipuolinen käyttö 

Työtavat: 

Työtapojen avulla tuetaan oppilaan oppimista. Oppilaat voivat halutessaan vaikuttaa 

työtapojen valintaan ja opettajan rooli on olla suunnittelija ja valmistelija. Tavoitteena ovat 

monipuoliset työtavat, jotka kehittävät sosiaalisia taitoja, omaa luovaa ajattelua ja 

ongelmanratkaisutaitoja. Oppilaskeskeisten ja –myönteisten työtapojen avulla on tarkoitus 

luoda oppimiselle myönteinen ilmapiiri. Opettaja on vastuussa oppilaan oppimaan 

oppimisesta. 

Työtavat valitaan seuraavin perustein: 

- motivointi 

- aihepiiri 

- luokka-aste 

- kielen eri osa-alueet 

- erilaiset oppijat 

Arviointi 



117





7.5.2 B-kieli (B1) 


Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös 

oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa 

puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen 


tukemana 

• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin 

liittyvissä tilanteissa. 


Oppilas oppii 

• ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa 

• viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille 

luontevalla tavalla. 


Oppilas oppii 

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten 

omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä 



• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 



• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, 

perheenjäsenet ja ystävät 


• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat 



• ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö 

• perustietoja omasta ja kohdekulttuurista 

Rakenteet 

• viestinnän kannalta kyseiselle kielelle ominainen keskeinen kielioppi 





118






Kieli 


Kuullun ymmär- 



täminen 

Englanti A2.1 Peruskielitaidon 

alkuvaihe 

A1.3 Toimiva 

alkeiskielitaito 

täminen 


alkuvaihe 

A1.3 Toimiva 

alkeiskielitaito 


Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. 


Oppilas 



7.5.3 Valinnainen kieli (B2) 

Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa 

arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille 

toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle 

vuosiviikkotunnille. 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja 

välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa 

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja 

kieltoja 

• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä 

• kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä 

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. 

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1−A1.2 ja 

kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2−A1.3. 

119


Oppilas oppii 

• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan 

niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. 


Oppilas oppii 

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan 

• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita 




• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa 

• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen 

• perhe ja vapaa-aika 

• selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja 

matkustamisesta. 

Rakenteet 

• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi 


• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen 

• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta 

• omien viestien suunnittelu 


• puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa 

• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa 

7.5.4.2 Valinnainen kieli (B2) 


Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän 

tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille 

toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. 

TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja 

välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa 

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja 

kieltoja 

• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä 

• kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä 

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään 

• ääntämään saamen kieltä luontevasti. 


Oppilas oppii 

• tuntemaan saamelaista kielija asuma-aluetta sekä saamelaista elämänmuotoa 

• ymmärtämään saamen kielen merkityksen saamelaisalueella 

120

• tuntemaan joitakin saamelaisen kulttuurin keskeisiä sisältöjä, kuten joikua/leu´ddia, tarinoita 

ja kansanperinnettä. 


Oppilas oppii 

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan 

• hyödyntämään muissa kielissä hankkimaan tietoja, taitoja ja strategioita 



Tilanteet ja aihepiirit 

• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutuksessa 

• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen 

• perhe ja vapaa-aika 

• jokapäiväinen elämä 

• arkipäivän viestintä- ja asiointitilanteista selviytyminen 

• saamelaisyhteisö ja elinkeinoelämä 

• saamelainen kansanperinne 

Rakenteet 

• viestinnän kannalta saamen kielelle ominainen keskeinen kielioppi 


• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen 

• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta 

• omien viestien suunnittelu 


• puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa 

• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa 

Arviointi tapahtuu tavoitteiden mukaisesti. 

7.6 Matematiikka 

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen 

ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. 

Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata 

oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan 

merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan 

tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. 

Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja 

matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä 

yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin 

järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen 

ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa 

tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. 

121


Matematiikan opetus on ainejakoista. Eheytystä ei pääsääntöisesti toteuteta matematiikan 

tunneilla, vaan keskitytään matemaattisten sisältöalueiden opiskeluun ja liitetään opittu arkielämän 

tilanteisiin. 


• Oppilas arvioi itseään ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään 

oppijana 

• opiskellessaan matematiikkaa yhdessä toisten kanssa oppilas harjaantuu erilaisiin 

yhteistoimintatapoihin, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet, velvollisuudet 

ja vastuut ryhmässä 

• oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. 


• Pohtiessaan yhdessä toisten kanssa matemaattisia ongelmia oppilas oppii ilmaisemaan 

omia ajatuksiaan ja perustelemaan omia näkökantojaan sekä kuuntelemaan ja arvioimaan 

muiden esittämiä ajatuksia. Hän harjaantuu esittämään ratkaisujaan konkreettisin mallein 

ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti 

• oppilas hankkii, vertailee ja valikoi tietoa sekä esittää sitä taulukoina ja diagrammeina 

• oppilas käyttää viestintäteknisiä välineitä mahdollisuuksien mukaan. 


• Oppilas oppii toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi 

sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia 

• matematiikan tunneilla ratkotaan soveltuvissa tilanteissa yhteiskuntaelämään ja yrittäjyyteen 

liittyviä matemaattisia ongelmia. 


• Oppilas perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa oman talouden 

hallintaan, ympäristönsuojelun kysymyksiin, oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksiin 

ja mahdollisuuksiin toimia rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. 


• Oppilas perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa turvallisuuteen ja 

liikenteeseen liittyviin asioihin. 


• Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja matemaattisiin 

tarkoituksiin sekä arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta eri tilanteissa 

• vähitellen oppilas oppii näkemään matematiikan merkityksen teknologian perustekijänä. 


Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden 

ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän 

matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä 

muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa 

• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään 

matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä 

• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia 

• loogista ja luovaa ajattelua 

• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn 

• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään 

• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella 

122

• näkemään säännönmukaisuuksia 

• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. 




Ajattelun taidot ja menetelmät 

• Ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matemaattisten tekstien tulkinta ja 

tuottaminen. 

Luvut ja laskutoimitukset 

• Peruslaskutoimitusten varmentaminen 

• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä 

• murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna 

• kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla 

• prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskuja 

• pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä 

• aikalaskuja ja aikaväli. 

Algebra 

• Lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista. 

Funktiot 

• Lukuparin esittäminen koordinaatistossa. 

Geometria 

• Säännölliset monikulmiot 

• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen 

• geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja) 

• peilauksia. 

Todennäköisyys ja tilastot 

• Todennäköisyyden käsite 

• diagrammien tulkinta. 



Oppilas 

• löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen 

keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa 

esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai 

vastauksen suuruusluokan 

• työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti. 


Oppilas 

• osaa peruslaskutoimitukset kokonaisluvuilla allekkain algoritmina ja laskimella sekä 

yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna 

• osaa supistaa ja laventaa murtolukuja 

• tuntee prosentin käsitteen 

• osaa laskea joitain aikalaskuja. 

Geometria 

123

Oppilas 

• osaa luokitella säännöllisiä monikulmioita 

• osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pintaalan 

ohjatusti 

• osaa peilata suoran tai pisteen suhteen 

Todennäköisyys ja tilastot: 

Oppilas 

• osaa etsiä tietoja taulukoista ja diagrammeista 



Oppilas 

• huomaa eri tapauksien yhtäläisyyksiä ja säännönmukaisuuksia 

• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen 

esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja päätellä 

onko saatu tulos mahdollinen. 


Oppilas 

• osaa suorittaa laskutoimituksia kirjallisesti ja laskimella 

• osaa tärkeimmät jaollisuussäännöt 

• osaa esittää desimaalilukuja murtolukuina 

• osaa laskea yksinkertaisia prosenttilaskuja 

• osaa pyöristää vastauksen ja antaa sen järkevässä muodossa 

• osaa laskea aikalaskuja. 

Funktiot 

Oppilas 

• osaa esittää lukuparin koordinaatistossa. 

Geometria 

Oppilas 

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet 

• osaa käyttää harppia ja geokolmiota geometrisissa piirrostehtävissä 

• osaa laskea tasokuvioiden piirin ja pintaalan 

• osaa peilauksia. 


Oppilas 

• osaa etsiä tietoja taulukoista ja diagrammeista 

• ymmärtää todennäköisyyden käsitteen. 





• Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, 

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä 

• matematiikan historiaa. 


• Peruslaskutoimitusten varmentaminen 

• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut 

• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku 

• kertominen ja jakaminen murtoluvuilla 

124

• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö 

• potenssi, eksponenttina luonnollinen luku 

• lausekkeiden sieventäminen. 

Funktiot 

• Yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon. 

Geometria 

• Kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä 

• yhtenevyys käsitteenä 

• yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa 

• kulmien välisiä yhteyksiä 

• mittayksiköiden muunnokset 

• geometrista konstruointia. 



Oppilas 

• osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa 

• osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään 

• työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. 


Oppilas 

• tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita 

• selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi 

• löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta 

• osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla. 

Geometria 

Oppilas 

• osaa mitata geokolmiolla 

• tunnistaa yhtenevät kuviot 

• tuntee ja osaa nimetä kulmia 

• osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan 

• tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion. 



Oppilas 


esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tutkia 

tuloksen oikeellisuuden 

• osaa ajatella loogisesti käyttäen mm. luokittelua, vertailua, mittaamista, järjestämistä. 


Oppilas 

• osaa luokitella luvut luonnollisiin lukuihin, kokonaislukuihin, rationaalilukuihin ja 

reaalilukuihin 

• laskee peruslaskutoimitukset varmasti 

• tuntee käsitteet vastaluku, käänteisluku, itseisarvo 

• hallitsee murtolukujen supistamisen ja laventamisen ja murtolukujen kerto- ja jakolaskun 

• osaa käyttää laskinta ja pyöristää tuloksen järkevästi 

• osaa laskea yksinkertaisia potenssilaskuja. 

Geometria 

Oppilas 

125

• osaa tehdä yksinkertaisia geometrisia konstruointeja 

• osaa suorittaa kuvion kierron ja siirron tasossa 

• soveltaa kulmien välisiä yhteyksiä laskutehtävissä 

• löytää yhteneviä ja symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja 

nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa 

• hallitsee mittayksiköiden muunnoksia. 





• Tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä 

• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä 

• matematiikan historiaa. 


• Suhde ja verrannollisuus 

• prosenttilaskut 

• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella 

• tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen. 

Algebra 

• Potenssilauseke ja sen sieventäminen 

• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku 

• muuttujakäsite, lausekkeen arvon laskeminen 

• verranto 

• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen. 

Geometria 

• Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys 

• ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä 

• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu 

• kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 



Oppilas 

• osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa 

• osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti. 


Oppilas 

• osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti 

• tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja. 

Algebra 

Oppilas 

• osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti. 

Geometria 

Oppilas 

• tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä 

• osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan 

• osaa nimetä ja luokitella kappaleet. 


126


Oppilas 

• osaa tehdä systemaattisesti luettelon kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista 

• taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen 

• huomaa eri tapauksien säännönmukaisuudet ja etsii riippuvuuksia vertailemalla, 

rakentamalla, mittaamalla ja mallintamalla. 


Oppilas 

• osaa korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku, ja pystyy 

jakamaan luvun alkutekijöihinsä 

• osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta 

• osaa käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämään liittyvien 

ongelmien ratkaisemisessa 

• osaa pyöristää tulokset tiettyyn tarkkuuteen. 

Algebra 

Oppilas 

• osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön 

• osaa muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista 

sen algebrallisesti tai päättelemällä 

• osaa sieventää ja laskea polynomilausekkeita 

• osaa laskea lausekkeen arvon 

• osaa potenssien laskutoimitukset. 

Geometria 

Oppilas 

• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja 

nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa 

• osaa ympyrään liittyviä peruskäsitteitä 

• osaa nimetä kappaleet ja laskea niiden pinta-aloja ja tilavuuksia. 





• Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, 

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä 

• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdys 

-menetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus 

• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä. 

Algebra 

• Lauseke ja sen sieventäminen 

• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko 

• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen 

• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 

• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti 

• lukujonojen tutkimista ja muodostamista. 

Funktiot 

• Riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujan avulla 

• funktion käsite 

• funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja 

väheneminen 

127

• lineaarinen funktio 

• suoraan ja kääntäen verrannollisuus. 

Geometria 

• Pythagoraan lause 

• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen 

• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä 

• kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 


• Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi 

• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen 

• hajonnan käsite 

• diagrammien tulkinta 

• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti. 



Oppilas 

• huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia 


esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti 

• osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon. 


Oppilas 

• selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti 

• tuntee jaollisuussääntöjä 

• kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä 

• osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä. 

Algebra 

Oppilas 

• osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön 

• osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja 

ratkaista sen 

• osaa käyttää potensseja, kun eksponenttina on positiivinen kokonaisluku 

• osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti. 

Funktiot 

Oppilas 

• osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon 

• osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti 

• osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan. 

Geometria 

Oppilas 

• tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita 

• osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden 

• tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot 

• tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia 

• osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan 

• osaa tehdä erilaisia mittauksia. 


Oppilas 

• osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia 

• osaa laskea keskiarvon. 

128



Oppilas 

• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet 

• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole 

olemassa 

• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon 


esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa 

tuloksen oikeellisuuden 

• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa 

• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai 

muuta diagrammia käyttäen. 


Oppilas osaa 

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on 

luotettava peruslaskutaito 

• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan 

luvun alkutekijöihinsä. 

• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta 

• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien 

ongelmien ratkaisemisessa. 

Algebra 

Oppilas osaa 

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön 

• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita 

• potenssien laskutoimitukset 

• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen 

algebrallisesti tai päättelemällä 

• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen 

• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. 

Funktiot 

Oppilas 

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta 

• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan 

• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan 

• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen 

säännön annetun lukujonon muodostumisesta 

• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden 

suoran leikkauspisteen piirtämällä. 

Geometria 

Oppilas osaa 

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet 

• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja 

• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen 

• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä 

taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa 

• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa 

• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien 

ratkaisemiseen 

129

• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia 

mittayksiköitä. 


Oppilas osaa 

• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen 

tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden 

merkityksen arkielämän tilanteissa 

• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, 

keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 



Oppilas suorittaa itsearviointia ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään 

itseään oppijana. Opiskellessaan matematiikkaa yhdessä toisten kanssa, oppilas harjaantuu 

erilaisiin yhteistoimintatapoihin, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet ja 

velvollisuutensa toimiessaan ryhmässä. Oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen 

opiskeluun. 


Oppilas harjaantuu hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa erilaisista medioista. 

Lisäksi oppilas oppii esittämään tietoa taulukoiden ja diagrammien muodossa. 


Matematiikan tunneilla ratkotaan soveltuvissa tilanteissa yhteiskuntaelämään ja yrittäjyyteen 

liittyviä matemaattisia ongelmia. 

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 

Oppilas perehtyy oman talouden hallintaan matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa 

tilanteissa. Pohditaan sopivien tehtävien yhteydessä oppilaan roolia järkevänä kuluttujana. 


Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja matemaattisiin 

tarkoituksiin. Käytetään koulun antamia mahdollisuuksia tietotekniikan osalta sopivissa 

tilanteissa, esim. tilastojen opiskelussa. 

Työtavat: 

Työtapojen valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten esimerkiksi ryhmän koko ja koostumus, 

luokkatila, materiaalit ja käytettävissä oleva aika. Tästä syystä samaa asiaa voi opettaa 

usealla eri tavalla ja siksi eri työtapoja tarvitaan ja käytetään. Näistä voidaan mainita esim.: 

- opettajajohtoinen 

- opetus 

- yksilötyöskentely 

- parityöskentely 

- ryhmätyöskentely 

130

- yhteistoiminnallinen oppiminen 

- projektit ja tutkielmat 

- viestintätekniikkaa apuna käyttävä opetus. 

Arviointi 

Kokeet 

Tuntityöskentely 

Vihkotyöskentely 

Asenne matematiikan opiskeluun. 

Matematiikan painotus 

Matematiikan painotuksessa noudatetaan pääosin matematiikan OPS:aa. 

Päättöarviointi suoritetaan normaaliopetuksen arvioinnin mukaisesti. 

Perusasioita käsitellään painotuksessa vaativammalla tavalla. 

Työtavat ovat samat kuin matematiikan OPS:ssa. 

Painotetun matematiikan tuntimäärä on 4+5+5 vuosiviikkotuntia luokilla 7-9. 

Perusasioiden lisäksi mahdollisesti käsiteltävät asiat: 

Binomien muistikaavat, polynomien jakolasku ja jakaminen tekijöihin, 

murtolausekkeilla yhteen-, vähennys-, kerto-, ja jakolasku sekä supistaminen, 

neliöjuuren laskulait ja laskutoimitukset, murtoyhtälöt, täydellisen 2. asteen yhtälön 

ratkaisukaava, 2. asteen epäyhtälö ja 2. asteen yhtälön ominaisuuksia, 

todennäköisyyslaskennan syventäminen, vektoriopin perusteet, 

vaativia ongelmatehtäviä, sini- ja cosinilauseet ja logaritmit. 

Matematiikan työtavat 

Seuraavia työtapoja voidaan käyttää: 

Opettajakeskeinen 

Luennoiva 

Parityö 

Ryhmätyö 

Oppilaan tekemä demonstraatio 

Projektityöt 

Tietokoneavusteinen 

Keskustelut 

Monipuolisen havaintomateriaalin käyttö 

Arviointi 

Kokeet 



Asenne matematiikan opiskeluun. 

7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 

131

7.8 Biologia ja maantieto 


Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas 

oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta 

sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen 

tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona 

tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta 

sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan 

oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. 

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee 

auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä 

vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa 

kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas 

saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla 

maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja 

kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. 

Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon 

opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa 

kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja 

hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. 

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja 

elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan 

sitoutuneeksi kansalaiseksi. 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 


suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista 

kulttuuria 




yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä 



• Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 


• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. 

Viestintä- ja mediataito 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




132




• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa 

vuorovaikutustilanteissa. 


• Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 

• lähdekritiikki 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 


yritteliäästi ja aloitteellisesti. 


• Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman 

toiminnan vaikuttavuuden arviointi. 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään 


• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja 

omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 




• Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa 







TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti. 


• Onnettomuuksilta ja päihteiltä suojautuminen omassa elinympäristössä 

• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja. 


TAVOITTEET 

Oppilas 

• oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. 


• Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö. 

133



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä 

• liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa 

• kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään 

ja suojelemaan luontoa 

• tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista 

• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan 

murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta 

• pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen 

liittyviä kysymyksiä 

• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset 

• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä 

viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä 

• ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista 

maapallolla 

• perehtyy Euroopan maantietoon sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti 

vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. 


Eliöt ja elinympäristöt 

• Lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu 

• eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö. 

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys 

• Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, 

psyykkiset ja sosiaaliset muutokset 

• oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät 

sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu 

• ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus 

sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu. 

Eurooppa osana maailmaa 

• Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva 

• Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta. 


Oppilas 

• tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja 

• osaa nimetä muutamia Euroopan valtioita 

• tunnistaa ainakin joidenkin kartan symbolien ja värien merkitykset 

• kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä, vaikka tarvitseekin siinä tukea. 


Luonnon tutkimisen taidot 

Oppilas 

• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa 

• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia 

sekä selostaa niiden tuloksia. 


134

Oppilas 

• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja 

kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä 

• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla 

• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla 

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. 


Oppilas 

• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista 

• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän 

ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden 

yksilöllisestä ilmenemisestä 

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita 

voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein 

kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta 

• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. 

Karttataidot 

Oppilas 

• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä 

ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja 

• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä 

osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä 

• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. 


Oppilas 

• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen 

vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan kasvien rakennetta ja elämää 

• hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eläimiä 

• ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta 

• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä 

viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä 

• hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön 

• ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista 

maapallolla 

• perehtyy maapallon alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin 

maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. 



• Kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen 

• elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet. 

Luonnon monimuotoisuus 

• Luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. 

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla 

135

• Maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot 

• sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen 

alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä 

• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat 

muutokset ympäristössä. 


Oppilas 

• osaa jonkin verran luokitella eliöitä eri ryhmiin 

• tuntee joidenkin peruselintarvikkeiden alkuperän 

• tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja 

• tuntee jonkin verran maapallon keskeistä nimistöä 

• tunnistaa ja osaa nimetä joitakin ilmasto- tai kasvillisuusvyöhykkeitä 

• osaa ohjatusti tulkita yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja 

• osoittaa ainakin ajoittain kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin. 

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 


Oppilas 

• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa 

• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia 

sekä selostaa niiden tuloksia 

• tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. 


Oppilas 

• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja 

kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä 

• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla 

• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla 

• ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta 

ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän 

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. 


Oppilas 

• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista 

• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän 

ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden 

yksilöllisestä ilmenemisestä 

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita 

voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein 

kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta 

• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. 

Karttataidot 

Oppilas 

• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä 

ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja 

• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä 

osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä 

• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. 


136

Oppilas 

• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen 

vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. 

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla 

Oppilas 

• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot 

sekä sademetsä- ja aavikkoalueet 

• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä 

siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, 

erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten 

elämää erilaisissa ympäristöissä 

• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja 

teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet 

muutoksia ympäristössä 

osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä 

7.8.1 Biologia 


Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää 

oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, 

että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja 

elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja 

muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon 

monimuotoisuuden suojelussa. 

Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä 

ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia 

luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus 

järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa 

opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri 

muotoja kasvaa. 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja 

esteettisiä arvoja viestinnässä 


• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä 


137






TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään 


• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja 

omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 











TAVOITTEET 

Oppilas oppii 


sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. 


• Onnettomuuksilta ja päihteiltä suojautuminen omassa elinympäristössä. 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. 


• Bioteknologiaan liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset 

• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä 

• kuvaamaan elämän perusilmiöitä 

• tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan 

myönteisesti sen vaalimiseen 

• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa. 


Luonto ja ekosysteemit 

• Kasvi- ja eläinlajien luokitteleminen ja tunnistaminen 

138

• vesiekosysteemin ominaispiirteet 

• luonnon monimuotoisuus. 

Elämä ja evoluutio 

• Solun rakenne ja toiminta 

• eliökunnan järjestelmä. 

Yhteinen ympäristö 

• Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet 

• oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa 

parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. 


Oppilas 

• osaa ohjattuna jonkin verran käyttää mikroskooppia 

• tunnistaa joitakin kasvi- ja eläinlajeja ja osaa kertoa jotakin niiden elinympäristöstä 

• tuntee jonkin verran solun rakennetta 

• tunnistaa joitakin eliökunnan pääryhmiä 



Biologian tutkimustaidot 

Oppilas osaa 

• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan 

• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan. 


Oppilas osaa 

• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon 

kasvi- ja eläinlajeja 

• nimetä ja kuvata järvityyppejä 

• tehdä pienimuotoisia vesiekosysteemiin liittyviä tutkimuksia. 


Oppilas osaa 

• kuvata pääpiirteet solun rakenteesta 

• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan 

myönteisesti sen vaalimiseen 

• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 

• tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien 

kasvattamisesta 

• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään 

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia 

• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön 

periaatteet. 

139



• Kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien 

kerääminen 

• ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsäekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden 

ekosysteemin omakohtainen tutkiminen 

• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen 

• luonnon monimuotoisuus. 


• Kasvisolun rakenne ja toiminta. 


• Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet 

• oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa 

parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. 


Oppilas 


• osaa ainakin jonkin verran toimia maastossa annettujen ohjeiden mukaisesti 

• tunnistaa joitakin kasvi-, eläin- ja sienilajeja 

• osaa nimetä joitakin metsän ekosysteemiin kuuluvia osia 

• tuntee jonkin verran kasvisolun rakennetta 

• osaa antaa käytännön esimerkin ravintoketjusta 




Oppilas osaa 


• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä kerätä kasveja 

ohjeiden mukaisesti 

• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. 


Oppilas osaa 

• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon 

kasvi-, eläin- ja sienilajeja 

• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan 

• nimetä ja kuvata metsätyyppejä 

• tehdä pienimuotoisia metsä- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia 

• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä 

• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen 

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. 


Oppilas osaa 

• kuvata pääpiirteet kasvisolun rakenteesta 

• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta 

• kuvata kasvien, eläinten ja sienten lisääntymistä. 


Oppilas osaa 

• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja 

ympäristönsuojelun merkitystä 

• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristön tilasta 

140

• kertoa esimerkein kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa 

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 


VUOSIVIIKKOTUNTIA: 1,5 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään 

seksuaalisuuden biologisen perustan 

• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. 



• Solun rakenne ja toiminta 

• eliökunnan synty ja kehitys 

• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet 

• biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset. 

Ihminen 

• Ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot 

• ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen 

• perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä. 

KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄTÄ OSAAMISESTA 

Oppilas 


• tuntee jonkin verran solun rakennetta 

• osaa nimetä ihmisen tärkeimpiä elimiä ja tuntee joidenkin elinten tehtäviä 

• tuntee jonkin verran sukupuolielinten rakennetta ja toimintaa 

• tietää jotakin periytymisestä 




Oppilas osaa 


• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä 

kasveja ohjeiden mukaisesti 

• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. 


Oppilas osaa 

• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon 

kasvi-, eläin- ja sienilajeja 

• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan 

• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä 

• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia 

• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä 

• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen 

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. 

141


Oppilas osaa 

• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta 

• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta 

• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä 

• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet 

• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. 

Ihminen 

Oppilas osaa 

• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan 

pääpiirteet 

• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja 

• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden 

kulun ja synnytyksen 

• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. 


Oppilas osaa 

• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja 

ympäristösuojelun merkitystä 

• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta 

• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa 

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 

7.8.2 Maantieto 


Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. 

Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista 

perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella 

luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja 

ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee 

ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden 

vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. 

Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky 

ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. 

Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen 

ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien 

luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja 

seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja 

kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. 




TAVOITTEET 

142

Oppilas oppii 


suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista 

kulttuuria 

• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä oppii näkemään oman 


• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia 

monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä 



Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 


• kansainvälisyys eri elämänalueilla. 

Viestintä- ja mediataito 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja 

esteettisiä arvoja viestinnässä 


• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedon hankinnassa ja välittämisessä sekä 




• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja 

monimediaalisuus 






TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja 

yhteiskunnalle. 


• Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman 

toiminnan vaikuttavuuden arviointi. 


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset 


havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään 


arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän 

kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 

143

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja 


ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä 







• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin 


• Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita 

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, 

valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä 

• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet 

• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla 

• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksia maisemassa 

• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maailmassa sekä tietämään 

syitä, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista 

• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja 

niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin 

• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista 

ympäristö- ja kehityskysymyksistä. 


Maa – ihmisen kotiplaneetta 

• Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen 

sekä maailman alueellinen jäsentäminen 

• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat 

• Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman 

maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertaileminen. 


• Ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien 

ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen. 


Oppilas 

• osaa ohjatusti tulkita karttoja ja diagrammeja 

144

• osaa nimetä joitakin paikkoja maailmankartalta 

• osaa jonkin verran kuvailla, miten maapallon eri osat poikkeavat toisistaan luonnonolojen 

suhteen 



Maantieteelliset taidot 

Oppilas osaa 

• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä 

ja kartan mittakaavaa 

• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja 

• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla 

• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse 

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. 

Maailman jäsentäminen 

Oppilas osaa 

• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja 

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet 

• sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. 


Oppilas osaa 

• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset kehitysongelmat, kuten 

aavikoituminen, väestönkasvu sekä köyhyys ja nälkäongelma. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia Euroopassa 

• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen Euroopan maisemissa 

• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä tietämään 

syyt, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista 

• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja 

niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin 


ympäristö- ja kehityskysymyksistä. 



• Maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutukset Euroopassa. 

Eurooppa 

• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä 

niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla 

• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus. 


• Euroopan ympäristö- ja kehityskysymykset sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien 

pohtiminen. 

145


Oppilas 

• osaa ohjatusti tulkita erilaisia karttoja ja diagrammeja 

• osaa nimetä muutamia valtioita Euroopan kartalta 

• osaa jonkin verran kuvailla Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa 

• osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman 




Oppilas osaa 

• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi 

uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa 





Oppilas osaa 

• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten 

uutistietojen analysointiin. 

Euroopan jäsentäminen 

Oppilas osaa 

• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan 

maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden 

• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa 

maailman muiden alueiden kanssa. 


Oppilas osaa 

• selostaa lyhyesti, mitä ovat Euroopan keskeiset ympäristö- ja kehitysongelmat. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet 

• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa 

• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään 

syyt, jotka ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista 

• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti 

oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden 

kansoihin 

• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä 

hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä 

• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä 

suunnitteluun ja kehittymiseen 

146


ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. 



• Maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat. 

Suomi maailmassa 

• Suomen karttakuva ja maisema 

• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö 

ja perinnemaisemat 

• Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit 

• vaikuttamismahdollisuudet oman elinympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä 

• Suomi osana maailmaa 

• oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, 

rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö. 


• Ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien 

ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen 

• Itämeren alueen ympäristökysymykset 

• ihminen luonnonvarojen kuluttajana. 


Oppilas 

• osaa ainakin jonkin verran tulkita karttoja ja diagrammeja 

• osaa nimetä muutamia Suomen kaupunkeja ja vesistöjä 

• osaa kertoa jotakin Suomen luonnonmaisemien muotoutumisesta 

• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä ja tietää jotakin Suomen väestöstä ja sen 

vähemmistökulttuureista 

• osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman 




Oppilas osaa 

• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä 

ja kartan mittakaavaa 

• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi 

uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa 





Oppilas osaa 

• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja 

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet 

• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten 

uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. 

Euroopan jäsentäminen 

Oppilas osaa 

• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan 

maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden 

147

• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa 

muiden maailman alueiden kanssa. 

Suomen jäsentäminen 

Oppilas osaa 

• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat 

vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla 

• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista 

Suomessa 

• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuurija 

perinnemaisemat 

• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä 

suunnitteluun ja kehittymiseen 

• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun 

ympäristöön liittyviä tutkimuksia 

• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit 

• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja 

koko maailman kanssa. 


Oppilas osaa 

• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, 

kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen 

saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma 

• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja 

parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa 

• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi 

ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä 

voidaan ratkaista. 

Biologiassa ja maantiedossa noudatamme valtakunnallista ja Tampereen kaupungin 

opetussuunnitelmaa sekä oppiaineiden tavoitteissa, sisällöissä että arvioinnissa. 

BIOLOGIA JA MAANTIETO 

Oppiaineen suhde aihekokonaisuuksiin 

Biologian opetuksessa huomioon otettavia aihekokonaisuuksia ovat: 

• Ihmisenä kasvaminen 

• Viestintä ja mediataito 

• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

• Turvallisuus ja liikenne 

• Ihminen ja teknologia 

Maantiedon opetuksessa huomioon otettavat aihekokonaisuudet ovat: 

148

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

• Viestintä ja mediataito 

• Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 

• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 


• Ihminen ja teknologia 

PÄÄTTÖARVIOINTI 

Biologian ja maantiedon päättöarvioinnissa otetaan huomioon numerot koko yläkoulun ajalta 

painottaen yhdeksättä luokkaa. 

7.9 Fysiikka ja kemia 

7.9.1 Fysiikka 


Fysiikkaa opetetaan yhtenäisenä opetussuunnitelmallisena kokonaisuutena viidenneltä luokalta 

lähtien. 

Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta 

ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. 

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset 

sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään 

kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta 

hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, 

periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa 

oppilasta fysiikan opiskeluun. 

Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen 

sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa 

oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista 

asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään 

fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja 

yhteiskunnassa. 

Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan 

muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti 

energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. 



149

Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä 

oikeudenmukaiseksi, toiset huomioon ottavaksi sekä oikeudet ja velvollisuudet tiedostavaksi 

ihmiseksi. Fysiikan opetus ohjaa oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, 

tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin 

elämän eri tilanteissa. 


Fysiikan opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti 

energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa sekä toimia ihmisten 

ja hyvinvoinnin puolesta. Tarkoituksena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan 

sitoutuneita kansalaisia. 


Fysiikan opiskelu auttaa oppilasta tunnistamaan turvallisuusja terveysriskejä, ennakoimaan 

ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Lisäksi 

oppilas saa valmiuksia toimia vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. 


Fysiikan opetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään fysiikan ja teknologian 

merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tarjoaa 

perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin 

sekä kriittisyyteen. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa 

• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista 

• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä 

ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tietoja 

viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen 

• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia 

ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita 

• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia 

luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita 

• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta. 


Värähdys- ja aaltoliike 

• Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen 

sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet 

ja lait 

• äänen ja valon merkitys ja sovellukset 

• optisten laitteiden toimintaperiaatteita. 

Luonnon rakenteet 

• Luonnon rakenteet ja mittasuhteet. 


Oppilas 

• pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen 

• tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti 

• osallistuu kokeisiin. 


150

Oppilas 

• tunnistaa joitakin värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöitä ja ominaisuuksia 

• tietää ääneen ja valoon liittyviä sovellutuksia. 


Oppilas 

• hahmottaa rakenneosien mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin. 



Oppilas 

• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa 

• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella 

yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai 

päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa 

• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten 

luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 

• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää 

käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. 


Oppilas 

• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, 

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen 

• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä 

sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla 

• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen 

erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa 

• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu 

ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. 


Oppilas 

• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa 

näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla 

• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, muun muassa energia, 

vuorovaikutus ja säteily. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 


• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista 



viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen 

• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan 

luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia 

• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään 

yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta 



151

• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta 

• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden 

tekemisessä ja ongelmanratkaisussa 


luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. 


Liike ja voima 

• Vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä 

niiden esiintyminen ympäristössä 

• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit 

• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho. 

Lämpö 

• Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden 

kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja 

sovellukset 

• energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona. 


• Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen 

rakenneosien välisissä prosesseissa. 


Oppilas 





Oppilas 

• osaa käyttää joitakin liikeilmiöitä kuvaavia suureita, esim. matka, aika, nopeus, kiihtyvyys, 

voima 

• tietää yksinkertaisia koneita 

• tunnistaa liikenteen turvallisuusriskejä. 

Lämpö 

Oppilas 

• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä 

• tietää joitakin lämpöopin perusilmiöitä, esim. lämpölaajenemisen. 


Oppilas 

• osaa selittää energian säilymisen periaatetta yksinkertaisen esimerkin avulla. 



Oppilas 





• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja 

graafien avulla sekä tulkita niitä 



152




Oppilas 

• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten 

aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima 

• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista 

sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen 

ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen 

• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja 

tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia 

• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden 

avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden 

avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan 

• tuntee työn ja energian välisen yhteyden 

• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. 

Lämpö 

Oppilas 

• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita 

niitä 

• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, 

niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla 

• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan 

ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. 


Oppilas 

• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, muun muassa energia, 

vuorovaikutus ja säteily 

• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta 

erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 


• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemisestä ja ongelmien hahmottamisesta 



viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen 

• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan 

luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia 

• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään 

yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta 



• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta 

• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden 

tekemisessä ja ongelmanratkaisussa 

153


luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. 


Sähkö 

• Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat 

• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti 

jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa 

• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona. 


• Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset 

• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon 

sekä säteilyltä suojautuminen. 


Oppilas 




Sähkö 

Oppilas 

• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteita 

• tietää joitakin sähköön liittyviä perussuureita 

• tuntee sähköä hyödyntäviä yksinkertaisia sovelluksia, esim. hehkulamppu 

• tunnistaa erilaisia tapoja tuottaa sähköenergiaa. 


Oppilas 

• tuntee säteilyn vaikutuksia ja tapoja suojautua säteilyltä. 



Oppilas 





• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja 

graafien avulla sekä tulkita niitä 






Oppilas 

• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten 

aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima 

• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista 

sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen 

ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen 

154

• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja 

tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia 

• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden 

avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden 

avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan 

• tuntee työn ja energian välisen yhteyden 

• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. 


Oppilas 

• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, 

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen 

• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä 

sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla 

• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen 

erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa 

• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu 

ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. 

Lämpö 

Oppilas 

• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita 

niitä 

• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, 

niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla 

• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan 

ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. 

Sähkö 

Oppilas 

• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet 

sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia 

• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien 

vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja 

käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina 

• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä 

• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää 

energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten 

hyötyjä ja haittoja. 


Oppilas 

• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista 

ja osaa suojautua säteilyltä 

• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa 

näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla 

• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, 

vuorovaikutus ja säteily 

• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta 

erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 

155

Sampolan koulun lisäykset Tampereen kaupungin fysiikan opetussuunnitelmaan vuosiluokilla 

7-9. 



Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä yksilönä ja yhteisön 

jäsenenä oikeudenmukaiseksi, toiset huomioon ottavaksi sekä oikeudet ja velvollisuudet 

tiedostavaksi ihmiseksi. Fysiikan opetus ohjaa oppilasta luonnontieteille ominaiseen 

ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja 

merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. 


Fysiikan opiskelu kannustaa oppilaita ennakkoluulottomaan, tavoitteelliseen ja luovaan 

toimintaan, pyrkimykseen tehdä asiat eri tavalla ja paremmin kuin aikaisemmin. 


Fysiikan opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota tehdä jokapäiväisiä valintoja 

erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa sekä toimia 

ihmisten ja hyvinvoinnin puolesta. Tarkoituksena on kasvattaa ympäristöä säästävään 

elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. 


Fysiikan opiskelu auttaa oppilasta tunnistamaan turvallisuusja 

terveysriskejä, ennakoimaan 

ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Lisäksi 

oppilas saa valmiuksia toimia vastuullisesti ja tuvallisesti liikenteessä. 


Fysiikan opetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään fysiikan ja teknologian 

merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tarjoaa 

perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin 

sekä kriittisyyteen. 

Työtavat: 

Työtapojen valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten esim. ryhmän koko, luokkatila ja 

käytettävissä oleva aika. Pääsääntöisesti käytetään kokeellista lähestymistapaa uuden asian 

oppimisessa. Oppilasta kannustetaan omatoimiseen havaintojen tekoon sekä luokassa että 

luokan ulkopuolella arkielämän eri tilanteissa. 

Kokeellisen työskentelyn ohella muina työtapoina voidaan käyttää 

opettajajohtoista 

opetusta 

yksilötyöskentelyä 

parija 

ryhmätyöskentelyä 

tutkielmia. 

156

Arviointi: 

Kokeet 



Ryhmätyöskentely 

Asenne fysiikan opiskeluun 

Projektityöt 

7.9.2 Kemia 


Kemiaa opetetaan yhtenäisenä opetussuunnitelmallisena kokonaisuutena viidenneltä luokalta 

lähtien. 

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja 

kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan 

ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden 

kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä 

aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä 

elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle 

valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön 

ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. 

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön 

liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, 

selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen 

kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan 

luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja 

malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa 

oppilasta kemian opiskeluun. 

. 



Kokeellinen työskentelytapa tarjoaa oppilaalle jatkuvasti mahdollisuuksia toimia yhteisön jäsenenä, 

arvioida toimintansa eettisyyttä ja kehittää itseään oppijana. Toisten huomioon ottaminen, 

oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä sekä erilaiset yhteistoimintatavat painottuvat. 


Energian tuotantoon ja tuotteiden elinkaareen perehdyttäessä oppilas oppii muodostamaan 

oman mielipiteensä erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Kestävän kehityksen periaatteita 

opiskeltaessa oppilas tiedostaa oman toimintansa vaikuttavuuden. 

157


Kemian opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin 

puolesta. Kemian opetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään 

elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen 

• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, 

myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä 

• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia 

• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään 

niitä 

• aineen rakennetta kuvaavia käsitteitä ja malleja 

• kuvailemaan ja mallintamaan yksinkertaisia palamisreaktioita reaktioyhtälöiden avulla 

• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa. 


Ilma ja vesi 

• Ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle 

• vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys 

• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden 

ominaisuudet. 

Raaka-aineet ja tuotteet 

• Alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien 

vertailu 

• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen. 


Oppilas 


• tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti 


Ilma ja vesi 

Oppilas 

• osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita 

• osaa tutkia pH-paperin avulla, onko aine hapan vai emäksinen 

• tietää, että palamiseen tarvitaan happea, ja osaa jonkin tavan sammuttaa palon. 


Oppilas 

• tietää alkuaineiden kemiallisia merkkejä 

• tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti. 


Oppilas 

• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä 

158

• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan 

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta 

• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä 

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, 

tunnistamisessa ja erottamisessa 

• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä 


• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen 

luonnolle ja ympäristölle 


niitä 

• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja 

• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla 

• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa 

• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. 



• Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen 

järjestelmän avulla 


Elollinen luonto ja yhteiskunta 

• Hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita 

• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja 

karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö 

• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä 

teollisuuden raaka-aineina 

• fotosynteesi ja palaminen, energialähteet 

• pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit. 


Oppilas 

• pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. 




Oppilas 

• tietää aineen koostuvan atomeista 

• osaa erottaa toisistaan alkuaineen kemiallisen merkin ja yhdisteen kemiallisen kaavan. 

Elollinen luonto ja yhteiskunta 

159

Oppilas 

• tietää joitakin polttoaineena käytettäviä orgaanisia yhdisteitä 

• osaa mainita energiantuotantoon liittyviä ympäristöriskejä 

• osaa kertoa jotain orgaanisten yhdisteiden esiintymisestä ja ominaisuuksista. 


Oppilas 



• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen 

• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen 

tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä 

• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön 


tunnistamisessa ja erottamisessa 

• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, 

esimerkiksi hiilen kiertokulku ja kasvihuoneilmiö 

• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi 

fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle 

• tuntee teollisuuden eri aloja, kuten puunjalostusteollisuus, sekä niiden tuotteita ja niiden 

merkityksen jokapäiväisessä elämässä 

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



myös tietoja viestintätekniikka, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä 



niitä 

• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla 

• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen 

luonnolle ja ympäristölle 

• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa 

• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. 


Ilma ja vesi 

• Epämetallien ja metallien palamistuotteet 

• palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä 

• happamuus ja emäksisyys, neutralointi sekä suolanmuodostus 



• Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä 

tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys 

• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset 


160


Oppilas 




Ilma ja vesi 

Oppilas 

• osaa kertoa jotain luonnon happamoitumisen syistä, ilmenemisestä tai estämisestä. 


Oppilas 

• osaa mainita joitakin metalleja ja metalleille ominaisia piirteitä 

• tietää tapoja suojata metallia korroosiolta. 


Oppilas 


• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan 

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta 


• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, 

esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen 

• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi 

fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta 

suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa 

• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen 

ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja 

• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja 

niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä 

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana 

• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, 

esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia 


tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit 

• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen 

• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön 

• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen 

tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä 

AIHEKOKONAISUUDET 

161

Aihekokonaisuudet käsitellään Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi 

kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin. 

• Opiskelussa opitaan hankkimaan tietoa lähdekirjoista, lehdistä sekä tietoverkoista ja 

suhtautumaan kriittisesti näin saatuun tietoon. Oppilaan viestintätaidot kehittyvät 

pitämällä esitelmiä. 

• Kemian opiskelun yhteydessä pyritään järjestämään yhteistyötä paikallisten laitosten 

esim. palokunnan kanssa. 

• Kemian opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia erilaisten päästöjen ja niiden 

seurausten ymmärtämiseen. 

• Kemian opetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään kemian ja 

teknologian välisen yhteyden ja merkityksen jokapäiväisessä elämässä, 

elinympäristössä ja yhteiskunnassa (esim. muovit, pesuaineet, kosmetiikka ja maalit). 

TYÖTAVAT 

Kemian opiskelussa pyritään noudattamaan vaihtelevia työtapoja: itsenäistä, pari-, ryhmä- ja 

opettajajohtoista työskentelyä sekä yhteistoiminnallista oppimista. 

ARVIOINTI 

• Kemian kurssien yhteydessä voidaan suorittaa itsearviointia. 

• Todistusarvosanaan vaikuttaa mm. kokeet ja tuntitestit, tuntityöskentely, arvioitavat 

oppilastyöt ja asenne kemian opiskeluun. 

• Päättöarviointi kemiassa tehdään 9. luokan opintojen jälkeen. Saadakseen arvosanan 8 

oppilaan osaamisen on oltava em. hyvän osaamisen kriteerien mukaista. 

7.10 Terveystieto 


Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen 

tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. 

Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä 

ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. 

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja 

sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, 

elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta 

ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. 

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. 

Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen 

elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja kouluja paikkakuntakohtaiset 

ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään 

tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja 

hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. 

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontietooppiaineryhmää, 

vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä 

oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle 

muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. 

Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja 

yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään 

yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. 

162

Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointikriteerit tulee suhteuttaa koulun tuntijaon 

mukaisesti. 






Oppilas oppii 


monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteisössä. 



Oppilas oppii 

• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden 

hoidosta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä 




omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. 


Oppilas oppii 


syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristö hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 






Oppilas oppii 


Ihminen, teknologia ja tulevaisuus 

Oppilas oppii 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii 

ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä 

• ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen 

ihmisten hyvinvoinnissa 

• ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja 

sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä 

• ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten 

perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä 

163

• kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä 

sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja. 


Kasvu ja kehitys 

• Psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset 

suhteet 

• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus 

• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu 

yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito 

• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus. 

Terveys arkielämän tilanteissa 

• Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen 

• seksuaaliterveys: ihmissuhteet ja seksuaalisuus ja niihin liittyvät arvot ja normit 

• tupakka ja alkoholi. 

Voimavarat ja selviytymisen taidot 

• Terveys, työ ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat 

• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot. 



Oppilas 

• tietää joitakin hyvinvoinnin perusteita ja ymmärtää yleisimpien vuorovaikutustaitojen ja 

ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia. 

Terveys arkielämän valintatilanteissa 

Oppilas 

• tunnistaa joitakin seksuaaliterveyden perusteita sekä kiusaamisen ja väkivallan 

tunnuspiirteitä. 


Oppilas 

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä. 



Oppilas 

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin 

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä 

keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista 

• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden 

mahdollisia ratkaisuja. 


Oppilas 

• tietää seksuaaliterveyden perusteita 

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön 

esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta 

• osaa kuvata tupakan ja alkoholin terveysriskejä, ja hänellä on keinoja välttää niiden 

käyttöä. 


Oppilas 

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa 

esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä 

tilanteeseen sopivalla tavalla. 

164







Oppilas oppii 

• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden 

hoidosta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä 






Oppilas oppii 





• ymmärtämän, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä 



Oppilas oppii 



• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti 

• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 

• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä 

Ihminen, teknologia ja tulevaisuus 

Oppilas oppii 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 




sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja 

• tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä 

selviytymisen taitoja 

• huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen 

sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä 

tilanteissa 


perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. 



165

• Fyysinen kasvu ja kehitys: terveys 

• omasta terveydestä huolehtiminen. 


• Alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat 

• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalikäyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit 

• liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu 

• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat, erityisruokavaliot 

ja syömishäiriöt. 

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri 

• Lasten ja nuorten oikeuksia ja toiminnan rajoituksia koskeva lainsäädäntö. 


• Terveys, työ ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat 

• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen. 



Oppilas 

• osaa kuvata joitakin arkielämän terveyttä edistäviä valintoja. 


Oppilas 

• osaa tai haluaa vain harvoin pohtia tai perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä sekä 

päihde- ja vaikuteaineiden käyttöä ja käytön seurauksia 

• osaa nimetä joitakin liikenneturvallisuuden pääperiaatteita. 


Oppilas 

• osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä, ja hänellä on puutteita 

kyvyssä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 


Oppilas 

• osaa nimetä joitakin lasten ja nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia. 



Oppilas 

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään. 


Oppilas 

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä 

sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä 

• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, 

huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja 

seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä 

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa 

vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. 


Oppilas 

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida 

kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 


Oppilas 

166

• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä 

keinoista omassa lähiympäristössään 

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia 

koskevaa lainsäädäntöä. 






Oppilas oppii 




monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. 



Oppilas oppii 

• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteisten asioiden hoitoon ja ottamaan niistä 

vastuuta omassa kouluyhteisössään ja paikallisyhteisössä 






Oppilas oppii 






tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta 


kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. 


Oppilas oppii 



Oppilas oppii 


• käyttämään teknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin 

• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien 

päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 



• ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen 

ihmisten hyvinvoinnissa 

167

• ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja 

sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä 


sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja 

• tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä 

selviytymisen taitoja 

• huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen 

sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä 

tilanteissa 


perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä 

• arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja 

terveyden näkökulmasta 

• käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja 

hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi. 



• Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema 

• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, 

välittäminen ja huolenpito 

• fyysinen kasvu ja kehitys: ravitsemus ja terveyttä edistävä liikunta 

• psyykkinen kasvu ja kehitys: mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino. 


• Tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja 

itsehoito. 

168


• Terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat. 


• Kansantaudit 

• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys 

• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ. 



Oppilas 

• tietää joitakin hyvinvoinnin perusteita 

• ymmärtää yleisimpien vuorovaikutustaitojen ja ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia 

• osaa kuvata joitakin arkielämän terveyttä edistäviä valintoja 

• tiedostaa muutamia arkielämän terveyteen vaikuttavia seikkoja. 


Oppilas 

• tunnistaa joitakin seksuaaliterveyden perusteita sekä kiusaamisen ja väkivallan 

tunnuspiirteitä 

• osaa tai haluaa vain harvoin pohtia tai perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä sekä 

päihde- ja vaikuteaineiden käyttöä ja käytön seurauksia 

• osaa nimetä joitakin liikenneturvallisuuden pääperiaatteita sekä lasten ja nuorten oikeuksia 

ja velvollisuuksia. 


Oppilas 

• osaa nimetä muutamia tunteita ja kuvata joitakin niiden syitä 

• osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä, ja hänellä on puutteita 

kyvyssä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 


Oppilas 

• osaa nimetä muutamia tavallisimpia sairauksia sekä niiden ehkäisyä ja hoitoa 

• ymmärtää perusterveyspalveluiden olemassaolon ja niiden tarkoituksenmukaisen käytön. 



Oppilas 

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä 

terveyden näkökulmasta 

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä 

terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan 

terveysvaikutuksia 

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa 

esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista 

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään 

• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden 

mahdollisia ratkaisuja. 


Oppilas 

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä 

sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä 


huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja 

seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä 

169



• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden 

ehkäisyä pääpiirteissään 

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa 



Oppilas 


esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan 

säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla 

• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden 

tarkoituksenmukaisen käytön perusteet 

• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää 

esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja 

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida 

kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 


Oppilas 

• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä 



• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua 

niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti 

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia 

koskevaa lainsäädäntöä. 

TERVEYSTIETO 

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen 

tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. 

Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä 

ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. 

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja 

sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, 

elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta 

ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. 

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta 

tukeva. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä 

ihmisen elämänkulku. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen 

liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. 

170

AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKILLA 7-9 JA NIIDEN KESKEISET SISÄLLÖT 

IHMISENÄ KASVAMINEN 

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden 

tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä 

• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo 

• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen 

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia 


KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 

• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja 

onnistuneen yhteistyön edellytyksiä 

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 

• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 



• yhteistyö median kanssa 

• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus 


OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 

• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa 

• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman 

toiminnan vaikuttavuuden arviointi 

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 

• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa 

koulussa ja elinympäristössä 

• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista, 

kulutuskäyttäytyminen 

• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 

TURVALLISUUS JA LIIKENNE 

• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä 

• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus 

• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja 

• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 

• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 

• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet 

• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen 

• turvallisuutta edistävät palvelut 

• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. 

IHMINEN JA TEKNOLOGIA 

• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö 

171

KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIEDON OPETUKSESSA 

vuosiluokka 7. 


• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema 

• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä 

liikunta, ravitsemus ja terveys 

• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset 

suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino 



• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus 

• omasta terveydestä huolehtiminen 


• tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat 


• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot 

• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen 


• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö 

Vuosiluokka 8. 


• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä 

liikunta, ravitsemus ja terveys 


• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot 

• tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat 

• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot 

ja normit 


• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot 


• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito 

Vuosiluokka 9. 


• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset 

suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino 




• ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen 

• liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat 

ja ensiapu 


• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat 


• kansantaudit 

• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys 

• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ 

• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito 

172


• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö 

TYÖTAVAT 

Terveystiedossa pyritään käyttämään opettavien aiheiden mukaan monipuolisia työtapoja. 

Työtapojen valinnassa korostuu oppilaan vastuu omasta opiskelusta ja oppimisesta. 

Tunneilla työtavat ovat oppilaslähtöisiä. Opettamisessa painotetaan tekemällä oppimista, 

oppilaan toiminnallisuutta ja osallistumista. Tutkivaa oppimista käytetään erilaisissa 

esitelmissä tai projektitöissä. Tunneilla käytetään ajoittain myös opettajakeskeistä työtapaa. 

ARVIOINTI 

Terveystiedon arvioinnissa huomioidaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden 

mukaiset arviointikriteerit. Arvosanaan vaikuttavat kokeet sekä portfoliokansio, projektityöt ja 

esitelmät (mikäli näitä käytetään), tuntiaktiivisuus ja –toiminta sekä kotitehtävien tekeminen. 

Kokeiden ja mahdollisten projektitöiden, portfolion ja esitelmien osuus painottuu arvosanassa 

eniten. 

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEERIT ARVOSANALLE 8 


Oppilas 

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella 

niitä terveyden näkökulmasta 

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä 

terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan 

terveysvaikutuksia 

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa 

esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista 

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään 

• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata 

niiden mahdollisia ratkaisuja. 


Oppilas 

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja 

menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä 


• huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön 

syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä 



• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden 

ehkäisyä pääpiirteissään 

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa 



Oppilas 


esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan 

säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla 

• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden 

tarkoituksenmukaisen käytön perusteet 

• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää 

173

esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja 

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja 

arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 


Oppilas 

• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä 



• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua 

niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan 

tarkoituksenmukaisesti 

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja 

seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 

7.11 Uskonto 

7.11.1 Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät 

Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan 

oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään 

yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan 

oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, 

etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. 

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän 

saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia 

kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite 

on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. 

Opetuksen tavoitteena on 

• perehdyttää omaan uskontoon 

• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen 

• tutustuttaa muihin uskontoihin 

• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä 

• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. 

7.11.2 Evankelisluterilainen uskonto 

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti 

uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. 

Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään 

uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen 

uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. 

174


Evankelisluterilainen uskonto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Ihmisenä kasvaminen, 

kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja 

kestävästä tulevaisuudesta ovat evankelisluterilaisen uskonnon opetussuunnitelman keskeisiä 

aihekokonaisuuksia kokonaisuudessaan. Muiden aihekokonaisuuksien osalta evankelisluterilainen 

uskonto tukee ja ottaa huomioon useita keskeisiä aihekokonaisuuksien sisältöjä ja 

tavoitteita. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet on tarkemmin otettu huomioon vuosiluokkien 

opetussuunnitelmissa. 


Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja 

laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja 

merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen 

rakentumista. 





Oppilas oppii 

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa 

ainutkertaisuuttaan 


• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä 

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen 

ja käsittely 

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet, vastuut ryhmässä, erilaisia 


TAVOITTEET 

Oppilas 

• perehtyy kristinuskoon, luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen 

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä 

• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 

• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa 

näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan. 


Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta 

• Elämän merkitys ja rajallisuus 

• kristillisen etiikan peruspainotukset, Jeesuksen vuorisaarna ja vertaukset 

• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen 

• uskon ja tiedon suhde. 

Suomalainen katsomusperinne 

• Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko 

sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus 

• uskonnonvapaus 

• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne 

• suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika. 

175


Oppilas 

• on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet 

• saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta. 


Oppilas 

• kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta 

• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen 

luterilaisuuden perusluonteen 

• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä 

• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan 

• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 

• oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. 

VUOSILUOKKA 7 




TAVOITTEET 

Oppilas 

ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisöille 

tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa 

yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. 


• Muita kulttuureita ja monikulttuurisuus 

• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen 

yhteistyön edellytyksiä 


• tapakulttuurien merkitys. 

TAVOITTEET 

Oppilas 


• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja 

yhteisön elämässä 

• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään 

• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 


Maailmanuskonnot 

• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän 

pääpiirteet 

• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. 


Oppilas 



176


Oppilas 

• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta 

• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa 

• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet 

• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 

VUOSILUOKKA 8 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman 



yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. 


• Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 


• tapakulttuuri. 

TAVOITTEET 

Oppilas 


• ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön 

elämässä 

• perehtyy kristinuskoon sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja 

yhteiskunnan elämässä 

• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen 

• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 


Kirkko 

• Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä 

• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia 

• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään 

• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, 

kristilliset symbolit 

• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko 

sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus. 

177


Oppilas 




Oppilas 

• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen 

keskeiset vaiheet 

• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen 

luterilaisuuden perusluonteen 

• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. 

VUOSILUOKKA 9 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja 

esteettisiä arvoja viestinnässä. 


• Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 



• Muutosten ja epävarmuuden sekä ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely 

• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan 

vaikuttavuuden arviointi. 



• Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa. 

TAVOITTEET 

Oppilas 

• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana 

• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa 

näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. 


Raamattu 

• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö 

• Raamatun kulttuurivaikutuksia 

• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä 

• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta 

• Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä 

• uskon ja tiedon suhde. 

Ihminen eettisenä olentona 

• Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen 

• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen 

• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana 

178

• kristillisen etiikan peruspainotukset, kuten profeettojen julistus sekä Jeesuksen vuorisaarna 

ja vertaukset. 


Oppilas 




Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta 

kirkosta 

Oppilas 

• tuntee Raamatun keskeisen sisällön 

• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen 

keskeiset vaiheet 

• tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden 

perusluonteen 

• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. 

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä 

Oppilas 

• 

ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta 

• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa 

• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet 

• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa 

Oppilas 

• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen 

• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä 

• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. 

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla 

Oppilas 

• 

• 

kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan 

tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. 

Tavoitteet, sisällöt, aihekokonaisuudet ja arviointi: 

Tampereen kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. 

Työtavat: 

Käytetään opettajakeskeisiä ja oppilaskohtaisia työtapoja aiheesta riippuen. 

Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri: Opetuksessa hyödynnetään Sampolan koulun 

luonnetta oppimiskeskuksena (kirjasto samassa koulurakennuksessa, monipuoliset erilaiseen 

eettiseen pohdintaan ja ryhmätyöskentelyyn soveltuvat työtilat). 

179

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö: 

Oppilaat tekevät esseitä ja tutkielmia tietotekniikkaa hyödyntäen. 

Päättöarviointi: 

Päättöarvioinnissa huomioidaan 8. ja 9. vuosiluokkien arvosanat painottaen 9. luokan 

päättötyötä. Hyvän (8) arvosanan kriteerinä käytetään Tampereen kaupungin 

opetussuunnitelman arviointikriteereitä. 

7.11.3 Ortodoksinen uskonto 

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen 

ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle 

itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa 

pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. 


Ortodoksinen uskonto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Ihmisenä kasvaminen, 

kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä 

tulevaisuudesta ovat ortodoksisen uskonnon opetussuunnitelman keskeisiä aihekokonaisuuksia 

kokonaisuudessaan. Muiden aihekokonaisuuksien osalta ortodoksinen uskonto tukee 

ja ottaa huomioon useita keskeisiä aihekokonaisuuksien sisältöjä ja tavoitteita. 


Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa 

oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen 

luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen 

näkemyksen rakentumista. 



TAVOITTEET 

Oppilas 

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon 

ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä 


• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 


Raamattu 

• Raamattu pyhänä kirjana. 

Kirkkohistoria 

180

• kirkkokunnat sekä ekumenia 

• Suomen ortodoksisen kirkon historiaa. 


• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja perususkomukset. 

Liturgiikka ja uskonoppi 

• Sakramentit. 

Etiikka 

• Eettisten normien tunnistaminen. 


Oppilas 

• tuntee jossakin määrin suuria maailmauskontoja 



Oppilas 

• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle 

• tunnistaa keskeiset maailmanuskonnot 

• ottaa huomioon eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 



TAVOITTEET 

Oppilas 

• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja 

uskonkäsitykseen 

• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa 

näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan. 


Raamattu 

• Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit. 


• Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne. 


• Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. 


• Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki. 

Etiikka 

• Eettisten periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen. 


Oppilas 

• tuntee joiltakin osin Suomen ortodoksisen kirkon vaiheita 


KUVAUS OPPILAAN HYVÄTÄ OSAAMISESTA 

Oppilas 

• tietää kristillisen kirjon synnyn ja leviämisen sekä sen jakautumisen syyt 

• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa 

181

• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen 

• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa 

• tuntee ortodoksisia kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa 

• tuntee Tampereen seurakuntaa ja sen toimintaa. 



TAVOITTEET 

Oppilas 

• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä 

• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja 

uskonkäsitykseen 

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon 

ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä 

• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana 

• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa 

näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan 


• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 


Raamattu 

• Apostolien teot. 


• Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys. 


• Keskeisten maailmanuskontoja 

• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yhteisöön ja kulttuuriin. 


• Uskonopin keskeiset kohdat. 

Etiikka 

• Vuorisaarnan etiikka. 


Oppilas 

• tuntee joiltakin osin kirkon eettistä opetusta ja kykenee soveltamaan sitä jossakin määrin 

omaan elämäänsä 



Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta 

Oppilas 

• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan 

ortodoksista kirkkovuotta 

• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen 

• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista 

• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen 

• tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. 

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön 

182

Oppilas 

• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen 

• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen 

• ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota 

• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen 

käyttöyhteyden. 

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa 

Oppilas 

• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt 

• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa 

• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen 

• tuntee oman seurakunnan toimintaa 

• tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa 

• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. 

Oppilas tuntee maailmanuskontoja 

Oppilas 

• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle 

• tunnistaa suuret maailmanuskonnot 

• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 

7.11.4 Muut uskonnot 

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien 

perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. 

Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä. 

7.12 Elämänkatsomustieto 

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin 

kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa 

ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja 

tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä 

käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön 

vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia 

maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. 

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, 

vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee 

kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti 

muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, 

niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen 

kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta 

kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. 

183


Elämänkatsomustieto oppiaineena toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Se kattaa kokonaan 

seuraavat aihekokonaisuudet: 



Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. 

Muista aihekokonaisuuksista se kattaa seuraavat osat: 


Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa. Median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. 

Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu. Sananvapaus. Verkkoetiikka. 


Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä 

työnjaosta. Demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa. Osallistuminen ja vaikuttaminen 

omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. 


Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä. Koulun 

terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja. Väkivallan 

ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. 


Tietotekniikan ja tietoverkon käyttö. Teknologiaan liittyvät eettiset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. 

Tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 


Sisällöistä muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät aineksia alla olevista aihepiireistä. 

Sisällöt voivat vaihdella vuosittain mm. opetusryhmän koostumuksen mukaan (esim. vuorokurssiperiaate). 

Myös aihekokonaisuudet otetaan huomioon vuosittaisia sisältöjä laadittaessa. 



TAVOITTEET 

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä 

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan 

kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään 

ja elämänkatsomustaan 

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan 

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun 

taitoja ja katsomuksellista harkintaa 

• omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän 

kehityksen periaatteita 

• oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta 

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa 

tärkeinä pidettyjä arvoja, pohtia ja perustella omia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja 

ja niiden taustoja. 


Katsomusten maailma 

• Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus syventäen 

• oma elämänkatsomus. 

184

Kulttuuri 

• Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja 

luontokeskeinen 

• suvaitsevaisuus. 

Etiikka ja hyvä elämä 

• Nuoren moraalinen kasvu 

• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä syventäen. 

Tulevaisuus 

• Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus 

• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi. 


Oppilas 


• suoriutuu hyväksytysti ainakin yhdestä kirjallisesta tehtävästä. 


Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu 

Oppilas 

• tunnistaa eettisiä periaatteita 

• pyrkii eettiseen pohdintaan. 

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 

Oppilas 

• pohtii ja pyrkii perustelemaan omaa elämänkatsomustaan 

• tunnistaa erilaisia maailmankatsomuksia ja tietää maailmankuvan syntymiseen vaikuttavia 

tekijöitä 

• tunnistaa erilaisia käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta. 

Yhteisö ja ihmisoikeudet 

Oppilas 

• ymmärtää suvaitsevaisen suhtautumisen merkityksen erilaisissa ihmissuhteissa 

• pyrkii suhtautumaan suvaitsevaisesti toisiin ihmisiin ja erilaisiin ihmisryhmiin 

• osaa pohtia monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä eettiseltä pohjalta. 

Ihminen ja maailma 

Oppilas 

• osaa pohtia omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen 

• tietää kestävän kehityksen periaatteita 

• pyrkii pohtimaan perustellusti tekojensa ja toimintansa seurauksia 

• pyrkii löytämään toiminnalleen ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä. 


VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 1 

TAVOITTEET 








185






sekä niiden taustoja ja välittymistä. 


Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 

• Yhteiskuntateorian perusteet. 


• Uskonto ja uskonnottomuus. 

Kulttuuri 

• Kulttuurin tutkimus 

• kulttuuri ja yhteisö 

• suvaitsevaisuus. 


• Etiikan pääsuuntauksia ja peruskysymyksiä 

• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. 


Oppilas 





Oppilas 

• tunnistaa joitakin etiikan pääsuuntia ja pohtii eettisiä peruskysymyksiä pyrkien perustelemaan 

vastauksiaan. 


Oppilas 

• tunnistaa kulttuuriin ja kulttuurin tutkimukseen liittyviä käsitteitä 

• tuntee erilaisia riittejä ja myyttejä sekä ymmärtää niiden merkityksen kulttuurissa 

• ymmärtää kulttuurin merkityksen erilaisille yhteisöille 

• tuntee erilaisten uskontojen keskeiset piirteet 

• tunnistaa uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia kulttuureissa. 


Oppilas 

• tunnistaa ja hallitsee yhteiskuntateorian perusteita 

• hahmottaa yksilön merkityksen osana toimivaa yhteiskuntaa 

• pyrkii suvaitsevaisuuteen ja arvostamaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä. 


Oppilas 

• tunnistaa yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksia. 



TAVOITTEET 


186












sekä niiden taustoja ja välittymistä. 


Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 

• Politiikka, toimiminen kansalaisena 

• kestävä kehitys. 


• Tieto ja tutkimus. 

Kulttuuri 

• Suvaitsevaisuus. 


• Ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka 

• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. 


Oppilas 





Oppilas 

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä 

• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien 

huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat 

• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen 

ratkaisun 

• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta 

elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän 

arvion välillä. 


Oppilas 

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä 

ja kehityskulkuja 

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin 

• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron 

• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista 

katsomuksista. 


Oppilas 

• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron 

187

• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön 

• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden 

• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä 

• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja 

oikeusvaatimusten perusteita 

• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä 

näkemyksiä tulevaisuudesta. 


Oppilas 

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita 

• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia 

• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön 

• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 


Käsitelty kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa, jota koulussamme noudatetaan. 

Työtavat: 

Elämänkatsomustiedon opetuksessa käytettävät monipuoliset työtavat pyrkivät tukemaan 

oppilaiden erilaisia vahvuuksia ja kasvattamaan heistä kriittisiä tiedon käsittelijöitä. 

Perinteistä opettajajohtoista opetusta käytetään melko vähän, minkä sijaan tekemisen 

koulussa tehdään projekteja, kirjallisia töitä, pidetään suullisia esityksiä ja alustuksia sekä 

keskustellaan opetussuunnitelman mukaisista teemoista. Yhdeksäsluokkalaiset kokoavat 

opinnäytetyönään portfoliomaisen päättöprojektin. 

Opiskelussa käytetään yhteistoiminnallisia menetelmiä, ongelmakeskeistä oppimista. 

Opiskeluun integroidaan myös ATK-opetusta. Oppiaineiden välisen yhteistyön lisäksi 

opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia tahoja mahdollisuuksien mukaan. 

Koulun painotuksen näkyminen oppiaineessa 

Tietokoneavusteista opetusta ja tiedon hakua käytetään mahdollisuuksien mukaan. 

7.13 Historia 

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka 

osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, 

että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa 

käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. 

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan 

käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. 

188


Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon 

luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja 

perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. 




Historiassa oppilas oppii erilaisten työtapojen avulla oppimaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään 

itseään oppijana. Oppilas saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii 

ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. Oppilas saa valmiuksia ja harjaantuu 

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen (mediakriittisyys 

ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistaminen viestinnässä). 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa 

• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun 

mielipiteensä niiden pohjalta 

• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. 


Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate 

• Elämää 1800-luvun Suomessa 

• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa 

• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. 

Teollinen vallankumous 

• Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään 

• kaupungistuminen 

• teollistuvan Tampereen kehitys. 

Murrosten aika Suomessa 

• Sääty-yhteiskunnan mureneminen 

• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus. 

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen 

• Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille 

• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset 

• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset 

• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 

• Tampere sisällissodassa. 

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta ensimmäiseen 

maailmansotaan saakka (teema jatkuu 8. luokalla) 

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri 

b) tasa-arvoisuuden kehitys 

c) kulttuurin kehitys 

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys 

189

e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen. 


Oppilas 

• osallistuu opetukseen ja saavuttaa joitakin opetussuunnitelman tiedollisia ja taidollisia tavoitteita 

• osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa tiedonhaun välineenä. 


Tiedon hankkiminen menneisyydestä 

Oppilas 

• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. 

Historian ilmiöiden ymmärtäminen 

Oppilas 

• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla 

aikajärjestykseen 

• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään 

• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. 

Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa 

Oppilas 

• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa 

informaatiota. 




Historiassa oppilas oppii erilaisten työtapojen avulla oppimaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään 

itseään oppijana. Oppilas saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii 

ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. Oppilas saa valmiuksia ja harjaantuu 

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen (mediakriittisyys 

ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistaminen viestinnässä). 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa 

• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun 

mielipiteensä niiden pohjalta 

• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin 

• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia 

• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa 

tietoa. 


Laman ja totalitarismin aika 

• Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan 

• elämää demokratioissa ja diktatuureissa 

• Suomi maailmansotien välillä. 

Toisen maailmansodan aika 

• Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset 

• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen. 

190

Suomi 1950-luvulta nykypäivään 

• Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään 

• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. 

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun 

• Kylmä sota 

• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat. 

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa 

• Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön 

• tiedonvälityksen kehitys. 

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan ensimmäisestä maailmansodasta 

nykyaikaan saakka (teema jatkuu 7. luokalta) 

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri 

b) tasa-arvoisuuden kehitys 

c) kulttuurin kehitys 

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys 

e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen. 


Oppilas 


• osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa tiedonhaun välineenä sekä yhdistää hankkimansa 

tiedon yhtenäiseksi esitykseksi. 


Tiedon hankkiminen menneisyydestä 

Oppilas 

• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä 

• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. 

Historian ilmiöiden ymmärtäminen 

Oppilas 

• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla 

aikajärjestykseen. 

• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. 

• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. 

Historiallisen tiedon käyttäminen 

Oppilas 

• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian 

avulla saamaansa informaatiota 

• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan 

niitä. 

191

Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa käytetään kirjastoa ja atk-välineitä mahdollisuuksien 

mukaan. Koulun keskeinen sijainti tarjoaa joustavan mahdollisuuden opintokäynteihin. 

7.lk 

Työtavat: 

Historian opiskelun lähtökohtana 7. luokalla on kehittää oppilaan oppimisstrategioita ja tiedon 

hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Opiskelussa käytetään sekä opettaja- että 

oppilaslähtöisiä työtapoja muun muassa parija ryhmätyöskentelyä, esitelmiä ja vierailuja eri 

kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. 


1. Ihmisenä kasvaminen 

Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen 

itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden 

kehitystä. 

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

Tavoitteena on oppia ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä 

tutustumaan muihin kulttuureihin. 

3. Viestintä ja mediataito 

Tavoitteena on harjoitella lähdekritiikkiä. 

4.Ihminen ja teknologia 

Tavoitteena on oppia ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämän 

alueilla. 

Arviointitavat: 

Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuuden, kirjallisten kokeiden, kotitehtävien 

tekemisen ja erilaisten tuotosten perusteella. 

8. lk. 

Työtavat: 




kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. 



Tavoitteena on oppia arvioimaan ihmisen toiminnan eettisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. 


Tavoitteena on oppia ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä 

näkemään aikaisempien sukupolvien merkitys nykyisyydelle. Lisäksi tutustutaan muihin 

kulttuureihin ja aatteisiin. 


Tavoitteena on harjoitella lähdekritiikkiä. 

7. Ihminen ja teknologia 

192

Tavoitteena on oppia ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri 

elämänalueilla. 




7.14 Yhteiskuntaoppi 

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi 

ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen 

tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen 

vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi 

ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta 

toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta 



Yhteiskuntaopissa oppilas oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja osallistumaan tarkoituksenmukaisella 

tavalla ja vastuullisesti yhteisten asioiden hoitoon. Oppilas ymmärtää yrittäjyyden 

merkityksen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Oppilas saa valmiuksia toimia monikulttuurisissa 

ja erilaisissa yhteisöissä ja pystyy arvostamaan ihmisoikeuksia. Oppilas oppii 

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan tulevaisuuden taloudellista yhteisöä sekä 

omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän 

tulevaisuuden puolesta. 



TAVOITTEET 

Oppilas 

• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta 

• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota 

kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana 

• oppii tuntemaan julkisia palveluja 

• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen 

• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin 

tekijänä 

• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään 

• oppii tuntemaan Tampereen päätöksentekoon liittyviä asioita 

• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta 

• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja 

yhteiskunnallisena toimijana 

• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. 


193

Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. 

Yksilö yhteisön jäsenenä 

• Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit 

• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan (Tampere) jäsenenä, oman valtion kansalaisena, 

Pohjoismaissa ja EU:ssa. 

Yksilön hyvinvointi 

• Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet 

• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Vaikuttaminen ja päätöksenteko 

• Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa 

• demokratia, vaalit ja äänestäminen 

• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella (Tampere), valtakunnallisella ja EU:n tasolla 

• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. 

Kansalaisen turvallisuus 

• Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu 

• liikenneturvallisuus 

• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus. 

Taloudenpito 

• Yksityisen taloudenpidon periaatteet 

• työnteko ja yrittäjyys. 

Kansantalous 

• Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina 

• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. 

Talouspolitiikka 

• Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin 

• julkinen talous ja verotus. 


Oppilas 


• oppii tuntemaan elämäänsä vaikuttavia taloudellisia ja päätöksentekoon liittyviä asioita 

sekä tuntemaan julkisia palveluja. 


Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen 

Oppilas 

• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä 

• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista 

• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja 

ja niiden seurauksia. 

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen 

Oppilas 

• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa 

useita vaihtoehtoja 

• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 

194

Yhteiskuntaopin opiskelun lähtökohtana on kehittää oppilaan oppimisstrategioita ja tiedon 



kohteisiin mahdollisuuksien mukaan 



Tavoitteena on oppia toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä sekä tuntemaan oikeutensa ja 

velvollisuutensa. 


Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, 

keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä eurooppalaisessa ja 

globaalissa toiminnassa. 


Tavoitteena on, että oppilas oppii tulkitsemaan muiden viestintää ja suhtautumaan kriittisesti 

median välittämiin sisältöihin. Oppilas ymmärtää sananvapauden ja median roolin ja 

vaikutukset yhteiskunnassa. 

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 

Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, 

elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä ja toimintaa yhteiskunnan toimivuuden 

näkökulmasta. Oppilas tuntee erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa sekä 

demokratian merkityksen. Oppilas ymmärtää yrittäjyyden ja työelämän merkityksen yksilölle ja 

yhteiskunnalle. 

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

Tavoitteena on, että oppilas oppii arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä 

vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Oppilas oppii 

oman talouden hallintaa, kulutuskäyttäytymistä ja kuluttajan vaikuttamiskeinoja. 

6. Turvallisuus ja liikenne 

Tavoitteena on, että oppilas tuntee työturvallisuuden yleisiä periaatteita. Oppilas tiedostaa 

väkivallan vaikutukset yhteiskunnassa. 

7. Ihminen ja teknologia 

Tavoitteena on, että oppilas tiedostaa teknologian vaikutuksia eri elämänalueilla ja 

teknologiaan liittyviä hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä. 




Lisäopetus: 

Lisäopetuksen osalta noudatamme historiassa ja yhteiskuntaopissa Tampereen kaupungin 

opetussuunnitelmaa. 

195

7.15 Musiikki 

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen 

kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä 

ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös 

saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri 

aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa 

tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat 

musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin 

opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, 

jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. 

Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. 

Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa 

kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan 

kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. 

Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. 


5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia 

sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin 

yhteydessä. 

VUOSILUOKKA:5 



Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä, ohjataan pitkäjänteisten 

yhteismusisointitaitojen kehittymiseen. 

Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan opettamalla tuntemaan ja arvostamaan 

omaa kulttuuriperintöä 

Viestintätaitoja harjoitellaan kuuntelemalla musiikkia tai osallistumalla itse musisointiin. 

Mediataitoja opiskellaan hankkimalla, vertailemalla ja valikoimalla tietoa median eri lähteistä 

opetellaan mediakriittisyyttä. 

TAVOITTEET 

Oppilas 

• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla toimien musisoivan ryhmän 

jäsenenä 

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia musiikin lajeja sekä kulttuureja ja 

aikakausia 

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien – rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, 

sointivärin, muodon – tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia 

käsitteitä ja merkintöjä 

• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän 

keinoin. 


196

• Monipuolisia äänenkäytön ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia laulamisen iloa kokien 

• eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa, osa ohjelmistosta 

ulkoa 

• yhteismusisoinnin syventävää harjoittelua ja tutustumista bändisoittimiin mahdollisuuksien 

mukaan 

• musiikkiin eläytymistä liikkeen avulla 

• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi 

ääntä, laulua, soittimia ja liikettä käyttäen 

• monenlaista ikäkauteen sopivaa aktiivista ja kriittistä kuuntelua ja tietoa eri aikakausilta ja 

musiikin eri lajeista ja kulttuureista 

• musiikin peruskäsitteiden ymmärtäminen oman musiikin tuottamisen kautta. 


Oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet. 


Oppilas 

• pystyy laulamaan melodian ja rytmin lähes oikein 

• hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy 

osallistumaan yhteissoittoon 

• hallitsee opetetut oppisisällöt hyvin ja osaa käyttää oppimaansa musisoidessa. 

VUOSILUOKKA:6 



Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä, ohjataan pitkäjänteisten 

yhteismusisointitaitojen kehittymiseen. 

Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan opettamalla tuntemaan ja arvos-tamaan 

omaa kulttuuriperintöä. 



opetellaan mediakriittisyyttä. 

Teknologia otetaan huomioon tutustumalla musiikkivälineiden ja –laitteiden toimintaperiaatteisiin 

ja käyttöön mahdollisuuksien mukaan. 

TAVOITTEET 

Oppilas 


jäsenenä 

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia musiikin lajeja sekä kulttuureja ja 

aikakausia 





keinoin. 


• Monipuolisia äänenkäytön ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia laulamisen iloa kokien 

• eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa, osa ohjelmistosta 

ulkoa 

• monipuolista yhteismusisointia myös erikokoisissa ryhmissä 

197

• tutustumista mahdollisuuksien mukaan musiikkiteknologiaan, esim. äänentoistolaiteisiin ja 

tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin 

• musiikkiin eläytymistä liikkeen avulla 

• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi 

ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen 





Oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet 


Oppilas 

• pystyy laulamaan tai soittamaan mukana yhteismusisoinnissa halliten jonkin rytmi-, melo-diatai 

sointusoittimen perustekniikan 

• hallitsee opetetut oppisisällöt hyvin ja osaa käyttää oppimaansa musisoidessa. 




Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä sekä ohjaamalla 

pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen musiikilliseen itsensä kehittämiseen. 

Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan painottamalla monikulttuurisuutta. 



→ opetellaan mediakriittisyyttä. 

Teknologia otetaan huomioon harjoittelemalla musiikkivälineiden ja –laitteiden sekä tietotekniikan 

käyttöä mahdollisuuksien mukaan. 

TAVOITTEET 

Oppilas 


jäsenenä 

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan esimerkkejä erilaisista musiikin lajeista sekä 

kulttuureista ja aikakausista 





keinoin. 


• Monipuolisia äänenkäytön harjoituksia laulamisen iloa kokien 

• monipuolista yksi- ja/tai moniäänistä lauluohjelmistoa musiikin eri lajit ja kulttuurit huomioon 

ottaen, osa ohjelmistosta ulkoa 

• yhteismusisoinnin syventävää harjoittelua erityisesti bändisoittimilla unohtamatta muita luokassa 

olevia soittimia 

• monipuolista yhteismusisointia myös erikokoisissa ryhmissä 

• eläytymistä musiikin eri lajeihin ja kulttuureihin liikkeen avulla 

• omien musiikillisten ideoiden kokeilua, esim. säveltämistä, sovittamista, improvisointia 

ja/tai projektien tekemistä ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen 

198





Oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetut tavoitteet 


Oppilas 

• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti 

• hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan 

yhteissoittoon 

• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä 

kuulemastaan 

• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan 

yhdessä muiden kanssa 

• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia 

• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää 

• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä 

• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa 

kehittelyssä ja toteutuksessa. 

Sisällöt 

7. luokka (Yleinen oppimäärä 1 vkt sekä musiikkiluokka 2 vkt) 

Tutustutaan äänten maailmaan ja äänen ominaisuuksiin, yksin- ja kuorolauluun, yhtye- ja 

orkesteritoimintaan, orkesterin soittimiin sekä muutamiin tunnettuihin ohjelmamusiikin 

teoksiin ja niiden säveltäjiin. Lisäksi tutustutaan bluesiin ja rockiin sekä luodaan lyhyt 

katsaus muutamaan eurooppalaiseen musiikkikulttuuriin, yhteen latinalais-amerikkalaiseen 

musiikkikulttuuriin. Opetellaan laulutekniikkaa (myös mikrofoniin laulaminen) 

monipuolisen lauluaineiston avulla, erilaisten rumpujen, sähköbasson, kitaran ja 

kosketinsoittimien soittotekniikkaa. Harjoitellaan yhteismusisointia. 

Lisäksi musiikkiluokilla kerrataan ja vahvistetaan 3.-6. luokan aikana opittuja tietoja 

ja taitoja musiikin teoriasta ja säveltapailusta sekä rohkaistaan oppilaita luovaan toimintaan 

pienimuotoisten projektien ja esiintymisen avulla. 

Työtavat 

Musiikinopetuksen työtapoja ovat laulaminen, musiikin kuuntelu, musiikillinen keksintä, 

yhteismusisointi, musiikkiliikunta, osittainen oppikirja- ja vihkotyöskentely, ryhmätyöt. 

Musiikin aktiivisen kuuntelun taito on perustana muille toiminnoille. 


199

Ihmisenä kasvamista korostetaan ottamalla toiset huomioon ryhmässä sekä ohjaamalla 

pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen musiikilliseen itsensä kehittämiseen. 

Kulttuuriidentiteettiä ja kansainvälisyyttä korostetaan painottamalla oman 

musiikkikulttuurin tuntemista sekä monikulttuurisuutta. 

Viestintätaitoja harjoitellaan kuuntelemalla musiikkia ja osallistumalla itse musisointiin. 

Mediataitoja opiskellaan hankkimalla, vertailemalla ja valikoimalla tietoa eri median lähteistä. 

Teknologia otetaan huomioon harjoittelemalla musiikkivälineiden ja laitteiden sekä 

tietotekniikan käyttöä mahdollisuuksien mukaan. 

ARVIOINTI 

• jatkuva sanallinen omien ja toisten töiden arviointi kaikissa työprosessin vaiheissa 

• itsearviointia 

• suoriutuakseen hyväksyttävästi opinnoista oppilaalla tulee olla näyttöä useimmista 

tehtävistä 

• päättöarvosana perustuu opetushallituksen perusopetuksen kriteereihin 

7.16 Kuvataide 

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen 

ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. 

Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja 

yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle 

syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja 

oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle 

ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän 

tulevaisuuden rakentamisessa. 

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, 

mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden 

luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle 

merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen 

sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti 

kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä 

samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän 

ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. 



Kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja elämän hallinnan kehittymistä. 

Yksilöllisyys, terve itsetunto ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat luontevasti kuvataiteen 

tavoitteisiin ja sisältöihin. Taidekasvatus tukee ihmisen psyykkistä ja sosiaalista 

kasvua, auttaa esteettisten kokemusten tunnistamista ja havainnointia sekä tunteiden käsit- 

200

telemistä. Kuvataiteessa tärkeää on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen. 

Ryhmätyöt edistävät kuvataiteessa toisten huomioon ottamista sekä velvollisuuksia, oikeuksia 

ja vastuita ryhmässä. 


Kuvataide auttaa oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntemisessa ja suomalaisen, 

pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin löytämisessä sekä avaa näkökulmia 

eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Kuvataiteen oppisisältöihin 

kuuluvat mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu ja tavarakulttuuri. Taidekasvatus 

tukee monikulttuurista koulua. 


Kuvallinen viestintä ja mediataito ovat yksi kuvataiteen osa-alue, joka kehittää ilmaisuja 

vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää 

median käyttötaitoja. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla, tulkita ja valikoida 

tietoa monipuolisesti, vastuullisesti ja kriittisesti. 


Kuvataide tukee oppilasta kehittymään omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, 

yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kuvataiteelliseen työskentelyyn sisältyy 

tarkoituksenmukaisuus, yritteliäisyys, aloitteellisuus, innovatiivisuus ja pitkäjänteisyys. Kuvataiteen 

keinoin oppilas voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkiä vaikuttamaan 

ja ottamaan kantaa omassa koulussa ja elinympäristössä. 


Ympäristökasvatus on kuvataiteen yksi osa-alue. Kuvataiteessa on tärkeä oppia näkemään ja 

havainnoimaan. Lisäksi opitaan huomaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Estetiikka 

ja arkkitehtuurin tuntemus auttavat ympäristön havainnoimisessa. Muotoiluun tutustuminen 

lisää ymmärrystä tuotteen elinkaaresta. Kuvataiteessa otetaan vastuuta ympäristöstä, 

hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kiinnittämällä huomiota materiaalin käyttöön sekä 

kierrätykseen. 


Kuvataiteen työskentelyn päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, 

psyykkisiä, ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. 

Toiminta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa kuuluu kuvataiteeseen. Työskentelyssä pyritään 

turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen sekä työvälineiden ja –materiaalien 

valintaan. 


Kuvataideopetuksessa käsitellään ihmisen ja teknologian suhdetta. Kuvataiteessa hyödynnetään 

ja opetellaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja. Kuvataideopetuksessa 

voidaan tutustua teoksiin, joissa taiteilijat kommentoivat tulevaisuuden yhteiskuntaa 

ja teknologiaa: arkkitehtien ja taiteilijoiden utopiat sekä teollisen muotoilun visiot. 

Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari ovat osa 

kuvataiteen sisältöä. 


Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän 

välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. 

Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja 

kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista 

ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. 

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen 

sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, 

työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan 

ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista 

oppimista. 

201



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja 

työvälineitä 

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemi-sesta 

kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä 

• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä ja kuvallisia 

ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä 

• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankin-nan 

ja elämysten lähteinä 

• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja 

• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä 

näkökulmasta 

• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. 


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu 

• Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä 

• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva 

• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. 

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja 

nykytaiteessa • valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta 

• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon 

kulttuuripalvelujen hyödyntämistä 

• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista. 

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu 

• Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista 

sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta 

ja suunnittelun näkökulmasta 

• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista 

• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista 

• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista. 

Media ja kuvaviestintä 

• Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa 

• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen ja sarjakuvan erityispiirteitä 

• elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia. 


Oppilas 

• pyrkii viidennen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen mutta pystyy osoittamaan vain 

jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista 

• osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja kykenee pääsääntöisesti 

sitoutumaan sovittuun aikatauluun 

• saa valmiiksi lukuvuoden aikana ainakin yhden työn. 


Oppilas 

• osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin 

202

• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä 

materiaaleja ja työskentelytekniikoita 

• osaa tarkastella taiteen ja viestinnän kuvia 

• osaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheita 

• osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta 

• osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä ja rakennetta 

• osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta 

omassa työskentelyssään 

• osaa taltioida työskentelyprosessiaan 

• pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön 

muiden kanssa 

• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäris-töä, 

kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. 



TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja 

työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan 

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemi-sesta 


• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja 

teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä 

• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankin-nan 







• Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä 



Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 

• Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa 

• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon 

kulttuuripalvelujen hyödyntämistä 

• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista ja sisällöllistä tulkintaa 

• taidekritiikkiä. 





• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, 


• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin 

ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. 


• Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa 

203

• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta 

• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen ja sarjakuvan erityispiirteitä 



Oppilas 

• pyrkii kuudennen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen mutta pystyy osoittamaan vain 

jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista 





Oppilas 

• osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin 



• osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita 

• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen 

yhteyteen 

• osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia 

• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja 

• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheita ja soveltaa niitä työskentelyssään 

• tunnistaa kulttuurija tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä 

• osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja 

digitaalista kuvan käsittelyä 

• osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä ja rakennetta 



• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa 

• pystyy tehtävän mukaiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen 

yhteistyöhön muiden kanssa 

• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, 




TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita 

ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan 

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta 


• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä 

kulkua 

• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja 

teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä 

• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan 


• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä 

kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa 

204






• Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, 

kuvallisen ajattelun syventäminen 


• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa 


205


• Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa 

• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen 

hyödyntämistä 

• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja 

• taidekritiikkiä. 





• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, 


• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, 

materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. 


• Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja 

sisällöllistä analyysia 

• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta 

• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä 

• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita 

• mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja 



Oppilas 

• pyrkii seitsemännen vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta pystyy osoittamaan 

vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista 





Oppilas osaa 

• ilmaista itseään kuvallisin keinoin 



• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita 

• selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin 

• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen 

yhteyteen 

• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia 

• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja 

• erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia 

ominaisuuksia 

• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään 

• tunnistaa kulttuurija tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä 

• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista 

kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua 

• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta 



• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa 

206

• pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön 

muiden kanssa 

• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, 


TAVOITTEET MÄÄRITELTY PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMASSA JA 

KUNTAKOHTAISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA 

SISÄLLÖT 


• piirustus, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen 

ajattelun syventäminen 


• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa 

• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin 


• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa 

• näyttely- ja museovierailuja 

• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä 


• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua 

• ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun 


• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä suomalaisen 

arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista 

• muotoiluprosessiin tutustumista 

• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista 


• kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa 

• valokuvaus, videokuvaus tai digitaalinen kuva 

• kuvakerronnan muotoja: kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva 

• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä 

• mainonnan ilmaisukeinoja 

• elokuvien analysointia 

AIHEKOKONAISUUDET, JOIHIN OPISKELU LIITTYY 

• ihmisenä kasvaminen 

• kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

• viestintä ja mediataito 

207

• vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

• ihminen ja teknologia 

TYÖTAVAT 

• piirustus eri välineillä, maalaus, kolmiulotteinen muotoilu/rakentelu, valo- ja videokuvaus 

• opetuskeskustelut, näyttelykäynnit 

• yksilö-, pari-, ja ryhmätyöt 


• kuvataiteen opiskelutilat, -välineet ja -materiaalit tarjoavat mahdollisuuden laaja-alaiseen 

kuvataiteen opiskeluun 

• oppilastöistä voidaan laittaa esille koulun tiloihin 

• koulun keskeinen sijainti mahdollistaa mm. näyttelykäynnit 

• kuvataiteen opetus kannustaa oppilasta aktiivisuuteen, luovuuteen ja erilaisuuden 

hyväksymiseen 

• opiskelemme hyviä työtapoja, toisten huomioon ottamista sekä työn ja ympäristön 

arvostamista 

ARVIOINTI 

• arvosana perustuu töihin, luonnosteluun ja tuntityöskentelyyn 

• jatkuva sanallinen omien ja toisten töiden arviointi kaikissa työprosessin vaiheissa 

• itsearviointia 

• suoriutuakseen hyväksyttävästi opinnoista oppilaalla tulee olla näyttöä useimmista 

tehtävistä 

• päättöarvosana perustuu opetushallituksen perusopetuksen kriteereihin 

7.17 Käsityö 

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa 

sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa 

työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja 

suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, 

tuotteisiin ja palveluihin. 

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, 

tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen 

ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkismotorisia 

kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. 

Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. 


Käsityön alueella tulevat esiin teknologiset, taloudelliset, sosiologiset, kulttuuriset, historialliset, 

esteettiset, psykologiset ja eettiset elämän alueet. Osa opetussisällöistä on hyödyllistä 

ajoittaa koulukohtaisesti toisiaan eheyttäväksi esim. yhteistyöprojektein yli ainerajojen. On 

tärkeää, että oppilas sisäistää ja ymmärtää eri opetussisältöjen yhtymäkohdat ja osaa ra- 

208

kentaa omaa identiteettistä oppimishierarkiaansa eri oppiaineiden yhteisiä mahdollisuuksia 

hyödyntäen ja toisiinsa soveltaen. 


Saavutettujen käsityötaitojen myötä oppilaan luovuus ja pitkäjänteisyys lisääntyvät ja itsetunto 

kehittyy. Oppilas oppii vastuullisuutta ja yhteistoimintatapoja sekä arvostamaan ja arvioimaan 

omaa työtään ja muiden työtä. Käsityön tehtävät laaditaan niin, että jokainen oppilas pääsisi 

kokemaan onnistumisen elämyksiä. 


Oppilas tutustuu osin Suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuureihin. 

Muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityönperinteeseen 

tutustumisen lähtökohtana ovat oppilaiden tuomat ideat ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. 


Oppilaan ilmaisuja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun hän käsityöprosessin aikana hankkii 

tietoa, harjaantuu vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään sitä, esittää omia suunnitelmiaan 

ja työselityksiään eri raportointimenetelmin sekä saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on 

ilmaisun väline ja siihen sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä. 


Oppilas oppii tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa esim. vierailemalla paikkakunnan yrityksissä. 

Käsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstään vastuuta 

kantaen ja toimeen tarttuen hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyvät. 


Oppilas tutustuu ekologiseen kestävään kehitykseen aiheinaan tuotteen elinkaari, kierrätys, 

korjaus ja huoltaminen. 


Työsuojelusäädösten, työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen 

avulla oppilas oppii huomioimaan turvallisuusnäkökohtia. 


Käsityön tavoitteena on tutustuttaa oppilas perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan ja erilaisten 

laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä ottaa kantaa teknologian kehittymisen ilmiöihin ja 

yhteiskunnallisiin seuraamuksiin. 


Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja 

ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia 

materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan 

luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan 

työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita 

oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien 

kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön 

sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan 

kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. 

Painotuksen valinnan toteuttaminen tulee kirjata koulun opetussuunnitelmaan. Perusopetusalueella 

varmistetaan ehjä käsityön koulupolku, jolla turvataan oppilaan taitojen kehittyminen 

vuosiluokilla 5–7. 



209

TAVOITTEET 

Vuosiluokkien 1–4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin. Lisäksi: 

Oppilas 

• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä 

tuotteita 

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä 

• oppii etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja muiden kanssa 

• osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä. 

KESKEISET SISÄLLÖT: 

Käsityön yleiset sisällöt 

• Tuote- ja prosessi-ideointi 

• muodot, sommittelu ja värit 

• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet 

• materiaalitietous 

• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö 

• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. 

kuvataiteeseen ja biologiaan 

• suunnitelmien ja tuotosten kuvausta ja raportointia 

• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointia sekä osallistumista töiden yhteiseen tarkasteluun. 

Teknisen työn sisällöt 

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu 

• Erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri 

tekniikoin 

• tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa. 

Valmistaminen 

• Teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen 

ja työstäminen 

• teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen 

käyttö. 

Tekstiilityön sisällöt 


• Käsityö ilmaisun välineenä 

• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri 

tekniikoin. 

Valmistaminen 

• Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta 

käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto 

• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden oikea valinta, yhdistäminen ja 

työstäminen 

• perustekniikat: koneompelu, neulonta tai virkkaus, kudonta tai kirjonta. 


Oppilas 

• on harjoitellut perustekniikoita käsityössä 

• on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin 

• oppilas tarvitsee usein ohjausta työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja 

työrauhan ylläpidossa. 


210


Oppilas 

• kykenee ohjatusti ideoimaan ja suunnittelemaan valmistusprosessia ja toteuttamiskelpoisia 

tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon laatu, tarkoituksenmukaisuus, 

muoto, sommittelu ja värit 

• dokumentoi suunnitelman siten, että sitä voi käyttää työskentelyn tukena 

• osaa käyttää mittaa ja ohjatusti mitoittaa työnsä. 

Valmistaminen 

Oppilas 

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä 

huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä 

• osaa valita ja käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti opettajan ohjauksessa 

• valitsee, yhdistää ja työstää oikein eri materiaaleja ja valmistustekniikoita 

• osaa ohjatusti noudattaa työjärjestystä 

• ottaa huomioon muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. 

Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta 

Oppilas 

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa ja toisten työskentelyä ja osoittamaan sekä 

prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia 

• osoittaa halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti 

• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, ekologisin ja 

tarkoituksenmukaisuuskriteerein. 


VUOSIVIIKKOTUNTIA : 2 

TAVOITTEET 

Oppilas 


tuotteita ja ottamaan huomioon työskentelyssään myös taloudelliset arvot 

• tutustuu suomalaiseen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman 

identiteettinsä rakentamisen ja omaan suunnittelutyöhönsä 

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luo-via 

ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja muiden kanssa 

• osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä. 



• Tuote- ja prosessi-ideointi 

• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta 

• materiaali- ja kuluttajatietous 

• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. histori-aan 

ja matematiikkaan 

• erilaisten suunnitelmien ja tuotosten dokumentointi 

• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointia sekä osallistuminen töiden yhteiseen 

tarkasteluun. 



• Erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä 

niiden sovelluksia 

• luonnospiirustuksen mitoittaminen työskentelyä tukevaksi 

211

• perehtyminen materiaalivalinnan merkityksen vaikutuksesta tuotteen kestävyyteen ja 

ympäristökuormitukseen. 

Valmistaminen 

• Ohjatun ongelmaratkaisuopetuksen käyttö oppilaan oman suunnitelman luomiseen ja toteuttamiseen 

• eri työvaiheiden prosessointi ja niiden mukaan työskentely 

• laadukkaiden ja eri viimeistelytekniikoin toteutettujen tuotteiden valmistaminen 

• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. 



• Tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti 

• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä 

• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita 


tekniikoin. 

Valmistaminen 

• Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta 

käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto 

• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja 

työstäminen luovasti 



Oppilas 

• on harjoitellut perustekniikoita käsityössä 

• on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin 





Oppilas 

• kykenee ideoimaan ja ohjatusti suunnittelemaan valmistusprosessia ja toteuttamiskelpoisia 

tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon esteettisyys, kestävyys, 

taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus 

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle 

• dokumentoi suunnitelman siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on 

tarkoitus valmistaa 

• osaa mitata ja ohjatusti mitoittaa työnsä 

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta muotoilu-, käsityö- ja 

teknologiakulttuurista. 

Valmistaminen 

Oppilas 



• hallitsee perustekniikoita ja osaa valita materiaaleja pyrkien esteettisyyteen, taloudellisuuteen, 

ekologisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen 

• osaa noudattaa yksinkertaista työohjetta 

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä 

• osaa käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti 

• osaa käyttää muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. 

Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta 

Oppilas 

212

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä 

prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia 

• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa 

palautteen mukaisesti 

• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 


VUOSIVIIKKONTUNTIA: 3 

TAVOITTEET 

Oppilas 


tuotteita ja huomioimaan työskentelyssään myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot 

• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin 

saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan 

suunnittelutyöhönsä 

• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi 

soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa 

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään 

ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin 

• osaa käyttää apunaan erilaisia tiedonlähteitä 

• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisen, yhteiskunnan 

ja luonnon hyvinvoinnissa 

• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. 



• Muodot, sommittelu ja värit 

• tuote- ja prosessi-ideointi 

• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita 

muista kulttuureista 

• materiaali- ja kuluttajatietous 

• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet 

• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö 

• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. 

kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan 

• erilaisten suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita 

• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen 

• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen toisten töiden yhteiseen 

tarkasteluun. 



• Tutustuminen tietotekniseen työnsuunnitteluun ja työpiirustuksen laatimiseen 

• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli 

viesti. 

Valmistaminen 

• Puun, muovin ja metallin koneellinen työstäminen 

• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen 

ja työstäminen 

• hitsaustekniikoiden perusteita 

• pienjännitteisten laitteiden suunnittelu, testaus ja kojerakentelu 

213

• viimeistely 

• monipuolista laiterakentelua. 



• Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien 

yhteydessä 

• sisustustekstiilien ja vaatteiden symbolinen merkitys eli viesti 

• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä 

• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita 


tekniikoin. 

Valmistaminen 

• Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, 

toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto 

• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja 

työstäminen luovasti 

• tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys 



• Oppilas on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin 

• oppilas ilmentää tavoitteista toimintaa suoriutuakseen asettamistaan tai annetuista tehtävistä 

• työskentelyprosessin tuloksena syntyy tuote tai abstraktio, josta voidaan havainnoida oppilaan 

oman suunnitelman tai annetun instruktion mukaisia piirteitä 





Oppilas 

• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti 

tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, 

tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus 

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle 

• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin 

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus 

valmistaa 

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, 

käsityö- ja teknologiakulttuurista. 

Valmistaminen 

Oppilas 



• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, 

ekologinen ja esteettinen 

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä 

• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, 

järjestelmiä ja niiden sovelluksia 

• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. 

214

Itsearviointi ja prosessin pohdinta 

Oppilas 

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan 

• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa 

• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti 

• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein 

• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia 

• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 

Käsityön opetus painotetaan oppilaan kiinnostuksen ja taipumusten mukaan joko tekniseen 

työhön tai tekstiilityöhön. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään yhteistyöjakso käsityömuotojen 

kesken. 

Käsityön opetuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. 

Tekstiilityön opetuksessa painotetaan kokonaisen käsityöprosessin hallintaa suunnittelusta 

valmiin tuotteen arviointiin. Lukuvuoden aikana valmistetaan monipuolisesti eri tekniikoilla, 

materiaaleilla ja työvälineillä käsityötuotteita. Työtapoina käytetään yhteistä opetusta, ryhmätöitä 

ja yksilöllistä ohjausta. Lukuvuoden aikana tutustutaan kangaskauppaan ja mahdollisesti 

muihin opetussuunnitelmaa tukeviin koulun ulkopuolisiin kohteisiin vierailukäynnein. 

Aihekokonaisuuksista kansainvälisyys näkyy tekstiilityön tunneilla maahanmuuttajaoppilaiden 

välityksellä. Lisäksi teemoina voidaan käyttää ajankohtaisia kansainvälisiä tai omaan 

kulttuuriperintöön pohjautuvia aiheita. 

Tekstiilityön opetus järjestetään 7. luokalla kolmen tunnin jaksoissa. Opetustilat ja -välineistö 

mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen enintään 16 oppilaan ryhmille. 

Tekstiilityön opetustilassa on oma tietokone, jota hyödynnetään tiedonhankinnassa oppitunneilla. 

Lisäksi luokassa on kolme kirjovaa ompelukonetta, joiden käytössä hyödynnetään sekä 

internettiä että koneiden omia tietokoneohjelmia. 

Arviointi perustuu työskentelyprosessin seurantaan ja valmiin käsityötuotteen tarkasteluun. 

Oppilas arvioi myös itse sekä prosessi että tuotteen. Välttävän arvosanan oppilas saa 

valmistettuaan vähintään yhden käsityötuotteen. Päättöarvosana perustuu opetussuunnitelmassa 

oleviin kriteereihin. 

Teknisen työn opetus tähtää käsityötaitojen perusteiden omaksumiseen sekä perinteiseen 

että nykyaikaiseen teknologiseen materiaali-, työväline- ja työtapatuntemukseen. Opitaan 

turvalliset työtavat, työnteon arvostamista, tuotteen elinkaaren hallintaa, kestävän kehityksen 

periaatteiden omaksumista, yrittäjyyttä. 

Suunnitellessaan ja valmistaessaan käsityön tuotteita oppilas oppii soveltamaan 

omaksumaansa teoreettista tietotaitoa käytännön tekemisen kautta. Käytännön tekemisen 

215

kautta oppilas harjaantuu osaamista edellyttäviin jatko-opintoihin, työtehtäviin ja harrastuksiin. 

Harjoitustehtävissä korostuu oppilaan persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen. 

Oppilasta rohkaistaan luottamaan omiin kykyihinsä sekä kokemaan käsityössä tekemisen iloa 

teoriapainotteisen opiskelun vastapainona. Työprosesseihin kuuluu oleellisena osana jatkuva 

oman toiminnan ja työn tulosten arviointi. 

Sisältö 

Oppiaines koostuu puutyöstä, metallityöstä, kone- ja sähköopista, elektroniikasta ja 

muovityöstä. Teknisen työn opiskelussa oppilas ottaa huomioon kunkin osa-alueen 

työturvallisuusnäkökohdat ja perehtyy kunkin osa-alueen materiaaleihin, työvälineisiin, 

koneisiin ja laitteisiin. 

Puutyön työtapoihin kuuluvat vannesahaus, pyörösahaus, oiko- ja tasohöyläys, sorvaus, 

jyrsintä, sähkö-, akku- ja paineilmakäyttöisten käsityökoneiden käyttö ja huolto, 

pinnankäsittely, tekninen piirustus, itsenäinen suunnittelu sekä yksilöllinen työskentely. 

Valmistetaan tuote. 

Metallityön työtapoihin kuuluvat poraaminen, juottaminen, hitsaaminen, kierteittäminen, 

konesahaaminen, manuaalinen sorvaus, levytyöt, kuumakäsittely, emalointi, hionta ja yms. 

viimeistely, pinnankäsittely, tekninen piirustus, itsenäinen suunnittelu sekä yksilöllinen 

työskentely. Valmistetaan tuote. 

Sähköopin ja elektroniikan perusteisiin tutustuttaessa tehdään yksinkertainen harjoitustyö. 

Tietotekniikkaa hyödynnetään esim. hakemalla työohjeita. 

7.18 Liikunta 

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen 

ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan 

terveydellinen merkitys. 

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on 

mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. 

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti 

omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien 

huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja 

ohjaavat suvaitsevaisuuteen. 

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. 

Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. 

Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. 

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset 

olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet 

ja terveydentila. 


Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat 

sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen 

liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen 

sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa 

annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. 

216

VUOSILUOKKA:5 

VUOSIVIIKKOTUNTIA:2 



• Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, joukkueen jäsenenä 

toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä 

liikkujana. 


• Perinnelajit ja kansantanssit. 


• Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti. 

Vastuu ympäristöstä 

• Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. 

TAVOITTEET 

Oppilas 

• kokee liikunnan ja oppimisen iloa 

• kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja 

• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä 

• kehittää uimataitoaan 

• oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin 

• oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista. 


• Perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot 

• perusvoimistelua, voimistelua välineillä ja telineillä 

• luovaa liikuntaa, tansseja 

• eri palloilulajeja sisällä ja ulkona 

• luontoliikuntaa, suunnistusta 

• uintia 

• talviliikuntaa, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit 

• kuntoharjoittelua ja lihashuoltoa. 


Oppilas 

• osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti 

• on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. 


Oppilas 

• suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan 

• hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja 

• noudattaa sääntöjä ja ohjeita 

• kykenee itsenäiseen toimintaan 

• kykenee työskentelemään ryhmässä 

• toimii vastuuntuntoisesti. 

VUOSILUOKKA:6 


217



• Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, joukkueen jäsenenä 

toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä 

liikkujana. 




• Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti. 



TAVOITTEET Oppilas 


• kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja 

• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä 

• kehittää uimataitoaan 

• oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin 

• oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista. 


• Perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot 


• luovaa liikuntaa, tansseja 

• eri palloilulajeja sisällä ja ulkona 

• luontoliikuntaa, suunnistusta 

• uintia 

• talviliikuntaa, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit 

• kuntoharjoittelua ja lihashuoltoa. 


Oppilas 

• osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti 

• on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. 


Oppilas 

• suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan 

• hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja 

• noudattaa sääntöjä ja ohjeita 

• kykenee itsenäiseen toimintaan 

• kykenee työskentelemään ryhmässä 

• toimii vastuuntuntoisesti. 

VUOSILUOKKA:7 




218

• Oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, omien tunteiden hallinta, joukkueen jäsenenä 

toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana, 

liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. 




• Liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla. 



TAVOITTEET 

Oppilas 


• oppii liikunnan perus- ja lajitaitoja sekä tietoja 

• oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa 

• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan 

ja kehittämään omaa fyysistä kuntoaan 

• oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja 

• oppii kantamaan vastuuta itsestä, toisista ja liikuntavarusteista 

• tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista. 


• Perusliikuntaa ja yleisurheilua 


• ilmaisuliikuntaa, tansseja 

• palloilu- ja mailapelejä 

• luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä 

• uintitekniikoita ja kuntouintia, vesiliikuntaa 

• talviurheilulajeja, kuten hiihto, luistelu ja jääpelit 

• fyysisen kunnon harjoittelua, seurantaa ja lihashuoltoa 

• liikuntatietoutta. 


• Oppilas osallistuu tunnin kulkuun valikoivasti 

• oppilas on vain joiltakin osin saavuttanut vuosiluokalle asetetut tavoitteet. 


Oppilas 

• ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet 

• on aktiivinen, fyysinen rasitus vastaa hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan 

• hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja sekä tietoja 

• toimii vastuuntuntoisesti 

• kykenee sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn 

• suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan. 

VUOSILUOKKA:8 




219










TAVOITTEET 

Oppilas 















• uintitekniikoita ja kuntouintia, vesiliikuntaa 



• liikuntatietouden lisääminen. 





Oppilas 

• ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet 

• on aktiivinen, fyysinen rasitus vastaa hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan 

• hallitsee opetettuja perus- ja lajitaitoja sekä tietoja 

• toimii vastuuntuntoisesti 

• kykenee sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn 

• suhtautuu myönteisesti koululiikuntaan. 

VUOSILUOKKA:9 




220










TAVOITTEET 

Oppilas 















• uintitekniikoita, kuntouintia ja hengenpelastusta, vesiliikuntaa 



• tutustumista uusiin lajeihin 






Oppilas 

• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa 

• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä 

• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa 

• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan 

• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista 

ja velvollisuuksista 

• osaa luistella sujuvasti 

• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat 

• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja 

• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä 

• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään 

221

• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti 

ja huolehtii puhtaudestaan 

• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun 

pelin periaatetta. 

PERUSLIIKUNTA 




• toimiminen, oikeudenmukaisuus, fair play -henki, realistinen suhtautuminen itseensä 

liikkujana, liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. 

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 




• Vastuu ympäristöstä 


TYÖTAVAT 

Liikuntatunneilla työtavat vaihtelevat lajin ja suoritustavan mukaan, niin että pyrimme 

edistämään oppilaiden yhteistoiminnallisuutta ja toisten huomioon ottamista. Lisäksi eri 

työtavoilla pyritään tukemaan oppilaan itsenäistä toimintaa ja vastuun ottamista omasta 

oppimisesta. Työtapojen valinnalla pyrimme huomiomaan oppilaiden yksilölliset erot niin 

motorisessa, kognitiivisessa kuin sosiaalis-affektiivisessa kehityksessä. Lisäksi työtapojen 

valinnalla pyrimme välttämään liiallista kilpailullisuutta ja oppilaiden taitojen vertaamista 

toisiinsa. Opetuksessa käytämme mm. seuraavia työtapoja: 

Yksilöllinen työskentely 

Parityöskentely 

Ryhmätyöskentely 

Yhteistoiminnallinen työskentely 

Ongelmanratkaisua vaativat työtavat yksin, pareittain tai ryhmässä 


• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa 

• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä 

• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia 

• pallopelejä 

• suunnistusta ja retkeilyä 

• talviliikuntaa 

• uintia ja vesipelastusta 

• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa 

• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta 

222

ARVIOINTITAVAT 

Liikunnan arvioinnissa huomioimme valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden 

mukaiset arviointikriteerit. Oppilaan arvioinnissa käytämme mm. seuraavia menetelmiä: 

• opettajan havainnointi oppilaan tuntityöskentelystä 

• Liikuntataitojen arviointi 

• Aktiivisuuden arviointi 

• Yrittäminen 

• Asenne 

• Muiden huomioiminen 

• Omatoimisuus, vastuullisuus 

• oppilaan itsearviointi 

• erilaista fyysistä kuntoa mittaavat testit 


Oppilas 


• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä 

• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa 

• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan 

• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista 

• ja velvollisuuksista 

• osaa luistella sujuvasti 

• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat 

• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja 



• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille 

• asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan 

• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja 

• reilun pelin periaatetta. 

7.19 Kotitalous 


Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön 

työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. 

Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja 

taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. 

Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen 

sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. 

Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin 

kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä 

muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia 

opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön 

useiden eri alojen tietoa. 

223


Kotitalous, monitieteisenä oppiaineena, toimii laaja-alaisena eheyttäjänä. Kotitaloudessa aihekokonaisuuksien 

toteutumisen tavoitteet ovat seuraavat: 


Oppilas oppii 

• työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja jakamaan tehtäviä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti 

• löytämään uusia asioita itsestään ja elämisestä toisten kanssa toimiessaan yhdessä muiden 

kanssa ryhmässä 

• ymmärtämään omien ruokavalintojensa merkityksen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen 

• luomaan ympärilleen esteettistä arkea siisteyden ylläpitämisen ja erilaisten ruokailutilanteiden 

yhteydessä. 


Oppilas oppii 

• ymmärtämään omaa ruokakulttuuriaan ja siinä tapahtuvia muutoksia osana kulttuurinsa 

juuria ja monimuotoisuutta 

• tutustuu suomalaiseen juhlaperinteeseen ja tapakulttuuriin, erityisesti hyviin pöytätapoihin 

• suvaitsevaisuutta työskennellessään kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. 


Oppilas oppii 

• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin esim. ravitsemuksesta, erilaisista 

ruokatrendeistä ja kulutustottumuksia muokkaavista väitteistä 

• etsimään tietoa erilaisista tietolähteistä 

• kuuntelemaan muita ja ilmaisemaan itseään. 


Oppilas oppii 

• arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä 

• ymmärtämään kotitaloustyön merkityksen perheen hyvinvoinnille 

• tekemään vertailua palveluiden hankkimisen ja itse tekemisen välillä. 


Oppilas oppii 


kehityksen edellyttämiä toimintatapoja, esimerkiksi 

• kotitalouden jätteiden lajittelua 

• järkevää ja taloudellista raaka-aineiden ja energian käyttöä 

• vastuullisia valintoja. 


Oppilas oppii 

• ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta 

edistävästi 

• kodinkoneiden ja työvälineiden turvallista ja tarkoituksenmukaista käyttöä 

• tunnistamaan terveysriskejä ja ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä. 


Oppilas oppii 

• hyödyntämään kotitaloustyötä helpottavaa teknologiaa. 


224


TAVOITTEET 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin 

kannalta 

• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa 

• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään 

tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja 

työtapoja 

• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen 

liittyviä ongelmia 

• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä 

kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. 


Perhe ja yhdessä eläminen 

• Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat 

• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri 

• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä. 

Ravitsemus ja ruokakulttuuri 

• Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka 

• ruoan laatu ja turvallisuus 

• perusruoanvalmistusmenetelmät 

• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa 

• ruokakulttuurien muuttuminen. 

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta 

• Oman rahankäytön suunnittelua 

• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet 

• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö 

• kulutuksen ympäristövaikutukset. 

Koti ja ympäristö 

• Asunnon ja tekstiilien hoito 

• kotitalouden jätehuolto 

• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä. 


Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot 

Oppilas 

• ymmärtää puutteellisesti hyvien tapojen merkityksen 

• osoittaa vain vähäistä yhteistyökykyä ja häiritsee muiden työskentelyä. 

Käytännön työtaidot 

Oppilas 

• osaa joitakin ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustaitoja 

• saattaa toiminnallaan aiheuttaa hygieniaan ja työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. 

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot 

Oppilas 

• noudattaa annettuja ohjeita puutteellisesti 

• vaatii jatkuvaa ohjausta. 


Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot 

225

Oppilas 

• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia 

itsenäisesti ja ryhmässä 

• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa 

soveltaa niitä oppimistilanteessa. 

Käytännön työtaidot 

Oppilas 

• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa 

käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa 

• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset 

huomioon ottaen 

• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä 

turvallisesti 

• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä 

• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä 

• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita 

sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. 

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot 

Oppilas 

• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja 

pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta 

• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman 

rahankäyttösuunnitelmansa 

• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. 

OPPIMISYMPÄRISTÖ 

Fyysinen oppimisympäristö 

• kotitaloutta opetetaan kotitalousopetukseen soveltuvassa opetuskeittiössä 

tarkoituksenmukaisia välineitä ja laitteita apuna käyttäen 

• opetus tapahtuu 7. luokalla kolmen oppitunnin jaksoissa ja 8.- 9. luokalla kahden oppitunnin 

jaksoissa enintään 16 oppilaan ryhmissä 

• opetuskeittiön ulkopuolella tapahtuvaa opetusta voi olla tutustuminen kauppoihin, torille, 

näyttelyihin ja neuvontajärjestöjen tarjoamiin palveluihin sekä alan oppilaitoksiin. 

Psyykkinen oppimisympäristö 

• kotitalous-oppiaineen luonteesta johtuen opetuksessa korostuvat sosiaalisuus, 

emotionaalisuus ja vuorovaikutteisuus. 

TYÖTAVAT 

• opettaja valitsee opettavaan aiheeseen soveltuvat työtavat 

• työtapojen valintaa ohjaavat kotitalous-oppiaineen laaja-alaisuus ja käytännönläheisyys 

• käytännön harjoituksin oppilas oppii arjen hallinnan edellyttämiä työtaitoja, yhteistyövalmiuksia 

ja tiedonhankintaa. 

226

ARVIOINTI 

Kotitalous-oppiaineessa arvioidaan sitä, miten oppilas suoriutuu käytännön tehtävistä, miten 

hän ymmärtää arkitoiminnan taustalla olevia ilmiöitä ja ratkaisee ongelmia muuttuvissa 

olosuhteissa sekä miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. 

Arviointitapoja voivat olla 

• oppimispäiväkirja 

• jatkuva havainnointi 

• teoriakoe 

• käytännön työkoe 

• itsearviointi 

• ryhmäarviointi 

ARVIOINTI 

Kotitalous-oppiaineessa arvioidaan sitä, miten oppilas suoriutuu käytännön tehtävistä, miten 

hän ymmärtää arkitoiminnan taustalla olevia ilmiöitä ja ratkaisee ongelmia muuttuvissa 

olosuhteissa sekä miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Arvioinnin kohteena ovat 

kotitalouden taidot. 

ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) 

Oppilas 

• kykenee vain vähäisessä määrin itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn 

• ei tunnista terveysriskejä eikä ruoan turvallisuutta vaarantavia tekijöitä 

• ymmärtää puutteellisesti ravitsemussuositusten merkityksen 

• ei tiedosta toimintansa ja valintojensa vaikutusta eikä kanna vastuuta ympäristön 

hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

• ei ole oppinut arvostamaan erilaisia ruokakulttuureita 

ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) 

Oppilas 

• kykenee sujuvaan ja aikataulussa pysyvään työskentelyyn 

• ymmärtää puhtauden ja siisteyden merkityksen käytännön ruoanvalmistustyössä 

• osaa suunnitella ja valmistaa aterioita ravitsemussuositukset huomioon ottaen 

• tiedostaa toimintansa ja valintojensa vaikutuksen ja pyrkii kantamaan vastuuta ympäristön 

hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

• arvostaa erilaisia ruokakulttuureita ja kykenee työskentelemään kulttuuritaustaltaan erilaisten 

ihmisten kanssa 

227

7.20 Valinnaiset aineet 

Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten 

oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa 

aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden 

tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia 

kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. 

Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu 

vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen 

oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin 

useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin 

vieraisiin kieliin 

tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. 

Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt 

sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. 

Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten 

kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. 

Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen 

määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää 

myös valinnaisia aineita. 

Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) 

vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä 

opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä 

opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika 

voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä 

voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi. 

Valinnaisaineista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. 

TIETOTEKNIIKAN PAINOTUS 

Tietotekniikan painotuksen tuntimäärä 7 vuosiviikkotuntia jakautuen siten, että 7. vuosiluokalla 

opetusta on 1 vuosiviikkotunti ja 8. ja 9. vuosiluokilla 3 vuosiviikkotuntia. 

Oppilaiden valinnassa tietotekniikan painotukseen otetaan huomioon hakemukseen liitetyt 

oppilaan ja huoltajan perustelut sekä 6. vuosiluokan matematiikan arvosana. Lisäksi hakijoille 

järjestetään haastattelutilaisuus ja pääsykoe, joka sisältää matematiikan ja tietotekniikan 

osuudet. 

228

tavoitteet 

Painotetun tietotekniikan opetuksen tavoitteena on 

• saavuttaa tietokoneen, oheislaitteiden ja työvälineohjelmien käyttötaito 

• ymmärtää millaisissa tehtävissä tietotekniikasta on hyötyä 

• oppia toimimaan tietoyhteiskunnan jäsenenä 

• kehittää oppilaan omatoimisuutta, vastuuntuntoa ja sosiaalisuutta. 

Opetuksessa painotetaan myös Viestintä ja mediataitoja Ihminen ja teknologiaaihekokonaisuuksien 

tavoitteiden saavuttamista. 

asiasisällöt 

Painotetussa tietotekniikan opetuksessa käydään läpi seuraavat asiasisällöt: 

• tietokone- ja oheislaitteistojen toiminta ja rakenne 

• käyttöjärjestelmän perusteet 

• tekstinkäsittely 

• kuvankäsittely, animaatio 

• taulukkolaskenta 

• esitysgrafiikka 

• internet 

• HTML-koodaus, HTML-editori 

• ohjelmointi. 

työtavat 

Jokaiselle oppilaalle pyritään järjestämään oppitunneiksi käyttöön tietokonelaitteisto, jonka 

avulla hän voi 

• seurata opettajan esittämiä demonstraatioita 

• suorittaa annettuja tehtäviä opettajan johdolla, kirjallisen materiaalin avulla tai 

omatoimisesti 

• esittää tekemiään harjoitus- ja projektitöitä sekä seurata muiden oppilaiden esityksiä. 

arviointi 

Arviointiin vaikuttavat järjestetyt kokeet, oppilaan työskentely ja asenne, harjoitus- ja 

projektitöiden suorittaminen ja niiden lopputulokset. Arvioinnissa painotetaan erityisesti 

oppituntien aikaista työskentelyä. 

kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 

Oppilaan työskentely on innostunutta, aktiivista, oma-aloitteista, itsenäistä ja pitkäjänteistä. 

Oppilas tekee annetut tehtävät ja harjoitustyöt kunnollisesti valmiiksi. Työskentelyssä ilmenee 

oppilaan kyky hyödyntää ja soveltaa oppimiaan asioita. 

kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta 

Oppilas osallistuu aktiivisesti oppitunneille ja osoittaa hallitsevansa joitakin tietotekniikan osaalueita. 

Tietotekniikan 2h kurssi (valinnainen, vain 8. luokalla) 

Laaja kuvankäsittely 

Tietotekniikan pitkän kurssin tuntimäärä on 2 vuosiviikkotuntia 8. luokalla. 

Tavoitteet: 

Valinnaisen tietotekniikkakurssin tavoitteena on 

- perehtyä kuvan digitaaliseen käsittelyyn 

- digitaalikameran käyttötaito 

229

Asiasisällöt 

2 tunnin valinnaisaineessa käydään seuraavia aiheita 

- kuvan hankinta 

- kuvan muokkaus 

- kuvan tallennus 

- kuvan tulostus 

- skannerin käyttö 

- kuvaformaattien eroavaisuudet 

- animaatio 

Arviointi 

Arvioinnin perustana on tuntityöskentely eli tehdyt työt, lisäksi arvioinnissa voidaan käyttää 

kokeita. Kurssi arvioidaan numeerisesti. 

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 




Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta 


Tietotekniikan pitkä kurssi (valinnainen) 

Tietotekniikan pitkän kurssin tuntimäärä on 4 vuosiviikkotuntia jakautuen siten, että 8. ja 9. 

vuosiluokalla on 2 vuosiviikkotuntia. 

Tavoitteet: 

Valinnaisen tietotekniikkakurssin tavoitteena on 

- saavuttaa tietokoneen, oheislaitteiden ja työvälineohjelmien käyttötaito 

- kehittää oppilaan omatoimisuutta, vastuuntuntoa ja sosiaalisuutta 


Pitkässä valinnaisaineessa käydään seuraavia aiheita 

- graafisen käyttöliittymän perusteet 

- lähiverkon käyttö 

- tekstinkäsittely (Word) 

- kuvankäsittely (kuvan hankinta, -muokkaus, -tallennus ja –tulostus) 

- esitysgrafiikka (PowerPoint) 

- taulukkolaskenta (Excel) 

- HTML-koodaus / kotisivun teko 

- internet 

Arviointi 


kokeita. Kurssi arvioidaan numeerisesti. 

230

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 




Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta 


TIETOTEKNIIKAN LYHYT KURSSI 

VUOSILUOKKA 8 

VUOSIVIIKKOTUNTEJA 1 

Tietotekniikan lyhyt kurssi (valinnainen, vain 8. luokalla) 

Kuvankäsittely 

Tietotekniikan lyhyt kurssin tuntimäärä on 1 vuosiviikkotunti 8. luokalla. 

Tavoitteet: 

Valinnaisen tietotekniikkakurssin tavoitteena on oppia monipuolinen kuvankäsittelytaito. 


Kuvankäsittelyn lyhytkurssilla käydään läpi seuraavaa 

- perehdytään digitaalisen kuvan käsittelyyn 

- kuvan koko 

- kuvan säädöt 

- kuvan ja tekstin yhdistäminen 

- skannaaminen 

- internet kuvat 

- digitaalikameran käyttö 

- mahdollisuuksien mukaan myös animaation tekoa 

Arviointi 


kokeita. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty 

Tietotekniikan lyhyt kurssi (valinnainen, vain 8. luokalla) 

Kotisivut 

Tietotekniikan lyhyt kurssin tuntimäärä on 1 vuosiviikkotunti 8. luokalla. 

Tavoitteet: 

Valinnaisen tietotekniikkakurssin tavoitteena on oppia tuottamaan omaa verkkomateriaalia. 


Kotisivukurssilla käydään seuraavia aiheita 

- kotisivujen etiketti 

231

- kotisivujen koodaus 

- kotisivuihin liittyvien kuvien yms. oheismateriaalin käsittely 

- kotisivujen tuottaminen 

- omien kotisivujen teko 

Arviointi 


kokeita. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty 

Kuvaus oppilaan hyväksytystä suorituksesta 

Oppilas osaa tehdä omatoimisesti verkkomateriaalia 

ITALIA 



TAVOITTEET 

Oppilas 

- tulee auttavasti toimeen jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa 

- osaa ääntää kohtalaisen sujuvasti 

- ymmärtää arkielämän piiriin kuuluvaa ja opittuun sanastoon pohjautuvaa kirjoitettua 

kieltä 

- kykenee tuottamaan lyhyen kirjoitetun viestin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen 

- on omaksunut perussanastoa, yksinkertaisia kohdekielelle ominaisia sanontoja ja 

perusrakenteita 

- tietää jotain kielen kohdemaasta ( Italia ) ja sen kulttuurista. 


Aihealueet: 

- ihminen ja hänen elinympäristönsä 

- kohdemaa ja sen kulttuuri. 

- Kielitieto: 

- -kielen alkeet. 


Oppilas 

- ymmärtää helppoja tekstejä apuvälineitä käyttäen 

- pystyy vastaamaan lyhyesti yksinkertaisiin suullisiin kysymyksiin 

- pystyy kirjoittamaan apuvälineitä käyttäen lyhyitä yksinkertaisia lauseita niin, että viesti 

välittyy 

- tietää jotain kohdemaasta ja sen kulttuurista. 


Oppilas 

- ymmärtää opittuun sanastoon perustuvaa helppoa tekstiä 

- pystyy ymmärrettävästi ääntäen vastaamaan kokonaisilla lauseilla helppoihin 

kysymyksiin 

- pystyy kirjoittamaan lyhyitä opittuun sanastoon pohjautuvia viestejä 

- on omaksunut kielen rakenteiden alkeet 

- on omaksunut tietoja kohdemaasta ja sen kulttuurista. 

232

TYÖTAVAT 


- erilaiset kirjalliset ja suulliset esitykset 

- projektit 

- musiikin käyttö 

- atk:n käyttö mahdollisuuksien mukaan 

B2-ITALIA 



TAVOITTEET 

Oppilas 

- osaa käyttää kieltä suullisesti yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa 

- osaa ääntää sujuvasti 

- ymmärtää opittuun sanastoon pohjautuvaa kirjoitettua kieltä 

- pystyy kirjoittamaan lyhyehkön tekstin tarvittaessa apuvälineitä käyttäen 

- on omaksunut kielen keskeisiä sanoja, kohdekielelle ominaisia sanontoja ja 


- on omaksunut tietoja kielen kohdemaasta ( Italia ) ja sen kulttuurista. 


Aihealueet: 



- Kielitieto: 

- -kielen perusrakenteita. 


Oppilas 

- ymmärtää helpohkoja tekstejä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen 


- pystyy kirjoittamaan lyhyitä yksinkertaisia lauseita tarvittaessa apuvälineitä käyttäen 

niin, että viesti välittyy 



Oppilas 

- ymmärtää opittuun sanastoon pohjautuvia tekstejä 

- pystyy sujuvasti ääntäen kommunikoimaan yksinkertaisissa keskustelutilanteissa 

- pystyy kirjoittamaan opittuun sanastoon pohjautuvia viestejä ja kertovia tekstejä niin, 

ettäviesti välittyy selkeästi 

- on omaksunut kielen perusrakenteita 

- on omaksunut tärkeimpiä tietoja kohdemaasta ja sen kulttuurista. 

TYÖTAVAT 



233

- projektit 



SAKSA 



TAVOITTEET 

Oppilas 




kieltä 




- tietää jotain kielen kohdemaasta (Saksankielinen kielialue ) ja sen kulttuureista. 


Aihealueet: 



- Kielitieto: 



Oppilas 




välittyy 



Oppilas 



kysymyksiin 




TYÖTAVAT 



- projektit 



234

B2-RANSKA 



TAVOITTEET 

Oppilas 




kieltä 




- tietää jotain kielen kohdemaasta ( Ranska ) ja sen kulttuurista. 


Aihealueet: 



Kielitieto: 



Oppilas 




välittyy 



Oppilas 



kysymyksiin 




B2-RANSKA 



TAVOITTEET 

Oppilas 







235

- on omaksunut tietoja kielen kohdemaasta ( Ranska ) ja sen kulttuurista. 


Aihealueet: 



Kielitieto: 

- kielen perusrakenteita. 


Oppilas 




niin,että viesti välittyy 



Oppilas 




ettäviesti välittyy selkeästi 



TYÖTAVAT 



- projektit 



B2-SAKSA 



TAVOITTEET 

Oppilas 







- on omaksunut tietoja kielen kohdemaasta ( Saksankielinen kielialue ) ja sen 

kulttuurista. 

236


Aihealueet: 



Kielitieto: 

- kielen perusrakenteita. 


Oppilas 




niin, että viesti välittyy 



Oppilas 




että viesti välittyy selkeästi 



TYÖTAVAT 



- projektit 



TEKNINEN TYÖ 

VUOSILUOKKA 8-9 


Syvennetään ja laajennetaan seitsemännellä luokalla omaksuttuja tietoja ja taitoja. 

Omatoimisen työskentelyn ja vastuun osuutta korostetaan. 

Tutustutaan alueen yritystoimintaan tekemällä yritysvierailu. 

Arviointi perustuu tuntityöskentelyn seurantaan ja valmiiden tuotosten arviointiin huomioiden 

myös oppilaan harrastuneisuus. Arvioinnin perusteet ovat samat kaikilla luokka-asteilla. 

TEKSTIILITYÖ 

VUOSILUOKKA 8-9 


237

Valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on syventää aikaisemmin opittuja taitoja ja opetella uusia 

tekniikoita ja työtapoja. 

Kurssin sisältönä on yhteisten teemojen pohjalta oppilaiden omien suunnitelmien mukaan 

työskentely. Käytetään monipuolisesti eri tekniikoita ja materiaaleja sekä työvälineitä. 

8. luokalla valmistetaan neulottu vaate, tutustutaan tilkkutöihin ja kankaankudontaan sekä 

syvennetään ompelutaitoja valmistamalla vaate. 9. luokalla tutustutaan lasten vaatetukseen 

sekä kodintekstiileihin ja syvennetään vaateompelun tietoja ja taitoja. 9. luokalla toteutetaan 

oma projektityö johonkin tekniikkaan tai pukuhistoriaan liittyen. 

Arviointi: numeroarviointi. 

TIETOTEKNINEN TEKSTIILITYÖ 

VUOSILUOKKA 8 


Kurssin tavoitteena on perehdyttää tietoteknisten apuvälineiden käyttöön tekstiilitöissä. 

Kirjova ompelukone ja siihen liittyvät tietokoneohjelmat, joilla voidaan omista kuvista 

digitoimalla muokata ommeltavia kuvia ovat tärkein sisältö. Lisäksi hyödynnetään internetiä 

sekä erilaisia mahdollisuuksia tietokoneella suunnitella ja muokata valmistettavia tuotteita. 

Arviointi: numeroarviointi. 

TEKSTIILITYÖN ERIKOISTEKNIIKAT 

VUOSILUOKKA 8 


Kurssilla käytetään erilaisia tekniikoita, joilla valmistetaan koruja, kortteja, koristeita ja pieniä 

lahjaesineitä. Tutustutaan esimerkiksi huovutukseen, paperinaruun, olkitöihin, tinalankapunontaan, 

silkkinauhakirjontaan ja helmitöihin. 

Arviointi: hyväksytty /hylätty. 

KOTITALOUS 

VUOSILUOKAT 8 – 9 


Valinnaisen kotitalousopetuksen tavoitteena on 7. luokalla opittujen taitojen vahvistaminen. 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään valintojensa merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä 

• havaitsemaan oman toimintansa ja valintojensa ympäristövaikutuksia 

• tapaja ruokakulttuuria arki- ja juhlatilanteissa 

• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana. 


Perhe ja yhdessä eläminen 

• Itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn harjaantuminen arjen eri tilanteissa 

• ajankäytön hallinta 

• elämänkaareen liittyvät juhlat 

• hyvien tapojen hallinnan vahvistaminen 

• kansainväliseen tapakulttuuriin tutustuminen. 

238

Ravitsemus ja ruokakulttuuri 

• Suomalaiset ravitsemussuositukset 

• tavallisimmat erityisruokavaliot 

• suomalainen ruokakulttuuri 

• kansainvälinen ruokakulttuuri. 

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta 

• Vastuullisten ja kestävien kulutustapojen edistäminen 

• tuotteiden turvallisuuden ja laadun arvioiminen 

• omien tarpeiden erottaminen mainonnan luomista tarpeista 

• rahan hahmottaminen ja valintojen tekemisen taito. 

Koti ja ympäristö 

• Puhtauden ja siisteyden ylläpitäminen 

• vastuullinen jätehuolto 

• kodin koneiden järkevä käyttö. 

VALINNAINEN KOTITALOUS 



Kurssin voivat valita vain sellaiset oppilaat, joiden valintamahdollisuudet ovat rajoitetut 

aiemmin tehtyjen valintojen seurauksena (esim. painotusluokkien oppilaat, kieliluokkien 

oppilaat). Oppilaat voivat kuitenkin opiskella valinnaisen 8. – 9. luokan ryhmissä 

kahdeksannen luokan ajan. 

Kurssin tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi ovat samat kuin 8. - 9.luokan valinnaisessa 

kotitaloudessa kahdeksannen luokan osalta. 

KUVATAIDE 

VUOSILUOKAT 8-9 


Valinnaisessa kuvataiteessa syvennetään 7. luokalle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita. 



-oman ilmaisun syventäminen 

-kuvasommittelu 

-kuvataiteen tyylejä ja symboliikkaa 


-keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa, sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa 

-näyttelyvierailuja 

-kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä 


-luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua 

-ympäristötaide 

-arkkitehtuurin ja muotoilun syventämistä 

239


-valokuvausta 

-kuvitusta ja/tai graafista suunnittelua 

TYÖTAVAT 

-piirustus eri välineillä, maalaus, kolmiulotteinen muotoilu/rakentelu, valo- ja videokuvaus 

opetuskeskustelut, näyttelykäynnit 

-yksilö-, pari-, ja ryhmätyöt 


-kuvataiteen opiskelutilat, -välineet ja -materiaalit tarjoavat mahdollisuuden laaja-alaiseen 

kuvataiteen opiskeluun 

-oppilastöistä voidaan laittaa esille koulun tiloihin 

-koulun keskeinen sijainti mahdollistaa mm. näyttelykäynnit 

-kuvataiteen opetus kannustaa oppilasta aktiivisuuteen, luovuuteen ja erilaisuuden 

hyväksymiseen 

-opiskelemme hyviä työtapoja, toisten huomioon ottamista sekä työn ja ympäristön 

arvostamista 

ARVIOINTI 

-arvosana perustuu töihin, luonnosteluun ja tuntityöskentelyyn 

-jatkuva sanallinen omien ja toisten töiden arviointi kaikissa työprosessin vaiheissa 

-työskentelyn itsearviointia 

-suoriutuakseen hyväksyttävästi opinnoista oppilaalla tulee olla näyttöä useimmista tehtävistä 

-päättöarvosana perustuu opetushallituksen perusopetuksen kriteereihin 

MUSIIKKI 

VUOSILUOKKA 8 


MUSIIKKILUOKKA 3 VVKT 

Tutustutaan kosketinsoittimien historiaan ja siihen liittyviin tunnettuihin säveltäjiin 1900-luvulle 

saakka. Tehdään ryhmätyöt aiheesta ”suomalainen rock- ja iskelmämusiikki”. Perehdytään 

aiheeseen musiikki ja tekniikka, tehdään pienimuotoinen äänittämisprojekti mahdollisuuksien 

mukaan. Maailman musiikeista tutustutaan Intian, Japanin ja Afrikan musiikkikulttuureihin. 

Tutustutaan musiikin järjestötoimintaan. Kehitetään tietoja ja taitoja yhteismusisointia varten. 

Näyttämömusiikki on laajin aihealue 8. luokalla. 

Lisäksi musiikkiluokalla tehdään teoriatehtäviä 2/3 - 3/3-tasolta. Harjoitellaan sekä yksi- että 

moniäänisiä lauluja, kehitetään yhteismusisointitaitoja erilaisissa kokoonpanoissa ja 

harjoitellaan soolotehtäviä. 

MUSIIKKI 

VUOSILUOKKA 8 


Yhteismusisointi I 

Tutustutaan akustiseen kitaraan ja bändisoittimiin. Harjoitellaan perustaitoja yhdessä 

laulamalla ja soittamalla eri vaikeustasoa olevia kappaleita. Tehdään omia tuotoksia ja 

240

esitetään ne pienryhmälle. Kuunnellaan erilaisten yhtyeiden musiikkia ja tutustutaan niiden 

soitinkokoonpanoihin. 

Pop-laulukurssi I 

Tutustutaan äänenmuodostukseen sekä äänenhuoltoon. Opetellaan mikrofoniin laulamisen 

tekniikkaa. Pääpaino ohjelmistossa on rock- ja iskelmämusiikissa. Oppilaat voivat itse valita 

osan kurssin aikana harjoiteltavista kappaleista. Ne esitetään yksin tai kaksin pienryhmälle 

kurssin päätteeksi. 

MUSIIKKI 

VUOSILUOKKA 9 


MUSIIKKILUOKKA 3 VVKT 

Tutustutaan musiikkivideoihin ja elokuvamusiikkiin, rock-musiikin historiaan 1950-luvulta 

nykyaikaan, jazz-musiikin tyylilajeihin ja suomalaiseen jazz-musiikkiin. 

Klassisen musiikin kehitys 1600-luvulta nykyaikaan, keskeiset säveltäjät ja heidän 

sävellyksensä. Tehdään yksilö- tai ryhmätyöt suomalaisista säveltäjistä ja tutustutaan 

suomalaiseen klassiseen musiikkiin. Harjoitellaan edelleen yhteismusisointitaitoja vaikeutuvin 

soitto- ja laulutehtävin. 

Lisäksi musiikkiluokalla keskitytään säveltapailutehtäviin sekä harjoitellaan nuotintamista 

tutuista kappaleista. Tehdään mahdollisuuksien mukaan omia sävellyksiä, sanoituksia ja 

sovituksia. 

MUSIIKKI 

VUOSILUOKKA 9 


Yhteismusisointi II 

Kurssille osallistuminen edellyttää, että oppilaalla on perustaidot akustisen kitaran ja 

bändisoittimien soittamiseen. On innostunut yhteismusisoinnista ja haluaa edelleen syventää 

soitto- ja laulutaitojaan pienryhmässä. Kurssin aikana harjoitellaan myös pop-laulukursseille 

osallistuneiden kappaleita mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan omat toivomukset 

huomioidaan soittomateriaalia valittaessa. 

Pop-laulukurssi II 

Tarkoitettu niille, jotka ovat harrastaneet laulamista ja haluavat syventää taitojaan. Kurssilla 

tutustutaan eri tyylisiin kappaleisiin ja laulutapoihin sekä tulkinnan merkitykseen esityksissä. 

Pääpaino on yhtyelaulussa (duo, trio, kvartetti jne.), mutta myös soololaulamista harjoitellaan 

edelleen. 

LIIKUNTA 



VALINNAINEN LIIKUNTA – PITKÄ KURSSI 

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 

241

Tavoitteena on tukea oppilaan liikunnan harrastamista. Valinnaisessa liikunnassa oppilaat 

syventävät lajitaitoja, joita he käyvät läpi perusliikunnassa. Lisäksi oppilaat tutustuvat uusiin 

lajeihin, joiden valinnassa huomioidaan oppilaiden omat toiveet. 


Oppilas 

• osallistuu liikuntatunneille 

• ei saavuta arvosanalle 8 asetettuja kriteerejä 

Arvosanaan vaikuttavat myös seuraavat asiat: 

• toistuvia poissaoloja 

• toistuvat myöhästymiset 

• epäasiallinen käyttäytyminen 

• toistuvasti puutteellinen varustus 


Oppilas 

• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille 

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan 

• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja 

reilun pelin periaatetta 

• pystyy omatoimiseen työskentelyyn opettajan valvonnassa 


•osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan 

•osaa luistella sujuvasti 

•hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja 



VALINNAINEN LIIKUNTA – LYHYET KURSSIT 

Sampolan koulussa tarjoamme mahdollisuuksien mukaan lyhyitä liikuntakursseja. Aikaisempia 

kursseja ovat olleet mm. kuntokurssi ja mailapelikurssi. 

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 

Tavoitteena on tukea oppilaan liikunnan harrastamista. Valinnaisessa liikunnassa oppilaat 

syventävät lajitaitoja, joita he käyvät läpi perusliikunnassa. Lisäksi oppilaat tutustuvat uusiin 

lajeihin, joiden valinnassa huomioidaan oppilaiden omat toiveet. 

Mailapelikurssilla lajeina on mm. 

• Tennis 

• Squash 

• Sulkapallo 

• Golf 

• Pöytätennis 

• Salibandy 

• Jääkiekko 

kuntokurssien lajeina on mm. 

• Kuntosalityöskentely 

• Venyttely ja lihashuolto 

• Lenkkeily 

• Hiihto 

242

• Rullaluistelu 

• Aerobic, Step ja muut jumpat 

• Uinti 

KURSSIEN ARVIOINTI 

Kurssin hyväksytty suorittaminen vaatii osallistumista tunneille, aktiivisuutta ja hyvää 

käyttäytymistä. 

Lyhyet kurssit arvioidaan asteikolla HYVÄKSYTTY / HYLÄTTY 

Työtavat 

Pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja suorituspaikoista ja lajeista riippuen. 

Arviointi 

Numeroarviointi 9-luokan keväällä 

Oppisisältö 

Valinnaisessa liikunnassa syvennetään jo perusopetuksessa opittuja taitoja ja tutustutaan 

myös uusiin liikuntalajeihin mahdollisuuksien mukaan. Kurssin tarkka sisältö muotoutuu 

osallistujien yhteissuunnittelun tuloksena. 

VUOSILUOKKA 8 


Työtavat 

Pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja suorituspaikoista ja lajeista riippuen. 

Arviointi 

Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty. 

Oppisisältö: 

KUNTOKURSSI 1 

Kurssi on maksullinen. Hinta vaihtelee vuosittain. 

Pojat ja tytöt erikseen, tarvittaessa sekaryhmät. 

Sisältö: kurssin tarkka sisältö muotoutuu osallistujien yhteissuunnittelun tuloksena, valittuun 

sisältöön vaikuttavat seuraavat kolme suurempaa osa-aluetta: a) lihaskuntoharjoittelu (esim. 

kuntosalityöskentely, kuntonyrkkeily, kuntopiiriharjoittelu, itsepuolustus, circuit training, step 

aerobic), b) kestävyysharjoittelu (esim. aerobic, juoksutyyppinen kuntoharjoittelu, uinti, 

erilaiset pallopelit), c) lihashuolto ja rentoutus. Työtavat: opettaja- ja oppilaskeskeiset sekä 

yhteistoiminnalliset työtavat. 

MAILAPELIKURSSI 2 

Pojat ja tytöt erikseen, tarvittaessa sekaryhmät. 

Sisältö: kurssin tarkka sisältö muotoutuu osallistujien yhteissuunnittelun tuloksena. Sisältöinä 

voi olla esim. sulkapallo, squash, pingis, tennis, sähly ja golf. Työtavat: opettaja- ja 

oppilaskeskeiset sekä yhteistoiminnalliset työtavat 

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 

VUOSILUOKKA 8 


243

LUOVA KIRJOITTAMINEN 

TAVOITTEET 

Oppilaan taito kirjoittaa luovasti erilaisia tekstejä kehittyy. Oppilas oppii antamaan ja 

vastaanottamaan palautetta omista ja muiden teksteistä. 


Tekstien laatiminen 

omien tekstien kirjoittamista, muokkaamista ja analysoimista · runo-, proosa- ja 

draamatekstien tuottamista 

ARVIOINTI 

Teksteistä keskustellaan kahden kesken ja ryhmässä. Suullinen ja kirjallinen palaute on tärkeä 

osa kurssin sisältöä. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty –merkinnällä. 

ILMAISUTAITO 

TAVOITTEET 

Oppilaan taito ja rohkeus ilmaista itseään kehittyy. 


· monipuolisia ilmaisu-, improvisaatio- ja draamaharjoituksia yksin, pareittain ja ryhmissä 

· pienoisnäytelmien harjoittelemista ja esittämistä 

ARVIOINTI 

Arvioinnissa painotetaan myönteistä asennoitumista ja innokasta osallistumista. Kurssi 

arvioidaan hyväksytty/hylätty –merkinnällä. 

BUSINESS TAITOJA JOKAISELLA 



Tavoite: käytännön keinoin oppia taloustaidon perusteita 

Sisältö: taloussanasto, rahan vaikutukset talouselämään, 

yritystoiminta, pankit, kauppa, vakuutukset, kirjanpidon alkeet ja 

sijoitustoiminnan perusteet 

Menetelmät: tietokoneavusteinen opetus, yritysvierailut 

projektityöt/projektimaiset työtavat. Tiedonhakua ja analysointia. 

Arviointi: Hyvän osaamisen taso (8). Oppilas suorittaa projektiyön ja arvioivan kokeen hyvin. 

Oppilas tuntee keskeisimmät talouselämän lainalaisuudet. 

Numeroarviointi/projektityönarviointi. 

EKONOMIA 



244

Tavoite: käytännön keinoin talouselämä tutuksi 

Sisältö: raha , pörssin toiminta tänään, miten sijoitan yrityksen perustaminen. Tiedonhakua ja 

analysointia. 

Menetelmät: tietokoneavusteinen opetus, projektimaiset työtavat, yritysvierailut. 

Arviointi: hylätty/hyväksytty 

NÄPPÄILY 

VUOSILUOKKA 8 


Tavoite: oppilas oppii kymmensormijärjestelmän tietokoneella. 

Sisältö: Kymmensormiharjoituksia tietokoneella, kirjaimiston ja näppäimistön tuntemus ja 

käytettävän tekstinkäsittelyohjelman tuntemus 

Menetelmät: harjoituksia tietokoneavusteisesti. 

Arviointi: nopeuskoe/10min. Hyväksyttävä suoritus 

Hylätty/hyväksytty 

HISTORIAA VALKOKANKAALLA 



Tavoite. tavoitteena on elokuvan keinoin saada oppilas ymmärtämään keskeisiä historiallisia 

tapahtumia. 

Sisältö: historian opetussuunnitelmaan perustuvaa elokuvien tulkintaa ja katselua. 

Menetelmät: historiallisten elokuvien katselua ja analysointia ryhmissä, projektimaiset työtavat 

tietokonetta avuksi käyttäen. 

Arviointi: oppilas tuottaa kirjallisen elokuva-analyysin esitettäväksi . Hyväksytty/hylätty. 

7.21 Oppilaanohjaus 

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee 

edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun 

kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin 

kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa 

koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, 

lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, 

etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 

245

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja 

toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä 

yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. 

1. luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden prosessiluonteiselle toteutumiselle. 

Tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Tavoitteiden 

saavuttamista arvioidaan kaikilla vuosiluokilla. 

Opintopolun valintojen ohjaus perustuu oppilaan kiinnostuksiin ja kykyihin ja vaikuttaa 

myös jatko-opintojen valintaan. 

Oppilaanohjaus omalta osaltaan tukee syrjäytymisen ehkäisyä kaupungin strategian mukaisesti. 

Monikulttuurisuuteen kasvaminen ja kansainvälisyys otetaan huomioon koulun toimintakulttuurin 

mukaisesti. Oppilaille tulee olla mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja 

työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. 


Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti ihmisenä kasvaminen ja osallistuva kansalaisuus 

ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Oppilaille on annettava mahdollisuus 

perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin 

koulutuksessa ja työelämässä. 

TAVOITTEET 

Oppilas 

• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen 

• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 

• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään 

apua ongelmatilanteissa 

• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit 

• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan 

• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja 

perusopetuksen päättövaiheessa 

• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia 

suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia 

mahdollisuuksia 

• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan 

myös muuttuvissa olosuhteissa 

• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä 

oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa 

• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan 

monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. 

Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle 

kokonaisuuden, joka muodostuu 

- luokkamuotoisesta ohjauksesta 

- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta 

- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta 

- työelämään tutustumisesta. 

Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus 

keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liitty- 

246

vistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii 

ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, 

muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. 

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa 

sekä ohjata käyttämään opetusja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, 

neuvonta- ja tietopalveluita. 

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii 

tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. 

Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa 

perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia 

työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen 

yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. 

Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. 

Henkilökohtainen ohjaus painottuu 

• 7. vuosiluokalla uuteen oppimisympäristöön siirtymiseen, oppimisen ja 

valinnaisainevalintojen sekä opiskelun suunnittelun ohjaukseen sekä opiskelutaitojen kehittämiseen 

ja itsetuntemuksen lisäämiseen 

• 8. vuosiluokalla työelämään tutustumisen ja valinnaisainevalintojen ohjaukseen ja 

opiskelutaitojen kehittämiseen sekä itsetuntemuksen lisäämiseen 

• 9. vuosiluokalla jatko-opintojen ja uravalinnan suunnittelun sekä työelämään tutustumisen 

ohjaukseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen. 

Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus painottuu 7–9 vuosiluokilla 

päätöksentekotaitojen kehittämiseen, itsearviointitaitojen ja itsetuntemuksen lisäämiseen ja 

vuorovaikutustaitoihin ohjaamiseen. 

Ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin oppilasta ohjataan tarjoamalla mahdollisuuksia 

käyttää tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja urasuunnittelussa. Henkilökohtaisessa, 

pienryhmä- ja luokkamuotoisessa ohjauksessa perehdytään mm. kaupungin ylläpitämien 

verkko-ohjauspalveluiden käyttöön. 

Elinkeino- ja työelämään tutustumista tulee olla kaikilla vuosiluokilla. Sitä voi toteuttaa 

monipuolisesti ja monimuotoisesti erilaisia työskentelytapoja käyttäen, ja sen tulee sisältää 

myös tietoa yrittäjyydestä ja tasa-arvosta työelämässä. 

Työelämään tutustumisjaksot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. 

vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien 

pituinen ja toteutetaan opetuspalvelukeskuksen hankkimassa ja/tai itsehankitussa koulun hyväksymässä 

työpaikassa. 

LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS 

TAVOITTEET 

Oppilas 

• oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja 

• muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista 

• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan 

omia opiskelutaitojaan 

• oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita 

• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista 

• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista 

247

• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. 


• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys 

• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi 

• opiskelun taidot 

• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot 

• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat 

• Suomen koulutusjärjestelmä 

• jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin 

• opiskelu ja työskentely ulkomailla 

• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut 

• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. 

Oppilaanohjauksen prosessiluonteesta johtuen oppilaanohjauksen opetussuunnitelman sisältöjä 

käsitellään kaikilla vuosiluokilla koulun opetussuunnitelman ja oppilaan kehitystason 

mukaisesti painottaen. 

Luokkamuotoista ohjausta on 7. luokalla 0–1 vuosiviikkotuntia, 8. luokalla 0–1 vuosiviikkotuntia 

ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotuntia, kuitenkin yhteensä 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokkien 

7–9 aikana. 

Tarkempi tuntijako 7. ja 8. vuosiluokkien osalta ilmaistaan koulun opetussuunnitelmassa 

samoin kuin sisältöjen jakaminen ao. vuosiluokille. Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään 

kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. 

Luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat 

• 7. vuosiluokalla kouluyhteisössä toimimiseen, oppilaan arviointiin, perusopetuksen 

rakenteeseen ja siinä etenemiseen, opiskelutaitojen parantamiseen, erilaisten oppimistyylien 

hahmottamiseen, itsetuntemuksen lisäämiseen ja tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen 

kehittämiseen 

• 8. vuosiluokalla itsetuntemuksen ja itsearviointitaitojen kehittämiseen, tiedonhankintaan 

elinkeino- ja työelämästä sekä ammattialoista, ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen 

käyttöön ohjaamiseen, tasa-arvoon työelämässä ja yhteiskunnassa 

• 9. vuosiluokalla itsearviointi- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen, urasuunnitteluun, 

jatko-opintojen ohjaukseen ja työelämään tutustumisjakson suunnitteluun, toteuttamiseen 

ja työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä opiskelua ja urasuunnittelua 

koskevien tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen 

käyttöön 

Luokkamuotoinen ohjaus (oppitunnit) 

7. luokka: 1 vuosiviikkotunti 

248

8. luokka: - 

9. luokka: 1 vuosiviikkotunti 

Luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt 

on määrätty Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa. Siitä poiketaan Sampolan 

koulussa siten, että kahdeksannen luokan sisältö jaetaan seitsemännelle ja yhdeksännelle 

luokalle seuraavasti: 

7. luokalle siirretään kaupungin opetussuunnitelman mukaisesta kahdeksannen luokan 

osuudesta perustietoa elinkeino- ja työelämästä sekä ammattialoista. 

9. luokalle siirretään ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluiden käyttö sekä tasa-arvo 

työelämässä ja yhteiskunnassa. 

Aihekokonaisuudet oppilaanohjauksessa 

Oppilaanohjauksessa painottuvat seitsemännellä luokalla ihmisenä kasvaminen, vastuu 

ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne. 

Yhdeksännellä luokalla painottuvat ihminen ja teknologia, osallistuva kansalaisuus ja 

yrittäjyys, viestintä- ja mediataito sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. 

Työtavat oppilaanohjaustunneilla 

Mahdollisuuksien mukaan käytetään monipuolisia työtapoja. Opettajan esityksen lisäksi voi 

olla parija ryhmätöitä, yksilöllisiä työtapoja sekä vierailijoita ja vierailuja . 

Seitsemännellä vuosiluokalla painotetaan työtavoissa oppilaan ryhmäyttämistä erilaisilla 

tehtävillä. 

Erilaisilla työtavoilla pyritään ohjaustunneilla lisäksi vahvistamaan oppilaan tietämystä 

itsestään oppijana. Ohjaustunneilla tuetaan oppilaan omaa vastuuta opinnoistaan ja koko 

ryhmän oppimisesta. 

Oppilaanohjauksen työtavoissa keskitytään erityisesti tiedon hankkimiseen eri lähteistä 

(koulutus- ja ammattitieto) ja kriittisyyteen tietoja viestintäteknologian käytössä.. 

Ohjaustunneilla oppilaita ohjataan mahdollisuuksien mukaan käyttämään internetistä löytyviä 

ammatillista suuntautumista tukevia tehtäviä ja itsearviointiharjoituksia. 

Henkilökohtainen ohjaus 

Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. 

Pienryhmäohjaus 

Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa. 

Ohjaus-neuvonta- ja tietopalvelut 

Noudatetaan Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaa 

8 OPPILAAN ARVIOINTI 

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset 

tehtävät. 

249

8.1 Arviointi opintojen aikana 

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ 

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten 

hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä 

on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja 

siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. 

ARVIOINNIN PERIAATTEET 

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. 

Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. 

Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi 

muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin 

avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa 

oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä 

arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti 

sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua 

käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa 

arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan 

oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut 

tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion 

päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. 

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. 

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä 

on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. 

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai 

näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan 

kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa 

tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos 

oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua 

käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu 

päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas 

saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään 

opetussuunnitelmassa. 

Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi 

riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä 

niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, 

erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. 

Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet määritellään kunkin oppiaineen kohdalla erikseen. 

Todistusten määrä peruskoulun vuosiluokilla 1–5 tulee olla vähintään yksi ja vuosiluokilla 6–9 

vähintään kaksi. Numeroarvosteluun siirrytään viimeistään 6. luokan välitodistuksessa. 

Oppilaan ja hänen huoltajansa tulee saada riittävän monipuolista tietoa oppilaan opintojen 

edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Arviointipalautetta annetaan lukuvuosittain 

mm. välitodistuksin ja erilaisin tiedottein. Koulut järjestävät vähintään kerran lukuvuodessa 

arviointikeskustelut, joissa oppilas on huoltajineen mukana. 

250

Arviointikeskustelu on kodin ja koulun yhteistyön muoto, joka perustuu oppilaan itsearviointiin. 

Keskustelussa oppilaalla on mahdollisuus arvioida itseään oppijana ja työyhteisönsä 

jäsenenä. 

Arviointikeskustelun tavoitteena on käsitellä oppilaan oppimisprosessia, esimerkiksi oppimista, 

opiskelutekniikkaa, työntekoa ja vastuullisuutta. Tarkoituksena on tukea oppilaan 

kasvua myönteisessä ja kannustavassa hengessä. 

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arviointi tapahtuu henkilökohtaisen opetuksen 

järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Oppilaalle, 

jolla on yksilölliset oppimäärät, voidaan antaa sanallinen arviointi kaikilla vuosiluokilla. 

Arviointi on kannustavaa ja lapsen erityistarpeet huomioon ottavaa. 

Arvioinnissa, kuten jo opetuksen järjestelyissä, on otettava huomioon oppilaan vammaisuus, 

sairaus, oppimisvaikeudet, eri laajuiset kehitysviivästymät, kommunikaatio- ja sosiaalisen 

vuorovaikutuksen ja toiminnan vaikeudet ja muut edellä esitettyihin verrattavat oppilaan 

oppimista estävät vaikeudet. Tavoitteet, menetelmät ja arviointi kirjataan HOJKS:aan. Arviointi 

on yksilökohtaista ja perustuu siihen, mitä oppilas on opiskellut. Oppimistavoitteiden toteutumista 

oppilaan yksilöllisten oppimäärien toteutumisen osalta seurataan HOJKS:aa tarkistamalla, 

ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. 

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa opiskelevan oppilaan arviointiin osallistuu tarvittaessa 

myös erityisopettaja yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa, jotta oppilaan oppimistulokset 

ja työtaidot voidaan ottaa huomioon tarpeeksi kattavasti. 

OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN 

Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen 

periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa 

tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa 

määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien 

opinnot. 

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, 

jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa 

vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee 

varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot 

ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai 

useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. 

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä 

voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, 

joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen 

edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on 

pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan 

huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle 

jättämisen periaatteet sekä tavat, joilla oppilas voi osoittaa saavuttaneensa kyseisen 

vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. 

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN 

251

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti 

päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa 

mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä 

kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman 

opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä 

seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon 

koulumenestyksen perusteella. 

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen 

koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän 

eroaa koulusta. 

Mikäli oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, arvioinnissa tulee ottaa 

huomioon oppimissuunnitelman sisällöt ja tavoitteet. Koulut laativat koulukohtaisen 

arviointisuunnitelman, jossa arvioinnin periaatteet ja yleiset käytännöt on tarkemmin 

määritelty. 

ARVIOITAVAT OPPIAINEET 

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun 

ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. 

Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin 

fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto 

jokainen erikseen. 

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI 

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin 

pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu 

oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa 

otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä 

toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan 

arvioida myös erikseen. 

Työskentelyn monipuolisella arvioinnilla pyritään kehittämään ja tukemaan kansallisesti ja 

kansainvälisesti aktiivisen kansalaisen kasvua yhteistyössä toisten kanssa. Tavoitteena on, 

että oppilas oppii arvostamaan omaa työtään. Koulun opetussuunnitelmassa päätetään, arvioidaanko 

työskentely oppiaineen yhteydessä vai erikseen. 

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 

sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat 

opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. 

Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut 

tavoitteet. 

252

Tavoitteena on, että oppilas pyrkii hyvään käyttäytymiseen. Kukin koulu laatii käyttäytymisen 

arvioinnille oman kriteeristönsä ottaen huomioon oman arvopohjansa, toimintakulttuurinsa ja 

kasvatukselle asettamansa tavoitteet. Oppilasta arvioidaan oman ikänsä ja kehitystasonsa 

mukaisesti. 

Hyvän käyttäytymisen kuvaus perusopetuksessa: 

Oppilas pääsääntöisesti 

• osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä 

• kantaa vastuunsa ympäristöstä 

• toimii rehellisesti ja luotettavasti 

• noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja 

• toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita. 

Oppilaan käyttäytyminen on välttävää, mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin 

hyvän käyttäytymisen kuvauksen edellyttämää tasoa. 

OPPILAAN ITSEARVIOINTI 

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. 

Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja 

opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva 

oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas 

oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä 

asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. 

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan 

sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen 

antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan 

monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. 

Suunnitelma oppilaan itsearvioinnista sisältyy koulun arviointisuunnitelmaan. Oppilaan itsearvioinnin 

tulee olla säännöllistä. 

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI 

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet 

tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden 

avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. 

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa 

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, 

että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia 

arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä 

osaamisesta. 


että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, 

arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa 

suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. 

Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin 

hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa 

voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen 

opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa 

opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. 

253

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa 

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin 

tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita 

ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot 

ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, 

sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman 

tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. 

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI 

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja 

vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, 

joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee 

osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. 

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun 

ottamatta päättöarviointia. 

Maahanmuuttajaoppilaan arviointia voi monipuolistaa esimerkiksi käyttämällä oppilaan omaa 

äidinkieltä apuna aina, kun se on mahdollista, tai selventämällä koekysymyksiä suomen kielellä. 

Vieraskielisen oppilaan oppimäärän arvioiminen suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan 

edellyttää kaikkien kielitaidon osa-alueiden määrittelemistä äidinkielisen veroisiksi. Määrittelyn 

apuna on hyvä käyttää kirjallisia testejä tai muita niihin verrattavia menetelmiä. 

Sanallisen arvioinnin ja numeroarvioinnin yhdistelmää voi oppilaan tilanteen mukaan käyttää 

koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Reaaliaineiden arvioinnissa 

painotetaan oppiaineen keskeisten käsitteiden hallintaa ottaen huomioon oppilaan vähitellen 

kehittyvä suomen kielen taito. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvioinnissa korostetaan 

erityisesti ohjaavuutta ja kannustavuutta. Oppilaan huoltajille tulee selvittää arvioinnin 

perusteet ja käytännöt. 

8.2 Päättöarviointi 

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ 

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut 

perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. 

ARVIOINNIN PERIAATTEET 

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. 

Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen 

perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu 

perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen 

arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön 

perustuen. 

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan 

osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin 

kriteereiden mukaan. 

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). 

Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli 

254

hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien 

saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. 

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli 

hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. 

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 


että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, 

arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa 

suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. 

Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin 

hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. 

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan 

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 

ARVIOITAVAT OPPIAINEET 

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja 

kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, 

biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, 

musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. 

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista 

oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen 

kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota 

hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta 

toiseen. 

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin 

oppimäärän, arvioidaan numeroin. 

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä 

koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen 

aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa 

kyseisen oppiaineen arvosanaa. 

Jos oppisisällöt on kurssitettu, koulun opetussuunnitelmassa tulee aineittain määritellä päättöarvosanan 

muodostuminen kurssien perusteella. Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit 

tulee ottaa huomioon. 

OPPILAAN ARVIOINTI 

Arvosanojen määräytymisperiaatteet ja oppiainekohtaiset arviointikriteerit on kirjattu kunkin 

oppiaineen yhteyteen. Opetussuunnitelmassa on arvosanan 5 (välttävä) ja arvosanan 8 (hyvä) 

kriteerit eri oppiaineissa vuosiluokittain. 

255

Oppilasta arvioitaessa otetaan huomioon hänen kirjalliset, suulliset ja muut tuotoksensa, 

kokeet, tuntityöskentely yksilö- ja ryhmätöineen sekä läksyjen ja muiden annettujen kotitöiden 

hoitaminen. Työskentelyn arviointi sisältyy kunkin oppiaineen kriteereihin. Työskentelyn 

arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. 

Arvioinnin tarkoitus on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua ja kehittää hänen 

edellytyksiään itsearviointiin .Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä on arvioitava 

monipuolisesti. Arviointi kohdistuu koko oppimisprosessiin, eikä vain lopputulokseen. 

Koulussamme oppilaat saavat kotitiedotteen syys- ja kevätlukukauden aikana. Tiedotteissa 

arvioidaan oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä sekä kerrotaan opiskeltujen oppiaineiden 

etenemisestä. Lukukausien päättyessä oppilaille annetaan numerotodistukset. 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki oppiaineet. 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle myös, jos hän suorittaa hylätyn arvosanan erillisessä 

kuulustelussa osoittaen vaadittavat tiedot ja taidot. Hylätty arvosanana pyritään ensisijaisesti 

suorittamaan seuraavan jakson aikana tai erillisessä kokeessa lukuvuoden koulutyön 

päätyttyä. 

Oppilas saa arvosanan neljä (4), jos työskentely ja kokeiden suoritukset ovat hylättyjä. Ilman 

perusteltua syytä myös poissaolo tunneilta johtaa hylkäämiseen. 

Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät 

rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. 

Oppilas arvioi omaa edistymistään ja työskentelyään lukuvuoden aikana kaikissa 

oppiaineissa. 

8.3 Todistukset 

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien 

sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se 

voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. 

PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET 

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 

1. Lukuvuositodistus 

2. Välitodistus 

3. Erotodistus. 

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan 

lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava 

jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat 

yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. 

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta 

tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen 

liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. 

Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse 

antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. 

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja 

syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä 

oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely 

arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään 

256

myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua 

käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. 

Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien 

opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten 

ulkoasusta. 

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, 

mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan 

antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. 

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin 

koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut 

oppiaineet. 


että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä 

sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas 

on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa 

suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. 

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS 

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa 

numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. 

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin 

seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, 

rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten 

aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on 

useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) 

merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opintoohjelmaan 

on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan 

työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. 

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi 

kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään 

nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen 

nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen 

aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä 

sekä merkintä ”hyväksytty”. 

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään 

yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” 

alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio 

joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. 

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien 

valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen 

kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen 

joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. 

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa 

valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen 

tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä 

oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. 

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä 

sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. 

Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule 

mainintaa päättötodistukseen. 

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, 

mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yh- 

257

dyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. 

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen 

perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla 

kuin koulun opetuskielellä. 

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. 

Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. 

Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietojakohtaan 

tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa 

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen 

oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi 

on sanallinen. 

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten 

välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. 

MUUT TODISTUKSET 

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 

2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 

3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, 

hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. 

Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan 

merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen 

oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta 

perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu 

erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista 

merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden 

laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki 

yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 

Todistuksesta ja niiden malleista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. 

Sampolan koulussa 7. ja 8. luokilla annetaan välitodistus ja lukuvuositodistus. 

9. luokalla annetaan välitodistus ja päättötodistus. 

SAMPOLAN KOULUN LISÄOPETUS 

ENGLANTI 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilaiden kanssa käydään läpi ne A1-englannin oppimäärän asiat, jotka tuottavat heille 

eniten vaikeuksia. Näin, koska lisäopetuksen oppilaiden tavoite on nostaa arvosanojaan. 

258

Läpi käytävät asiat muotoutuvat kulloinkin ryhmän tason mukaan. Työmuodot valikoituvat 

ryhmän toiveiden ja tason mukaan. 

SISÄLLÖT 

Peruskoulussa käsiteltäviin perusrakenteisiin keskittyen ryhmän tason mukaan. 

KURSSIARVIOINTI 

Arviointi tehdään numeerisesti 4 – 10. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon kokeiden 

keskiarvo ja jatkuva näyttö (tuntityöskentely, kotitehtävien hoitaminen, asenne). Oppilaan 

tulee olla tunneilla läsnä. Kurssi katsotaan hyväksytyksi, kun oppilas saa vähintään 

arvosanan 5 (välttävä). 

ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) JA 8 (HYVÄ) 

Oppilaan arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin Tampereen kaupungin englanninkielen 

arviointikriteereitä välttävästä ja hyvästä osaamisesta. 

RUOTSI 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilaiden kanssa käydään läpi ne B1-ruotsin oppimäärän asiat, jotka tuottavat heille 

eniten vaikeuksia. Näin, koska lisäopetuksen oppilaiden tavoite on nostaa arvosanojaan. 

Läpi käytävät asiat muotoutuvat kulloinkin ryhmän tason mukaan. Työmuodot valikoituvat 

ryhmän toiveiden ja tason mukaan. 

SISÄLLÖT 

Peruskoulussa käsiteltäviin perusrakenteisiin keskittyen ryhmän tason mukaan. 

KURSSIARVIOINTI 

Arviointi tehdään numeerisesti 4 – 10. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon kokeiden 

keskiarvo ja jatkuva näyttö (tuntityöskentely, kotitehtävien hoitaminen, asenne). Oppilaan 

tulee olla tunneilla läsnä. Kurssi katsotaan hyväksytyksi, kun oppilas saa vähintään 

arvosanan 5 (välttävä). 

ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) JA 8 (HYVÄ) 

Oppilaan arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin Tampereen kaupungin ruotsinkielen 

arviointikriteereitä välttävästä ja hyvästä osaamisesta. 

FYSIIKKA 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilas kertaa, syventää ja laajentaa 

• tietojaan fysiikan käsitteistä ja oppii käyttämään niitä 

• ymmärrystään fysiikasta kokeellisena tieteenä 

• taitoaan soveltaa oppimaansa käytäntöön 

• tiedonhankintataitojaan monipuolisesti 

SISÄLLÖT 

259

Kurssin aikana käsitellään seuraavia kokonaisuuksia ottaen huomioon oppilaiden lähtötaso: 

• Mekaniikkaa 

• Energiaa 

• Sähkö- ja valo-opin perusteita 

• Lämpöoppia 

OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT 

• opettajajohtoinen työskentely 

• oppilastyöt 

• laskutehtävät 

ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) JA ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) 

Arvioinnissa käytetään perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä, Tampereen kaupungin ja 

Sampolan koulun opetussuunnitelmien arviointikriteereitä arvosanoille 5 ja 8 soveltuvin osin. 

ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ 

Kurssikohtainen arvosana muodostuu seuraavaista osa-alueista: 

• kokeet ja tuntitestit 

• tuntityöskentely ja osallistuminen opetuskeskusteluun 

• kotitehtävien suorittaminen 

KEMIA 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilas kertaa, syventää ja laajentaa 

• tietojaan kemian käsitteistä ja oppii käyttämään niitä 

• taitoaan soveltaa oppimaansa käytäntöön 

• taitoaan työskennellä turvallisesti, yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti 

• tiedonhankintataitojaan monipuolisesti 

SISÄLLÖT 

Kurssin aikana käsitellään seuraavia kokonaisuuksia ottaen huomioon oppilaiden lähtötaso: 

• Aineen rakenne, alkuaineet 

• Jaksollinen järjestelmä 

• Hapan, emäs, pH-luku, 

• Kemiallinen reaktio, palaminen 

• Alkoholit, ruoka-aine-, terveyskemiaa 

• Ympäristökemia, tuotteen elinkaari 



• oppilastyöt 

• kemialliset tehtävät 

260





Kurssikohtainen arvosana muodostuu seuraavaista osa-alueista: 




MATEMATIIKKA 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

• Kerrata, syventää ja mahdollisesti laajentaa 7-9 luokan oppimäärää 

• Vahvistaa oppilaan myönteistä asennoitumista matematiikkaa kohtaa. 

• Ohjata oppilasta omaksumaan oikeat matematiikan opiskelutavat, jotka tukevat 

oppilaan myöhempiä matematiikan opintoja 

• Vahvistaa oppilaan käsitystä matematiikan yhteydestä arkielämän ongelmiin. 

• Matemaattisen ajattelukyvyn kehittäminen ja sen soveltaminen ongelmien 

käsittelyyn. 

SISÄLTÖ 

• matematiikan peruskäsitteiden ja peruslaskutoimitusten kertaaminen 

• päässälaskutaitojen vahvistaminen 

• murto- ja desimaaliluvut 

• potenssit ja neliöjuuri 

• polynomit 

• prosenttilaskut 

• yhtälöt, epäyhtälöt ja yhtälöparit 

• trigonometria, Pythagoraan lause 

• yleisimmät pinta-alat ja tilavuudet 



• laskutehtävät 





Arvosana muodostuu seuraavaista osa-alueista: 


261



Lisäksi kurssin päättyessä oppilas arvioi omaa edistymistään. Lisäksi opettaja ja oppilas 

yhdessä arvioivat kurssin tavoitteiden toteutumista. 

USKONTO 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä, tutustuu 

keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteittäin sekä osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja 

ajattelevia ihmisiä. Oppilas tutustuu Suomen uskonnolliseen kenttään ja siinä vaikuttaviin 

kristillisiin ryhmittymiin. 

SISÄLLÖT 

• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, uskonnollisen elämän 

pääpiirteet ja uskonnon vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin 

• Suomessa ja Tampereen seudulla vaikuttavia kristillisiä kirkkokuntia, joita ovat 

esimerkiksi: Evankelis-luterilainen kirkko ja sen herätysliikkeet, Ortodoksinen kirkko, 

Katolinen kirkko, Helluntailaisuus, Pelastusarmeija, Adventtikirkko ja Vapaa kirkko 

TYÖTAVAT 

tutustuminen erilaisiin uskonnollisiin ryhmittymiin hakemalla tietoa kirjallisuudesta ja 

Internetistä. Aiheiden läpikäyminen tapahtuu ryhmässä keskustelemalla ja oppilasesitysten 

yhteydessä. 

ARVIOINTI 

oppilas saa palautetta oppilasesityksen kokoamisesta, sisällöstä ja esittämisestä. 

Vihkomuistiinpanojen huolellinen tekeminen vaikuttavat arviointiin tuntiosallistumisen lisäksi. 

Lisäksi järjestetään koe. Hyväksyttävän arvosanaan vaaditaan aktiivista osallistumista tunnilla, 

vihkomuistiinpanojen tekemistä, esityksen tekemistä sekä jostain maailmanuskonnosta että 

Suomessa vaikuttavasta kirkkokunnasta ja kokeiden suorittamista. Arvioinnissa noudatetaan 

Tampereen kaupungin uskonnon 9. luokan arviointikriteereitä välttävästä osaamisesta ja 

arvosanasta 8. 

TERVEYSTIETO 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

• Oppilas oppii tuntemaan Tampereen / kunnan terveyspalveluja ja oppii käyttämään 

niitä oman terveytensä edistämiseksi, ylläpitämiseksi ja sairauksien 

ennaltaehkäisemiseksi / hoitamiseksi. 

• Oppilas oppii ymmärtämään ihmisten erilaisuutta siten, että hyväksyy heidät 

ihmisinä ja esimerkiksi työtovereina. 

262

• Oppilas oppii toimimaan yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja pyrkii 

hätätilanteessa antamaan sekä hakemaan / hälyttämään apua itselleen ja toisille 

ihmisille. 

• Oppilas oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan 

ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti 

terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. 

SISÄLLÖT 

• mielenterveys 

• ihmissuhteet ja seksuaalisuus 

• päihde- ja vaikuteaineet 

• nuoret ja ravinto 

• ensiapu ja turvallisuuskasvatus 

• kansantaudit 

ARVIOINTI 

• oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn 

• oppilasesitysten tekeminen 

• kokeen suorittaminen arvosanan vaatimalla tasolla 

• arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin terveystiedon 9. luokan 

arviointikriteereitä välttävästä osaamisesta ja arvosanasta 8. 

HISTORIA 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

• Tampereen kaupungin 8. luokan historian opetussuunnitelman mukaan 

SISÄLLÖT 

• Lisäopetuksen historianopetuksessa käydään läpi 8. luokan opetussuunnitelman 

mukaisia aihekokonaisuuksia soveltavin osin. Pääpaino on kuitenkin seuraavissa 

aiheissa: 

- Suomen sisällissota 

- Tie kohti toista maailmansotaa 

- Toinen maailmansota 

- Kylmästä sodasta Euroopan yhdentymiseen 

- Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin 

- Kolmas maailma toisen maailmansodan jälkeen 

- Terrorismin vastainen sota 

TYÖTAVAT: 


hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Oppilaat harjoittelevat esseiden ja erilaisten 

kirjallisten töiden tekemistä sekä ottavat mahdollisimman pitkälle vastuuta omasta 

opiskelustaan. 


263

• Oppilaan arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin 8. luokan historian 

arviointikriteereitä välttävästä osaamisesta soveltuvin osin. Välttävään arvosanaan 

vaaditaan lisäksi annettujen koti- ja tuntitehtävien ja kokeiden hyväksyttyä 

suoritusta. 


• Oppilaan arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin 8. luokan historian 

arviointikriteereitä hyvästä osaamisesta soveltuvin osin. 

MAANTIETO 

Lisäopetus 

Tavoitteet: 

• oppilas kertaa ja syventää peruskoulun maantietoon sisältyviä asioita 

• oppilas vahvistaa maantieteellisten tutkimusmenetelmien taitojaan 

• oppilas kehittää opiskelutaitojaan ja käyttää hyväksi tiedonhankinnassa erilaisia lähteitä 

• oppilas oppii laatimaan maantieteellisen tutkielman 

• oppilas pohtii asenteitaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa ympäristön tilaan, sekä 

paikallisella, että globaalilla tasolla 

• oppilas kehittää opiskelutaitojaan erilaisilla opiskelumenetelmillä. Opettajakeskeisen 

opetuksen lisäksi opetusmenetelminä käytetään parija ryhmätöitä, sekä esseen ja 

tutkielman kirjoittamista 

• oppilas pitää kiinni opiskelutavoitteistaan ja opiskelee pitkäjänteisesti saavuttaakseen 

ne 

Sisällöt: 

• yleismaantiedossa kerrataan ja syvennetään maantiedon perusilmiöitä ja -käsitteitä 

• tutustutaan hasardimaantieteeseen ja tutkitaan ihmisen ja ympäristön välistä 

vuorovaikutusta näissä ilmiöissä 

• tutustutaan väestömaantieteeseen ja sen vaikutuksiin ympäristön kannalta 

Arviointikriteerit arvosanalle 5 (välttävä) 

• peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit soveltuvin osin 

• edellyttää kokeista yläarvoista numeroa sekä hyväksyttävää tuntityöskentelyä. 

Summatiivisen kokeen ala-arvoisen numeron voi kompensoida säännöllisellä läksyjen 

teolla, hyvällä tuntityöskentelyllä ja kirjallisten tehtävien tekemisellä 

Arviointikriteerit arvosanalle 8 (hyvä) 


• arvosanaan vaikuttaa summatiivinen koe, joka pohjaa Opetushallituksen 

päättöarvioinnin kriteereihin. Lisäksi siihen vaikuttavat tuntityöskentely, kirjalliset 

läksynkuulustelut, esseet, tutkielmat sekä parija ryhmätyöt 

BIOLOGIA 

Lisäopetus 

264

Tavoitteet: 

• oppilas kertaa ja syventää peruskoulun ekologisia käsitteitä ja malleja 

• oppilas kehittää opiskelutaitojaan erilaisilla opiskelumenetelmillä. opettajakeskeisen 

opetuksen lisäksi opetusmenetelminä käytetään parija ryhmätöitä sekä esseen ja 

tutkielman kirjoittamista 

• oppilas pitää kiinni opiskelutavoitteistaan ja opiskelee pitkäjänteisesti saavuttaakseen 

ne 

Sisällöt: 

• eliökunnan jako 

• ekologiset mallit ja käsitteet 

• eliöiden rakenne ja toiminta 

• evoluutio ja/tai perinnöllisyys 

Arviointikriteerit arvosanalle 5 (välttävä) 


• edellyttää kokeista yläarvoista numeroa sekä hyväksyttävää tuntityöskentelyä. 

Summatiivisen kokeen ala-arvoisen numeron voi kompensoida säännöllisellä läksyjen 

teolla, hyvällä tuntityöskentelyllä ja kirjallisten tehtävien tekemisellä 

Arviointikriteerit arvosanalle 8 (hyvä) 


• arvosanaan vaikuttaa summatiivinen koe, joka pohjaa Opetushallituksen 

päättöarvioinnin kriteereihin. Lisäksi siihen vaikuttavat tuntityöskentely, kirjalliset 

läksynkuulustelut, esseet, tutkielmat sekä parija ryhmätyöt 

LIIKUNTA 

Lisäopetus 

TAVOITTEET 

Oppilas 















• uintitekniikoita, kuntouintia ja hengenpelastusta, vesiliikuntaa 

265



• tutustumista uusiin lajeihin 


ARVIOINTI 

• arvioinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin liikunnan 9. luokan arviointikriteereitä 

välttävästä osaamisesta ja arvosanasta 8. 

266

9 ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN 

PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN 

PERUSTUVA OPETUS 

9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 

Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, 

jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden 

sisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta. 

Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että 

oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen 

varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä. 

Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. 

Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä 

opetuksessa. Huolimatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan 

tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, 

että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, 

mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja 

kirjallisuuden sekä vieraan tai kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien 

yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet 

on mahdollista saavuttaa. 


TAVOITTEET 

Vieras kieli tai kielikylpykieli 

Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai 

kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja 

luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa 

perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, 

heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään 

puhuville oppilaille. 

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) 

Huolimatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston 

asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden 

opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, 

joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä. 


Vieras kieli tai kielikylpykieli 

Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, 

kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, 

mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen 

opetuksessa. 

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi 

olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja 

opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on 

267

lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava 

siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä: 


• kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, 

kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden 

harjoitteleminen 

• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa 

ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen 

• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman 

avulla 


• kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen 

kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein 

• oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla 

• eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain 

• yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö 

• lukusanojen käyttö ja merkitseminen 

• välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen 

• kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. 

• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien 

tuottaminen 


• keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen 

• tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja 

luetun arviointi 

• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet 

• tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, 

erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista 

• tekstilajit 

• kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu 


• monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen 

• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen 

• tekstien tyylillinen pääjako 

• fiktion rakenteiden erittely 

• kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka 

sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn 

• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen lukeminen, 

kuunteleminen ja käsittely 

• kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö 

• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala, 

kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet 

• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen 

merkityksestä 

• suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien 

ilmaisutapojen tarkastelu 

• suomen kielen vaiheet 

Tiedonhankintataidot 

• tietotekstien avaaminen 

• kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä lähteistä 

268

• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, 

ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi 

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 

• tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen 

ilmaisu ja perusteleminen 

• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien 

vakiinnuttaminen 

• sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen 

• tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon 

varmentaminen 

• tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin 

ja tietotekniikkaa hyödyntäen 

• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden 

tuottaminen 

• yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisuja viestintätapa 

• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen 

• erilaisten tekstilajien kirjoittaminen 

Kielen tehtävät ja rakenne 

• sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen 

• sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin 

• verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä 

• lauseiden jäsentäminen 

• tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet 

• suomen kielen rakenteen peruskäsitteet 

ARVIOINTI 

Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon 

kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen 

karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri 

oppiaineissa. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen 

ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden 

saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai 

kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän 

osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee 

perustua arvosanan 8 kriteereihin. 

Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta 

siitä, millä kielellä niitä on opetettu. 

269

9.2 Vieraskielisen opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma 

9.2.1 Vieraskielisen opetuksen järjestämisen merkitys 

Tampereen kaupungin luonne aluekeskuksena ja seutukuntansa moottorina edellyttää eri 

kulttuurija kielitaustoista tulevien oppilaiden ja heidän perheidensä huomioon ottamista myös 

koulutuspalveluissa. Vieraskielinen opetus tarjoaa vierasta kieltä äidinkielenään puhuville 

oppilaille joustavan mahdollisuuden jatkaa opiskeluaan Suomessa ja Tampereella. Samalla 

opetusmuoto tarjoaa suomenkielisille oppilaille monikulttuurisen ympäristön kasvaa 

luontevalla tavalla kansainvälisyyteen. Vieraskielisen opetuksen järjestäminen osoittaa 

koulutuskaupungille ominaista koulutuspalveluiden monipuolisuutta ja edistää alueellista 

kehitystä houkutellessaan kansainvälisyyttä arvostavia perheitä heidän valitessaan asuin- ja 

työpaikkaa Suomesta. 

9.2.2 Opetuksen tavoitteet 

Vieraskielisen opetuksen tavoitteena perusopetuksen päättövaiheessa on vieraan kielen taito, 

joka on lähes oman äidinkielen veroinen (toimiva kaksikielisyys). Opetusmuoto on tarkoitettu 

sekä äidinkieleltään suomenkielisille että vieraskielisille oppilaille. Oppilaiksi voivat myös 

hakeutua ulkomailta siirtyvien perheiden lapset, jotka puhuvat koulussa opetettavaa vierasta 

kieltä. Heille opetusmuoto tarjoaa mahdollisuuden jatkaa opintojaan kyseisellä kielellä. 

Suomenkielisille oppilaille vieraskielinen opetus antaa mahdollisuuden saavuttaa oppiainekohtaiset 

ja yleiset opetuksen tavoitteet hyödyntäen ja käyttäen vierasta kieltä oppimisen 

välineenä. Opetusmuodosta käytetään Tampereella nimeä vieraskielinen opetus. Oppilaan 

suomen kielen kehitykseen on vieraskielisessä opetuksessa kiinnitettävä erityishuomiota. 

Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että oppilaalle ei aiheudu vaikeuksia suomenkielisen 

käsitteistön puutteiden vuoksi. Opetuksen tavoitteet noudattavat yleisiä opetuksen tavoitteita 

poiketen niistä kuitenkin kahdesta syystä: 

Kieli oppimisen ja opetuksen kohteena: Vierasta kieltä oppiaineena opetetaan ensimmäiseltä 

luokalta lähtien. Pidempi ja varhaisemmin aloitettu kielenopiskelu näkyy oppiaineen 

erilaisina tavoitteina, sisältöinä ja arviointina myös luokilla 3–9. 

Kieli välineenä: Muiden kuin vieraan kielen tunneilla kieli toimii välineenä oppiaineiden tavoitteiden 

saavuttamisessa. Pääperiaate on, että äidinkieltä (suomea) lukuun ottamatta 

opetus tapahtuu vieraalla kielellä. Tarkemmin tämä esitetään koulun opetussuunnitelmassa 

(ks. myös opetussuunnitelman kohta ”Vieraskielisen opetuksen osuus 

tuntimääristä ja opetussisällöistä”). 

270

9.2.3 Opetuksen järjestäminen 

9.2.3.1 Vieraskielistä opetusta järjestävät koulut 

Vieraskielistä opetusta järjestetään seuraavilla kouluilla: 

Vieras kieli Koulu Luokka-asteet Muuta Oppilaat 

Englanti Amuri 1 - 9 

Englanti Tammela 1 - 6 

Englanti Sampola 7 - 9 Tammelan koulusta 

Saksa Tammela 1 - 6 

Saksa Sampola 7 - 9 Tammelan koulusta 

Ranska Aleksanteri 0 - 6 Erityissopimus 

Ranska Pyynikki 7 - 9 Ranskan suur- Aleksanterin koulusta 

lähetystön kanssa 

9.2.3.2 Oppilasvalinta vieraskieliseen opetukseen 

Oppilaat voivat hakeutua vieraskieliseen opetukseen kahta reittiä: 

A) Ulkomailta palaavien tai siirtyvien perheiden lapsia voidaan ottaa oppilaiksi oppilaan aiemmat 

opinnot huomioon ottaen ja varmistamalla oppilaan vieraan kielen taito todistusten 

tai haastattelujen avulla. Ne oppilaat, jotka siirtyvät vieraskieliseen opetukseen 

ensimmäisen luokan jälkeen, otetaan vieraskieliseen opetukseen koeajalle, jonka 

pituudesta sovitaan vanhempien kanssa. Koeajan tarkoituksena on varmistaa sopiva 

luokka-aste ja muu soveltuvuus vieraskieliseen opetukseen. Pääsääntöisesti oppilas 

sijoitetaan ikätasonsa mukaiseen ryhmään. 

B) Ensimmäisiä luokkia perustettaessa voidaan oppilaspaikkojen jakamiseksi järjestää soveltuvuuskokeita. 

Niiden tarkoituksena on varmistaa oppilaan kyky opiskella vieraalla 

kielellä. Soveltuvuuskokeen yleisperiaatteista sovitaan vieraskielistä esiopetusta 

järjestävien päiväkotien ja koulujen kanssa. Yhteistyöstä esiopetuksen ja koulun välillä 

sovitaan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. 

9.2.3.3 Muiden kuin ensimmäisen kielen vaihtoehdot vieraskielisessä opetuksessa 

Vieraskielisen opetuksen ensimmäiseltä luokalta alkavaa vierasta kieltä kutsutaan A- kieleksi. 

Neljänneltä luokalta oppilaille tarjoutuvat valittaviksi muut koulun kieliohjelmaan kuuluvat 

kielet, joita kutsutaan vapaaehtoisiksi A- kieliksi. 

9.2.3.4 Vieraskielisen opetuksen tuntijako 

Tuntimäärä eroaa kuntakohtaisesta tuntijaosta siten, että vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäiseltä 

luokalta. Myöhemminkin ensimmäisen vieraan kielen tunteja on enemmän kuin 

muussa opetuksessa. 

271

Taulukko 1. Vieraskielisen opetuksen tuntijako. 

Vieraskielisen opetuksen tuntijako 



vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). 

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. muu po. 

Äidinkieli ja kirjallisuus 5 5 5 5 4 5 3 3 3 38 42 

A-kieli 3 3 3 3 3 3 3 3 3 27 16 

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 6 

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 32 

Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 9 

Biologia ja maantieto 2 1 2 2 3 10 10 

Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 9 

Terveystieto 0-1 1-2 0-1 3 3 

Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 11 

Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 1 2 2 3 10 10 

Taito- ja taideaineet yht. 6 6 8 8 9 9 58 58 

Musiikki 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1 7- 7- 

Kuvataide 1- 1- 1- 1- 1- 1- 1-2 0-1 8- 8- 

Käsityö 1- 1- 1- 1- 2- 2- 3 11- 11- 

Liikunta 2- 2- 2- 2- 2- 2- 2 2 2 18- 18- 

- Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 3 

- Oppilaanohjaus 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 

Valinnaiset aineet 0-2 5-7 5-6 13 13 

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 20 24 24 26 26 31- 30- 30- 231 224 

Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12) (12) 

Koulun mahdollisuus lisätunteihin 1 1 1 1 0 0 1 2 2 9 

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. 

( ) = Opetetaan valinnaisena. 

9.2.3.5 Vieraskielisen opetuksen osuus tuntimäärästä ja opetussisällöistä 

Vieraalla kielellä järjestetyn opetuksen osuus koko oppilaan tuntimäärästä vaihtelee oppiai- 

25 % oppilaan kokonaistunneista. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, 

neittain ja lukuvuosittain. Lukuvuosittainen vieraalla kielellä toteutettu tuntimäärä ei saa alittaa 

miltä osin opetus toteutetaan vieraalla kielellä ja miltä osin äidinkielellä. Tietyt kansallisina pi- 

dettävät aineet ja oppisisällöt on aina toteutettava suomen kielellä. Näitä ovat: 

äidinkieli 

Suomen maantieto ja kasvisto 

Suomen historia 

yhteiskuntaoppi 

Äidinkielen taitojen kehittyminen ja oppiaineiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät sitä, 

että keskeiset käsitteet opitaan myös omalla äidinkielellä. Oppiaineiden tavoitteiden 

saavuttamiseksi on varmistettava, että oppilaat ymmärtävät ja sisäistävät kaikkien aineiden 

käsitteet myös omalla äidinkielellään. Matematiikassa ja luonnontieteissä tämä on erityisen 

tärkeää. Vieraskielisen opetuksen tavoitteiden mukaisesti vieraskieliseen opetukseen osallistuneilla 

oppilailla tulee perusopetuksen päättövaiheessa olla vähintään samantasoiset 

edellytykset kuin muilla oppilailla jatkaa opintojaan toisen asteen koulutuksessa. Käytännössä 

tämä tarkoittaa hyviä edellytyksiä opiskella suomenkielisissä oppilaitoksissa. Tämän vuoksi 

suomenkielisen opetuksen osuus kasvaa yhdeksännelle luokalle tultaessa. Toisaalta 

ensimmäisten kouluvuosien aikana lukemaan ja kirjoittamaan opetellaan äidinkielellä, mihin 

varatut tuntimäärät ovat suuret. Kokonaisuudessaan vieraskielisen opetuksen osuudet kasvavat 

ensimmäiseltä luokalta kohti kuudetta luokkaa, jolloin kääntyvät laskuun kohti yhdeksättä 

luokkaa. 

272

9.2.4 A-kielen tavoitteet ja sisällöt vieraskielisessä opetuksessa 

Ranskan ja saksan vieraskielisen opetuksen A-kielen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja osaami- 

kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitel- 

sen 

missa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Englannin kielen tavoitteet, keskeiset sisällöt 

ja osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit määritellään kuntakohtaisessa 

opetussuunnitelmassa. 

A-ENGLANTI 

A-ENGLANTI 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii luokilla 1–6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi 

• ymmärtämään yleiskielistä puhetta, joka käsittelee yleistietoa sisältäviä aiheita 

• osallistumaan vaativiinkin keskusteluihin 

• lukemaan itsenäisesti eri tarkoituksiin laadittuja tekstejä 

• kirjoittamaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti eri aihepiireistä. 



• vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria keskeisten tietojen avulla 

• arvostamaan omaa ja kohdekulttuureja tekemiensä vertailujen avulla 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa/kohdekulttuureissa hyväksytyllä tavalla tavanomaisissa 

arkipäivän tilanteissa. 



• käyttämään säännöllisesti kieltenopiskelulle välttämättömiä strategioita ja työtapoja kuten 

aktiivisesti osallistumaan parija pienryhmätyöskentelyyn 

• huolehtimaan säännöllisesti oppitunneille vaadituista tehtävistä 

• ymmärtämään kielten opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

merkityksen 

• korjaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asia toisin sanoin 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. 





• opiskelu Suomessa ja englanninkielisissä maissa 

• terveys ja hyvinvointi, esim. ruokailutottumukset, liikunta ja lepo 

• julkiset palvelut, esim. asioiminen ostotilanteissa, ravintoloissa, matkustaminen. 

273

Rakenteet 

Luokilla 1–6 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi syvällisemmin 

• verbin aikamuodot 

• artikkelin käyttö 

• substantiivin taivutus 

• lauseen muodostaminen ja sanajärjestys 

• prepositiot ja konjunktiot. 


• Oman kielitaidon havainnointi ja arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 

• kokonaisuuden auttava ymmärtäminen kontekstin avulla 

• tehokkaiden työtapojen oppiminen 

• sinnikkään työnteon ymmärtäminen. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin pääasioita yleiskielisestä puheesta. 

Puhuminen: pystyy tuottamaan joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia ja perustason lauosaa 

kirjoittaa yksinkertaisia lyhyitä tekstejä. 

serakenteita. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy löytämään yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. 

Kirjoittaminen: 


Oppilas 

• tuntee joitakin seikkoja omasta ja kohdekulttuurista 

• pystyy havainnoimaan joitakin eroja ja yhtäläisyyksiä oman ja kohdekulttuurin välillä. 


Oppilas 

• osallistuu satunnaisesti tuntityöskentelyyn ja huolehtii tehtävistään puutteellisesti 

• yrittää kykyjensä mukaan käyttää joitakin kieltenopiskelulle tyypillisiä työtapoja 

• opiskelu ei ole tavoitteellista. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää puhuttua yleiskieltä sekä tutuista että tuntemattomista ai- 

yksityiskohtaisesti mitä hänelle sanotaan yleiskielellä. 

heista. Ymmärtää 

Puhuminen: pystyy suhteellisen sujuvasti esittämään yksinkertaisen kuvauksen itseään kiinnostavasta 

aiheesta. Pystyy osallistumaan valmistautumatta tuttuja aiheita käsitteleviin keskusteluihin. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy lukemaan itsenäisesti yleiskielisiä tekstejä. 

Kirjoittaminen: pystyy kirjoittamaan yksityiskohtaisia kuvauksia joistakin itselleen mielenkiin- 

kulttuurista ja käytänteistä ja on kiin- 

toisista aiheista. Pystyy kertoman tarinan. 


Oppilas tietää suhteellisen paljon englanninkielisestä 

nostunut niistä sekä tunnistaa eroja ja yhtäläisyyksiä englanninkielisen ja suomalaisen kult- 

tuntityöskentelyyn ja huolehtii säännöllisesti tehtävistään 

tuurin välillä. 


Oppilas 

• osallistuu aktiivisesti 

• ottaa vastuuta omasta oppimisestaan 

• osaa asettaa itselleen tavoitteita 

• käyttää kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. 

274

A-ENGLANTI 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

• Oppilas oppii luokilla 1–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi 

• ymmärtämään puhuttua yleiskieltä sekä tutuista että tuntemattomista aiheista. Ymmärtää 

yksityiskohtaisesti mitä hänelle sanotaan yleispuhekielellä 

• ylläpitämään valmistautumatta pitkiäkin keskusteluja vaihtelevista aiheista 

• lukemaan itsenäisesti pitkiä ja vaikeitakin tekstejä. 



• tuntemaan laajemmin kohdekulttuureja vertailemalla niitä esimerkiksi keskenään ja omaan 

kulttuuriinsa 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän 

tilanteissa 

• tuntemaan itsensä oman kulttuurinsa kautta 

• arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria. 



• käyttämään systemaattisemmin erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelu- 

ja käyttämään hyväksi äidin- 

strategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä 

kielessä oppimaansa 

• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueilta suhteessa annettuihin tavoittei- 

siin 

• ymmärtämään kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

merkityksen. 




• terveys ja hyvinvointi, esim. urheilu ja ihmissuhteet 

• julkiset palvelut, esim. sairaalassa ja pankissa asioiminen. 

Rakenteet 


• verbin aikamuotojen syventäminen 

• konditionaali 

• passiivi 

• relatiivipronominit . 


• Vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen esimerkiksi keskustelun 

ylläpitämiseksi 

• oman kielenkäytön tarkkailu ja virheellisten ilmausten kompensointi. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin asioita vaikeasta puheesta. 

Puhuminen: selviytyminen tavallisimmista arkitilanteista tuottaa ongelmia. 

Tekstin ymmärtäminen: pidemmän tekstin lukeminen ja ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. 

275

Kirjoittaminen: tekstin kirjoittaminen onnistuu vain yksinkertaisin rakentein ja sanoin. 


Oppilas 

• osaa toimia ja viestiä kohdekulttuurissa vain aivan tavallisimmissa tilanteissa 

• arvostaa omaa ja kohdekulttuuria 

• pystyy jotenkin vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria 

• tuntee joitakin oman kulttuurinsa historiallisia taustoja. 


Oppilas 

• osaa käyttää muutamia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja. 

• osaa arvioida puutteellisesti omaa suoritustaan 

• ei opiskele sinnikkäästi eikä tavoitteellisesti. 

A-ENGLANTI 




Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksin puheen pääajatukset. 

Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa. 

Puhuminen: osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Osaa käyttää kohtalaisen laajaa 

sanastoa, tavallisia idiomeja ja monenlaisia rakenteita. 

Tekstin ymmärtäminen: lukee itsenäisesti ja ymmärtää pitkiä ja vaikeitakin tekstejä. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin ja hallitsee 

melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. 


Oppilas 

• osaa vertailla omaa ja kohdekulttuuria 

• osaa viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavallisissa arkipäivän tilanteissa 

• arvostaa omaa ja kohdekulttuuria 

• tuntee oman ja kohdekulttuurin historiallisia taustoja. 


Oppilas 

• osaa käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita 

• pystyy korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin 

• pystyy arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueilta suhteessa annettuihin 

tavoitteisiin 

• ymmärtää kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnän harjoittelun. 

TAVOITTEET 

Kielitaito 


• ymmärtämään elävää tai tallennettua selkeää yleiskielistä puhetta kaikissa tilanteissa 

• käyttämään puheessaan monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa 

• löytämään ja yhdistämään käsitteellisiäkin tietoja monimutkaisista teksteistä sekä tiivistä- 

mään pääkohdat tai ilmaisemaan ne toisin sanoin 

• kirjoittamaan selkeitä tekstejä käyttäen vaativia lauserakenteita ilmaistakseen tietojaan ja 

näkemyksiään tehokkaasti. 

276



• tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä kulttuuritaustaansa vasten 


tilanteissa 




• käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten 

päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 

• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikka kieliopinnoissaan 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueilla suhteessa annettuihin tavoitteisiin 

• ymmärtämään kielen opiskellussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

merkityksen. 






• terveys ja hyvinvointi, esim. sosiaaliset suhteet 


Rakenteet 


• lauseenvastikkeet 

• prepositiorakenteet 

• idiomaattisia ilmauksia 

• epäsuora esitys 

• muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä viestintätavoitteiden saavuttamiselle. 







ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen 

liittyvien ilmausten käyttö. 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yleiskielistä yksinkertaista puhetta jokapäiväisissä elämän 

tilanteissa. 

Puhuminen: osaa kertoa tutuista asioista joitakin yksityiskohtia. Selviytyy yksinkertaisista 

vuorovaikutustilanteista ja tavallisimmista palvelutilanteista käyttäen vakiosanontoja. 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista muutaman kappaleen 

pituisesta tekstistä. 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen jostakin hänelle tutusta 

asiasta. 



277


Oppilas 

• osaa jossain määrin käyttää kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja suoriutuu puutteellisesti tehtävistään. 


Kielitaito 

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: 

Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen 

ymmärtäminen 

ymmärtäminen 

Englanti B2.2 Toimiva B2.1 Itsenäisen B2.2 Toimiva B2.1 Itsenäisen 

itsenäinen kielitaidon itsenäinen 

kielitaidon 

kielitaito perustaso kielitaito perustaso 




Oppilas 

• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. 


Sampolan koulun vieraskielinen opetus noudattaa Tampereen kaupungin 

opetussuunnitelmaa. 

Työtavat 


- yksilö-, parija ryhmätyöt 


- projektit 


- teemapäivät 

- atk:n hyödyntäminen 

A-SAKSA 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään yleiskielistä puhetta, joka käsittelee yleisesti kiinnostavia aiheita 

• osallistumaan tavallisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista 

278

• lukemaan itsenäisesti tekstejä ikäkaudelleen mielenkiintoisista aiheista 

• kirjoittamaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä kiinnostavista aihepiireistä 


Oppilas oppii 

• vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria 

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa 


• tuntemaan oman kulttuurinsa juuria 

• arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria. 


Oppilas oppii 


opiskelustrategioita 

• hyödyntämään muita osaamiaan kieliä saksan kielen opiskelussa 

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikka tiedonhankinnassa ja viestinnässä 

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita ja itseään saksan kielen 

opiskelijana, asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. 





• Suomen ja kohdekulttuurien koulujärjestelmät 

• kohdekulttuurien esiintyminen Suomessa 


Rakenteet 

Oppilas 

• osaa verbin taivutuksen ja aikamuodot 

• osaa artikkelit 

• osaa substantiivin taivutuksen ja genetiivin 

• osaa adjektiivin käytön predikatiivissa ja vertailumuodot 

• hallitsee lauseenjäsenet 

• osaa käyttää yleisimpiä prepositiota ja niihin liittyviä sijamuotoja 



• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön päättelemiseksi 



Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää lyhyitä lausumia arkipäivän tilanteissa 

Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään pääkohdat lyhyistä yksinkertaisista 

teksteistä 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä tutuista aihepiireistä 


Oppilas tuntee oman kulttuurinsa juuria. Hän arvostaa omaa ja kohdekulttuuria. Oppilas 

pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Hän osaa käyttää joitakin arkielämän 

tapakulttuuriin liittyviä fraaseja ja tuntee hieman saksankielisen alueen maantietoa. 


Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. 

279


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yleiskielistä puhetta yleisesti kiinnostavista aiheista 

Puhuminen: pystyy osallistumaan tavallisiin keskusteluihin itselleen tärkeistä asioista, viesti 

välitty y pienistä oikeakielisyyden virheistä huolimatta 

Tekstin ymmärtäminen: pystyy lukemaan itsenäisesti tekstejä ikäkaudelleen kiinnostavista 

aiheista 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisia tekstejä, oikeakielisyydessä voi 

olla pieniä puutteita 


Oppilas osaa vertailla omaa ja kohdekulttuuria. Hän arvostaa omaa ja kohdekulttuuria. 

Oppilas osaa viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavallisissa arkipäivän 

tilanteissa. Hän tuntee oman kulttuurinsa juuria. 


Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. 

Hän p ystyy korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. 

Oppilas osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. Hän pystyy 

arvioim aan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. 

Oppilas osaa asettaa itselleen tavoitteita ja pystyy parija ryhmätyöskentelyyn. 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

• Oppilas oppii luokilla 3-7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 

• ymmärtämään yleiskielistä puhetta, joka käsittelee abstraktimpiakin aiheita 

• osallistumaan vaivattomasti keskusteluihin itselleen tärkeistä asioista 

• lukemaan itsenäisesti eri tarkoituksiin laadittuja itselleen tärkeitä tekstejä 

• kirjoittamaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutuista aihepiireistä. 


Oppilas oppii syventämään luokilla 3-7 esiin tulleita asioita. 


Oppilas oppii luokilla 3-7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi 

- työskentelemään itsenäisesti ja kehittämään yhteistyötaitojaan niin pari- kun 

ryhmätyöskentelyssä. 






Rakenteet 


• konditionaalin ja konjunktiivin imperfektin 

• infinitiivirakenteet 

• epäsuorat kysymyslauseet 

• adjektiivin taivutuksen 


Oppilas oppii luokilla 3-7 esiin tulleen lisäksi 


280


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää lyhyiden itseään kiinnostavien keskustelujen ja 

viestien tärkeimmän sisällön 

Puhuminen: osaa vastata yksinkertaisiin tuttuja aiheita käsitteleviin kysymyksiin 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää lyhyehkön tekstin pääajatukset 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lyhyitä henkilökohtaisia viestejä. 



osaa käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä fraaseja ja tuntee jonkin verran 

saksankielisen alueen maantietoa. 




Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yleiskielistä puhetta, joka käsittelee abstraktimpiakin 

aiheita 

Puhuminen: pystyy vaivattomasti osallistumaan keskusteluihin itselleen tärkeistä asioista 

Tekstin ymmärtäminen: lukee itsenäisesti eri tarkoituksiin laadittuja itselleen tärkeitä tekstejä 

Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutuista aiheista. 


Oppilas osaa toimia tavallisimmissa tilanteissa saksankielisen kulttuurin vaatimusten 

mukaan. Maantuntemuksen lisäksi hän tuntee jonkin verran kielialueen historiaa. 


Oppilas osaa käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita. 

Hän pystyy korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. 

Oppilas osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. Hän pystyy 

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 



TAVOITTEET 

Kielitaito 

Oppilas oppii 

• ymmärtämään monimutkaistakin puhetta ja tiivistämään tai ilmaisemaan tärkeät 

yksityiskohdat kuulemastaan 

• ilmaisemaan itseään vaivattomasti useimmissa tavallisissa tilanteissa 

• lukemaan pitkiäkin tekstejä ja tunnistamaan tekstin sisällön voidakseen käyttää tietoja 

myöhemmin 

• käyttämään monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. 



• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavallisissa 


• tuntemaan saksankielisten maiden nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia. 




• tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. 

281




• opiskelu ja työ 

• elinkeinoelämä 


Rakenteet 


• lauseenvastikkeet 

• prepositiorakenteet 

• verbien rektiot 

• passiivin ja futuurin 

• idiomatiikkaa 



• suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron 

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja 

palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 


Kielitaito 

Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaista puhetta 

Puhuminen: osaa tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja ,mutta puheessa on taukoja ja 

vääriä aloituksia 

Tekstin ymmärtäminen: ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia 

Kirjoittaminen: osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja 

perusaikamuotoja ja yksinkertaisia sidesanoja 


Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskeisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän osaa 

käyttää joitakin arkielämän tapakulttuuriin liittyviä fraaseja. Oppilas osaa yhdistää joitakin 

maantietoon, historiaan tai nykyhetken tapahtumiin liittyviä asioita kyseiseen saksankieliseen 

maahan. 


Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan. Hän osaa 

arvioida omaa opiskeluaan. 


Kielitaito 

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: 

Kuullun ymmärtäminen B 2.1. 

Puhuminen B 1.2. 

Tekstin ymmärtäminen B 2.1. 

Kirjoittaminen B 1.2. 




Oppilas 

• käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 

• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun 

• merkityksen. 

282

9.2.5 Eheyttäminen 

sessa 

ja aihekokonaisuuksien toteutus vieraskielisessä opetuk- 

Vieraskielisen opetuksen kannalta keskeisin aihekokonaisuus on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. 

Siihen liittyviksi erityistavoitteiksi ja sisällöiksi on valittu seuraavat painotukset: 

Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas 

perehtyy opiskelemansa kielialueen historiaan, kulttuuriin ja erityispiirteisiin sekä 

oppii vertailemaan Suomen ja kielialueen kulttuuria. 

Vieraskielisen opetuksen keskeiset sisällöt: 

opiskeltavan kielialueen maiden kulttuurien tuntemus 

kansainväliset projektit ja vuorovaikutus eri maiden ihmisten kanssa 

teemapäivät. 

9.2.6 Opetuksen yleinen ja erityinen tuki 

Äidinkieleltään vieraskielisten oppilaiden opetuksen järjestämisessä on samat tavoitteet kuin 

suomenkielisillä oppilailla. Jos oleskelu Suomessa erittäin todennäköisesti on vain tilapäistä 

eikä tarkoituksena ole päättötodistus tai jatko-opinnot Suomessa, otetaan se opetuksen järlaaditaan 

kaikille äidinkielenään 

jestämisessä huomioon oppimissuunnitelman avulla. Tämä 

muuta kuin suomea puhuville. 

Vierasta kieltä äidinkielenään puhuville suomen kielen opiskelun aloitus järjestetään liit- 

tarkoituk- 

teessä (liite 8) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Liitteessä kuvatun ”tehostartin” 

sena on korvata varsinainen maahanmuuttajien valmistava opetus niiden oppilaiden osalta, 

jotka voivat ilman valmistavaa opetusta aloittaa vieraskielisessä opetuksessa. 

Muutoin tukimuodot vastaavat perusopetuksen yleisiä tukimuotoja. Poikkeuksena on, että 

edistymisen vaarantuessa oppilas voidaan siirtää kokonaan suomenkieliseen opetukseen. 

9.2.7 Arviointi 

Oppilaan arvioinnin yleisperiaatteena on se, että kieli ei ole arvioinnin perusta oppiaineiden 

opetuksessa (kielenopetusta lukuun ottamatta). Kielen virheiden tulee siis näkyä vieraan 

kielen arvioinnissa, ei muiden oppiaineiden arvioinnissa. Oppimissuunnitelmassa määritel- 

siitä 

lyssä laajuudessa oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus suorittaa koe suomenkielisenä 

huolimatta, että opetus on annettu vieraalla kielellä. Vuosiluokilla 7–9 tästä voidaan sopia il- 

laaditaan yhteistyössä vieraskielistä opetusta an- 

man oppimissuunnitelmaa. 

Vieraskielisen opetuksen todistusmallit 

tavien koulujen kanssa. Arvioinnin perusteet ovat vieraskielisessä opetuksessa yhtenäiset. 

Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa niitä voidaan edelleen täsmentää. 

Opetussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden vieraskielisen 

opetuksen tuottamiin oppilaiden valmiuksiin ja opetusmuodosta oppilaille mahdollisesti ai- 

heutuviin vaikeuksiin. Etenkin on seurattava oppilaan oman äidinkielen kehittymistä. 

9.2 

Kansainväliset kielikoulut 

283

Kansainvälisten kielikoulujen opetussuunnitelman perusteista päätetään erikseen opetuksen 

järjestämislupien muuttamisen yhteydessä. 

284

LIITTEET 

Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit 

Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 

Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 

Liite 4 Perusopetuksen tuntijako 

Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi 

Liite 6 Oppilaiden auttamisen yhteinen tukiverkosto 

Liite 7 Koulun tukitoimet 

Liite 8 Vieraskielinen opetus, S2-opintojen orientoiva jakso 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 

Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 

VIRIKEMATERIAALIT 

Malli oppimissuunnitelmaksi 

Ohjeita oppilaan ojentamiseen ja kurinpidolliseen menettelyyn 

Koulujen tukioppilastoiminta ja yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa 

Vinkkejä opetuksen rikastamiseen – Historia ja yhteiskuntaoppi 

Muistio – Tampereen kaupungin koulutoimi, Tampereen helluntaiseurakunnan koulupalvelu 

Todistusmalleja 

Esi- ja perusopetuksen yhteistyösuunnitelma 

285

286

287

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, 

opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. 

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa 

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen 

A1.1 Kielitaidon 

* Ymmärtää erittäin rajallisen 

*Tuntee kirjainjärjestelmän, 

alkeiden määrän tavallisimpia sanoja ja 

hallinta 

fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, 

lukuja, kehotuksia) arkisissa 

yhteyksissä. 


alkeiskieli- 

taito 

* Ei edes ponnistellen ymmärrä 

kuin kaikkein alkeellisinta 

kieliainesta. 

*Tarvitsee erittäin paljon apua: 

toistoa, osoittamista, käännöstä. 

*Ymmärtää rajallisen määrän 

sanoja, lyhyitä lauseita, 

kysymyksiä ja kehotuksia, jotka 

liittyvät henkilökohtaisiin 

asioihin tai välittömään 

tilanteeseen. 

* Joutuu ponnistelemaan 

ymmärtääkseen yksinkertaisiakin 

lausumia ilman selviä 

tilannevihjeitä. 

*Tarvitsee paljon apua: puheen 

hidastamista, toistoa, näyttämistä 

ja käännöstä. 

*Osaa vastata häntä koskeviin 

yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin 

lausein. Vuorovaikutus on 

puhekumppanin varassa, ja puhuja 

turvautuu ehkä äidinkieleen tai 

eleisiin. 

* Puheessa voi olla paljon pitkiä 

taukoja, toistoja ja katkoksia. 

* Ääntäminen voi aiheuttaa suuria 

ymmärtämisongelmia. 

* Osaa hyvin suppean perussanaston 

ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. 

* Puhuja ei kykene vapaaseen 

tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa 

harvat kaavamaiset ilmaisut voivat 

olla melko virheettömiä. 

*Osaa viestiä suppeasti joitakin 

välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata 

henkilökohtaisia perustietoja 

käsittelevissä vuoropuheluissa. 

Tarvitsee usein puhekumppanin apua. 

*Puheessa on taukoja ja muita 

katkoksia. 

*Ääntäminen voi aiheuttaa usein 


* Osaa hyvin suppean perussanaston, 

joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja 

ja peruskieliopin aineksia. 

* Alkeellisessakin vapaassa puheessa 

esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia 

virheitä. 

mutta ymmärtää tekstistä vain 

hyvin vähän. 

*Tunnistaa vähäisen määrän 

tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja 

osaa yhdistää niitä kuviin. 

* Kyky ymmärtää entuudestaan 

tuntematon sana edes hyvin 

ennakoitavassa yhteydessä on 

erittäin rajallinen. 

*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja 

muita hyvin lyhyitä ja 

yksinkertaisia tekstejä, jotka 

liittyvät välittömiin tarpeisiin. 

* Tunnistaa yksinkertaisesta 

tekstistä yksittäisen tiedon, jos 

voi lukea tarvittaessa uudelleen 

* Kyky ymmärtää entuudestaan 

tuntematon sana edes hyvin 

ennustettavassa yhteydessä on 

rajallinen. 

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin 

lyhyin ilmaisuin. 

*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja 

numerot kirjaimin, merkitä muistiin 

henkilökohtaiset perustietonsa ja 

kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja 

fraaseja. 

*Osaa joukon erillisiä sanoja ja 

sanontoja. 

* Ei kykene vapaaseen tuotokseen, 

mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja 

ja ilmauksia. 

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin 

lausein. 

*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja 

fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. 

vastauksia kysymyksiin tai 

muistilappuja). 

* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja 

ja pystyy kirjoittamaan hyvin 

yksinkertaisia päälauseita. 

* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla 

oikein kirjoitettuja, mutta 

alkeellisimmassakin vapaassa 

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon 

kaikenlaisia virheitä. 

288

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa 


A1.3 Toimiva * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein 

alkeiskieli- 

lausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy 

joitakin tuntemattomia tutuimmissa, 

helposti 

taito 

kysymyksiä j a kaikkein yksinkertaisimmista 

sanoja. Ymmärtää hyvin 

ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin 

jokapäiväisiä ohjeita, vuoropuheluista 

ja lyhyitä viestejä, joissa ja kokemuksiin liittyvissä 

pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee käsitellään arkielämää ja tilanteissa. 

rutiinimaisissa 

joskus puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia 

tai *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia 

keskusteluissa 

* Kaikkein tutuimmat jaksot annetaan yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen 

tilanneyhteyden tukemana. sujuvat, muualla tauot ja ohjeita. 

postikortin, henkilötiedot, 

* Pystyy seuraamaan katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Pystyy löytämään yksinkertainen sanelu). 

yksinkertaisia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus tuottaa tarvitsemansa yksittäisen * Osaa kaikkein tavallisimpia 

tilanteisiin tai omaan ymmärtämisongelmia. tiedon lyhyestä tekstistä sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät 

kokemukseensa liittyviä *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, (postikortit, 

omaan elämään tai 

keskusteluja. 

ulkoa opeteltuja ilmauksia, säätiedotukset). 

konkreetteihin tarpeisiin. Osaa 

* Yksinkertaisenkin viestin keskeisintä sanastoa ja 

kirjoittaa muutamia yksilauseisia 

ymmärtäminen edellyttää perustason lauserakenteita. * Lyhyenkin tekstipätkän virkkeitä. 

normaalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa lukeminen 

ja 

kuulijalle kohdennettua esiintyy 

paljon ymmärtäminen on hyvin * Alkeellisessakin vapaassa 

yleiskielistä puhetta. peruskielioppivirheitä. hidasta. 

tuotoksessa esiintyy monenlaisia 

virheitä. 

289

Taitotaso A2 

A2.1 Peruskieli- 

taidon 

alkuvaihe 

Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta 

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen 

Luetun ymmärtäminen 

* Pystyy ymmärtämään * Osaa kuvata lähipiiriään *Ymmärtää yksinkertaisia ja 

yksinkertaista puhetta tai muutamin lyhyin lausein. kaikkein tavanomaisinta 

seuraamaan keskustelua Selviytyy yksinkertaisista sanastoa sisältäviä tekstejä 

aiheista, jotka ovat hänelle sosiaalisista kohtaamisista ja (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, 

välittömän tärkeitä. 

tavallisimmista palvelutilanteista. arkisimpia käyttöohjeita). 

* Pystyy ymmärtämään 

lyhyiden, yksinkertaisten, 

itseään kiinnostavien 

keskustelujen ja viestien 

(ohjeet, kuulutukset) 

ydinsisällön 

sekä 

havaitsemaan aihepiirin 

vaihdokset tv-uutisissa. 

* Yksinkertaisenkin viestin 

ymmärtäminen edellyttää 

normaalilla nopeudella ja 

selkeästi 

puhuttua 

yleiskielistä puhetta, joka 

usein täytyy lisäksi toistaa. 

Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen 

vuoropuhelun, mutta kykenee 

harvoin ylläpitämään pitempää 

keskustelua. 

*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja 

jaksoja, mutta puheessa on paljon 

hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä 

aloituksia. 

* Ääntäminen on ymmärrettävää, 

vaikka vieras korostus on hyvin 

ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi 

koitua 

satunnaisia 


*Osaa helposti ennakoitavan 

perussanaston ja monia 

keskeisimpiä rakenteita (kuten 

menneen ajan muotoja ja 

konjunktioita). 

* Hallitsee kaikkein 

yksinkertaisimman kieliopin 

alkeellisessa vapaassa puheessa, 

mutta virheitä esiintyy yhä paljon 

perusrakenteissakin. 

* Ymmärtää tekstin 

pääajatukset ja joitakin 

yksityiskohtia parin kappaleen 

pituisesta tekstistä. Osaa 

paikantaa ja verrata yksittäisiä 

tietoja ja pystyy hyvin 

yksinkertaiseen päättelyyn 

kontekstin avulla. 

* Lyhyenkin 

tekstipätkän 

lukeminen ja ymmärtäminen 

on hidasta. 


* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein 

rutiininomaisimmista arkitilanteista. 

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, 

yksinkertaisia 

viestejä 

(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), 

jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä 

yksinkertaisia, luettelomaisia 

kuvauksia hyvin tutuista aiheista 

(todellisista tai kuvitteellisista 

henkilöistä, tapahtumista, omista ja 

perheen suunnitelmista). 

*Osaa käyttää perustarpeisiin 

liittyvää konkreettia sanastoa ja 

perusaikamuotoja 

sekä 

yksinkertaisin sidossanoin (ja, 

mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. 

*Kirjoittaa 

kaikkein 

yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet 

melko oikein, mutta tekee toistuvasti 

virheitä perusasioissa (aikamuodot, 

taivutus) ja tuottaa paljon 

kömpelöitä ilmaisuja vapaassa 

tuotoksessa. 

290

Taitotaso A2 

A2.2 

Kehittyvä 


Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta 


* Ymmärtää tarpeeksi 

kyetäkseen tyydyttämään 

konkreetit tarpeensa. 

Pystyy seuraamaan hyvin 

summittaisesti 

selväpiirteisen asiapuheen 

pääkohtia. 

*Pystyy yleensä 

tunnistamaan ympärillään 

käytävän keskustelun 

aiheen. Ymmärtää 

tavallista sanastoa ja hyvin 

rajallisen joukon idiomeja 

tuttuja aiheita tai yleistietoa 

käsittelevässä 

tilannesidonnaisessa 

puheessa. 

* Yksinkertaisenkin viestin 

ymmärtäminen edellyttää 

yleispuhekieltä, joka 

äännetään hitaasti ja 

selvästi. Toistoa tarvitaan 

melko usein. 

* Osaa esittää pienen, *Ymmärtää pääasiat ja 

luettelomaisen kuvauksen joitakin yksityiskohtia 

lähipiiristään ja sen muutaman kappaleen 

jokapäiväisistä puolista. Pystyy pituisista viesteistä jonkin 

osallistumaan rutiininomaisiin verran vaativissa arkisissa 

keskusteluihin omista tai yhteyksissä (mainokset, 

itselleen tärkeistä asioista. Voi kirjeet, ruokalistat, 

tarvita apua keskustelussa ja aikataulut) 

sekä 

vältellä joitakin aihepiirejä. faktatekstejä (käyttöohjeet, 

pikku-uutiset). 

* Pystyy hankkimaan 

*Puhe on välillä sujuvaa, mutta helposti ennakoitavaa uutta 

erilaiset katkokset ovat hyvin tietoa tutuista aiheista 

ilmeisiä. 

selkeästi jäsennellystä 

*Ääntäminen 

on muutaman kappaleen 

ymmärrettävää, vaikka vieras pituisesta tekstistä. Osaa 

korostus on ilmeistä ja päätellä 

tuntemattomien 

ääntämisvirheitä esiintyy. sanojen merkityksiä niiden 

*Osaa kohtalaisen hyvin kieliasusta ja kontekstista. 

tavallisen, jokapäiväisen 

sanaston ja jonkin verran 

idiomaattisia ilmaisuja. Osaa 

useita yksinkertaisia ja myös 

joitakin vaativampia rakenteita. 

* Laajemmassa vapaassa 

puheessa esiintyy paljon 

virheitä perusasioissa (esim. 

verbien aikamuodoissa) ja ne 

voivat joskus haitata 

ymmärrettävyyttä. 

* Tarvitsee usein uudelleen 

lukemista ja apuvälineitä 

tekstikappaleen 

ymmärtämiseksi. 

* Selviytyy kirjoittamalla 

tavanomaisissa arkitilanteissa. 

*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, 

yksinkertaisen kuvauksen 

tapahtumista, menneistä toimista 

ja 

henkilökohtaisista 

kokemuksista 

tai 

elinympäristönsä arkipäiväisistä 

puolista (lyhyet kirjeet, 

muistilaput, 

hakemukset, 

puhelinviestit). 

*Osaa arkisen perussanaston, 

rakenteet ja tavallisimmat 

sidoskeinot. 

* Kirjoittaa yksinkertaiset 

sanat ja rakenteet oikein, mutta 

tekee virheitä harvinaisemmissa 

rakenteissa ja muodoissa ja 

tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 

291

Taitotaso B1 

B1.1 Toimiva 


Selviytyminen arkielämässä 


Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen 

* Osaa kertoa tutuista asioista 

*Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan * Pystyy kirjoittamaan 

keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman ymmärrettävän, jonkin verran 

puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä yksityiskohtaistakin 

arkitietoa 

koulussa, työssä tai vapaaaikana 

epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, välittävän tekstin tutuista, itseään 

säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) kiinnostavista todellisista tai 

toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja kuvitelluista aiheista. 

lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin 

Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen 

elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös sidosteisen tekstin liittämällä 

selkeiden puhelinviestien ilmeisiä vaikeuksia. 

valmistautumatta. erilliset ilmaukset peräkkäin 

pääkohdat. 

* Pitää yllä ymmärrettävää 

jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, 

puhetta, vaikka pitemmissä * Pystyy seuraamaan tuttua tarinat, puhelinviestit). Pystyy 

* Pystyy seuraamaan puhejaksoissa esiintyy taukoja aihetta käsittelevän välittämään tehokkaasti tuttua 

yhteiseen kokemukseen tai ja epäröintiä. 

parisivuisen tekstin tietoa tavallisimmissa kirjallisen 

yleistietoon perustuvaa *Ääntäminen on selvästi pääajatuksia, avainsanoja ja viestinnän muodoissa. 

puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras tärkeitä yksityiskohtia. *Osaa useimpien tutuissa 

tavallista sanastoa 

ja korostus on joskus ilmeistä ja 

tilanteissa tarvittavien tekstien 

rajallisen joukon idiomeja. 

ääntämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta laadintaan riittävän sanaston ja 

verran. 

poikkeavien aiheiden ja rakenteet, vaikka teksteissä 

* Pitemmän viestin *Osaa käyttää melko laajaa tekstin yksityiskohtien 

esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä 

ymmärtäminen edellyttää jokapäiväistä sanastoa ja ymmärtäminen voi olla kiertoilmaisuja. 

normaalia hitaampaa ja joitakin yleisiä fraaseja ja puutteellista. 

* Rutiininomainen kieliaines 

selkeämpää yleiskielistä idiomeja. Käyttää useita 

ja perusrakenteet ovat jo 

puhetta. Toistoa tarvitaan erilaisia rakenteita. 

suhteellisen virheettömiä, mutta 

silloin tällöin. 

jotkut vaativammat rakenteet ja 

sanaliitot tuottavat ongelmia. 

* Laajemmassa vapaassa 

puheessa kielioppivirheet ovat 

tavallisia (esim. artikkeleita ja 

päätteitä puuttuu), mutta ne 

haittaavat 


harvoin 

292

Taitotaso B1 

B1.2 Sujuva 


Selviytyminen arkielämässä 


Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen 

* Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan * Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia 

asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen ja julkisempiakin viestejä, kertoa 

tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia 

tekstejä niissä uutisia ja ilmaista 

aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista ajatuksiaan tutuista abstrakteista 

vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, ja kulttuuriaiheista, kuten 

(epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen musiikista tai elokuvista. 

työkeskustelut, 

useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja * Osaa kirjoittaa muutaman 

ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu selviää myös jonkin verran kappaleen pituisen jäsentyneen 

puhelinviestit). 

ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä 

* Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä 

yhteenvetoja ja selostuksia 

tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja selväpiirteisen keskustelun tai 

ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen 

tärkeissä 

esityksen pohjalta). 

laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. 

Osaa esittää jonkin verran 

ja epämuodollisesta välittyy. 

tukitietoa pääajatuksille ja ottaa 

keskustelusta. 

*Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja lukijan huomioon. 

* Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja * Hallitsee melko monenlaiseen 

edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman kirjoittamiseen tarvittavaa 

melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä 

sanastoa ja lauserakenteita. Osaa 

satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin ilmaista rinnasteisuutta ja 

uudelleenmuotoiluja. 

laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. 

alisteisuutta. 

Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös 

välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin *Pystyy kirjoittamaan 

vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt ymmärrettävää ja kohtuullisen 

tuntemattomat 

* Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. virheetöntä kieltä, vaikka virheitä 

yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne 

esiintyy vaativissa rakenteissa, 

vaikeuksia. 

haittaavat harvoin 

tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja 

laajempaakaan viestintää. 

vaikka äidinkielen tai jonkin 

muun kielen vaikutus on 

ilmeinen. 

293

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa 


B2.1 Itsenäisen * Ymmärtää asiallisesti ja *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä *Pystyy lukemaan itsenäisesti * Osaa kirjoittaa selkeitä ja 

kielitaidon kielellisesti kompleksisen kuvauksia 

monista muutaman sivun pituisia yksityiskohtaisia tekstejä monista 

perustaso puheen pääajatukset, kun se kokemuspiiriinsä liittyvistä tekstejä (lehtiartikkeleita, itseään kiinnostavista aihepiireistä, 

käsittelee konkreetteja tai asioista, kertoa tuntemuksista sekä novelleja, viihde- ja tutuista abstrakteista aiheista, 

abstrakteja aiheita. Pystyy tuoda esiin tapahtumien ja tietokirjallisuutta, raportteja ja rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä 

seuraamaan yleisesti kokemusten henkilökohtaisen yksityiskohtaisia ohjeita) muodollisempia sosiaalisia viestejä 

kiinnostavaa yksityiskohtaista merkityksen. Pystyy osallistumaan oman alan tai yleisistä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, 

kerrontaa 

(uutiset, aktiivisesti 

useimpiin aiheista. Tekstit voivat hakemukset, yhteenvedot). 

haastattelut, elokuvat, käytännöllisiin ja sosiaalisiin käsitellä abstrakteja, *Osaa kirjoittaessaan ilmaista 

luennot). 

tilanteisiin sekä melko käsitteellisiä tai ammatillisia tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja 

* Ymmärtää puheen muodollisiin keskusteluihin. aiheita, ja niissä on kommentoida muiden näkemyksiä. 

pääkohdat, puhujan Pystyy 

säännölliseen tosiasioita, asenteita ja Osaa yhdistellä tai tiivistää eri 

tarkoituksen, asenteita, vuorovaikutukseen syntyperäisten mielipiteitä. 

lähteistä poimittuja tietoja omaan 

muodollisuusastetta ja tyyliä. kanssa vaikuttamatta tahattomasti *Pystyy tunnistamaan tekstiin. 

Pystyy seuraamaan laajaa huvittavalta tai ärsyttävältä. kirjoittajan ja tekstin * Osaa laajan sanaston ja 

puhetta ja monimutkaista Kielellinen ilmaisu ei aina ole tarkoituksen, paikantamaan vaativia lauserakenteita sekä 

argumentointia, jos puheen täysin tyylikästä. 

useita eri yksityiskohtia kielelliset keinot selkeän, sidosteisen 

kulku on selvästi merkitty *Pystyy tuottamaan puhejaksoja pitkästä tekstistä. Pystyy tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin 

erilaisin jäsentimin (sidesanat, melko tasaiseen tahtiin, ja nopeasti tunnistamaan tekstin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä 

rytmitys). Pystyy tiivistämään puheessa on vain harvoin pitempiä 

sisällön ja uusien tietojen esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä 

tai ilmaisemaan kuulemastaan 

käyttöarvon päättääkseen, asiasta toiseen. 

avainkohdat ja tärkeät 

kannattaako tekstiin tutustua 

yksityiskohdat. 

tarkemmin. 

* Ymmärtää suuren osan 

ympärillään käytävästä 

keskustelusta, mutta voi 

kokea vaikeaksi ymmärtää 

useamman syntyperäisen 

välistä keskustelua, jos nämä 

eivät mitenkään helpota 

sanottavaansa. 

taukoja. 

*Ääntäminen ja intonaatio ovat 

selkeitä ja luontevia. 

*Osaa käyttää monipuolisesti 

kielen rakenteita ja laajahkoa 

sanastoa mukaan lukien 

idiomaattinen ja käsitteellinen 

sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa 

reagoida sopivasti tilanteen 

asettamiin muotovaatimuksiin. 

* Kieliopin hallinta on melko 

hyvää, eivätkä satunnaiset virheet 

yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. 

* Vaikeuksia tuottavat vain 

pitkien tekstien idiomit ja 

kulttuuriviittaukset. 

* Hallitsee melko hyvin 

oikeinkirjoituksen, kieliopin ja 

välimerkkien käytön, eivätkä 

virheet johda väärinkäsityksiin. 

Tuotoksessa saattaa näkyä 

äidinkielen vaikutus. Vaativat 

rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin 

joustavuus tuottavat ongelmia. 

294

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa 


B2. Toimiva * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esityksen *Pystyy lukemaan *Osaa kirjoittaa selkeitä, 

2 itsenäinen tallennettua, selkeästi monenlaisista yleisistäkin aiheista. itsenäisesti usean sivun yksityiskohtaisia, muodollisia ja 

kielitaito jäsentynyttä yleiskielistä Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen pituisia, eri tarkoituksiin epämuodollisia tekstejä 

puhetta kaikissa sosiaalisen vuorovaikutukseen syntyperäisten laadittuja kompleksisia monimutkaisista todellisista tai 

elämän, koulutuksen ja kanssa. Osaa keskustella ja 

tekstejä (päivälehtiä, kuvitelluista tapahtumista ja 

työelämän tilanteissa (myös neuvotella monista asioista, esittää 

novelleja, 

kokemuksista enimmäkseen 

muodollinen keskustelu ja ja kommentoida vaativia 

syntyperäisten välinen vilkas ajatuskulkuja ja kytkeä 

kaunokirjallisuutta). Jotkin tutuille ja toisinaan 

keskustelu). 

sanottavansa 

toisten näistä voivat olla vain tuntemattomille lukijoille. Osaa 

* Pystyy yhdistämään puheenvuoroihin. Osaa ilmaista osittain tuttuja tai kirjoittaa esseen, muodollisen tai 

vaativia tehtäviä varten itseään varmasti, selkeästi ja tuntemattomia, mutta epämuodollisen selostuksen, 

kompleksista 

ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla henkilön itsensä kannalta muistiinpanoja jatkotehtäviä 

yksityiskohtaista tietoa tavalla. Esitys voi olla merkityksellisiä. 

varten ja yhteenvetoja. 

kuulemistaan laajoista kaavamaista, ja puhuja turvautuu 

*Osaa kirjoittaa selkeän ja 

keskusteluista tai esityksistä. toisinaan kiertoilmauksiin. * Pystyy tunnistamaan jäsentyneen tekstin, ilmaista 

Osaa päätellä ääneen *Osaa viestiä spontaanisti, usein kirjoittajan asennoitumisen 

lausumattomia asenteita ja hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti 

ja tekstin tarkoituksen. 

sosiokulttuurisia viitteitä 

sekä arvioida kriittisesti 

kuulemaansa. 

* Ymmärtää vieraita 

puhujia ja kielimuotoja. 

Huomattava taustamelu, 

kielellinen huumori 

ja 

harvinaisemmat idiomit ja 

kulttuuriviittaukset 

saattavat yhä tuottaa 

vaikeuksia. 

kantansa, kehitellä argumentteja 

systemaattisesti, analysoida, 

satunnaisista epäröinneistä 

Pystyy paikantamaan ja pohtia ja tiivistää tietoa ja 

huolimatta. 

*Ääntäminen ja intonaatio ovat 

yhdistämään useita ajatuksia. 

hyvin selkeitä ja luontevia. käsitteellisiä tietoja * Kielellinen ilmaisuvarasto ei 

* Hallitsee laajasti kielelliset monimutkaisista teksteistä. rajoita 

havaittavasti 

keinot ilmaista konkreetteja ja Ymmärtää riittävästi kirjoittamista. 

käsitteellisiä, tuttuja ja tiivistääkseen pääkohdat tai 

tuntemattomia aiheita varmasti, ilmaistakseen ne toisin * Hallitsee hyvin kieliopin, 

selkeästi ja tilanteen vaatimaa sanoin. 

sanaston ja tekstin jäsennyksen. 

muodollisuusastetta noudattaen. 

Virheitä voi esiintyä harvinaisissa 

Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua * Vaikeuksia tuottavat vain rakenteissa ja idiomaattisissa 

erittäin harvoin. 

pitkien 

tekstien ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 

* Kieliopin hallinta on hyvää. 

harvinaisemmat idiomit ja 

Usein puhuja korjaa virheensä itse, 

kulttuuriviittaukset. 

eivätkä virheet haittaa 


295

Taitotasot C1- 

C2 

C1.1 

Taitavan 

kielitaidon 

perustaso 

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa 


*Ymmärtää suhteellisen *Osaa pitää pitkähkön, *Ymmärtää 

*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, 

vaivattomasti 

valmistellun muodollisenkin yksityiskohtaisesti hyvin jäsentyneitä tekstejä 

pitempääkin puhetta tai esityksen. Pystyy ottamaan pitkähköjä, kompleksisia monimutkaisista aiheista, 

esitystä (elokuvia, aktiivisesti osaa monimutkaisiin tekstejä eri aloilta. ilmaisemaan itseään täsmällisesti 

luentoja, keskusteluja, käsitteellisiä ja yksityiskohtia *Pystyy vaihtelemaan ja ottamaan huomioon 

väittelyjä) erilaisista sisältäviin tilanteisiin ja johtaa lukutapaansa tarpeen vastaanottajan. Osaa kirjoittaa 

tutuista ja yleisistä rutiiniluonteisia kokouksia ja mukaan. Osaa lukea todellisista ja kuvitteellisista 

aiheista myös silloin, pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä kriittisesti ja tyylillisiä aiheista varmalla, persoonallisella 

kun puhe ei ole selkeästi monenlaiseen sosiaaliseen vivahteita arvioiden sekä tyylillä käyttäen kieltä joustavasti 

jäsenneltyä ja sisältää vuorovaikutukseen. Tyylilajien tunnistaa kirjoittajan ja monitasoisesti. Pystyy 

idiomaattisia ilmauksia ja kielimuotojen vaihtelu asennoitumisen ja tekstin kirjoittamaan selkeitä ja laajoja 

ja rekisterinvaihdoksia. tuottaa vaikeuksia. 

piilomerkityksiä. Pystyy selostuksia vaativistakin aiheista. 

*Ymmärtää hyvin *Osaa viestiä sujuvasti, p aikantamaan 

ja *Osoittaa, että hallitsee monia 

erilaisia 

spontaanisti ja lähes yhdistämään useita keinoja tekstin jäsentämiseksi ja 

äänitemateriaaleja vaivattomasti. 

käsitteellisiä tietoja sidosteisuuden edistämiseksi. 

yksityiskohtaisesti ja *Osaa vaihdella intonaatiota ja monimutkaisista teksteistä, *Kielellinen ilmaisuvarasto on 

puhujien välisiä suhteita sijoittaa lausepainot oikein tiivistämään ne ja tekemään hyvin laaja. Hallitsee hyvin 

ja tarkoituksia ilmaistakseen 

kaikkein niistä 

vaativia idiomaattiset ilmaukset ja 

tunnistaen. 

hienoimpiakin 

johtopäätöksiä. 

tavalliset sanonnat. 

*Vieras aksentti tai merkitysvivahteita. 

*Vaativimmat 

* Hallitsee erittäin hyvin 

hyvin murteellinen *Sanasto ja rakenteisto ovat yksityiskohdat ja kieliopin, sanaston ja tekstin 

puhekieli tuottavat hyvin laajat ja rajoittavat idiomaattiset tekstikohdat jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä 

vaikeuksia. 

ilmaisua erittäin harvoin. Osaa saattavat vaatia useamman satunnaisesti idiomaattisissa 

ilmaista itseään varmasti, lukukerran 

tai ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 

selkeästi ja kohteliaasti apuvälineiden 

käyttöä. 

tilanteen vaatimalla tavalla. 

*Kieliopin hallinta on hyvää. 

Satunnaiset virheet eivät 

hankaloita ymmärtämistä, ja 

puhuja osaa korjata ne itse. 

296

298

299

300

301

302

303

LIITE 5 

OPETUSHALLITUKSEN SUOSITUS MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN 

PERUSTEIKSI 


Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 

12. §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. 

Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun 

ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden 

ehyttä kasvua. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan 

oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle 

ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. 

Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, 

käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan 

omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan 

mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. 

Eri äidinkielten opetuksen suunnitelmia laadittaessa on lähtökohtana kunkin kielen ominaislaatu, 

rakenne, kirjakielen kehityksen tilanne ja koko kulttuuritausta. Äidinkielen oppitunneilla 

oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kielija kulttuuriryhmän ominaispiirteiden 

mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon oppilaan 

ikä, aikaisempi opetus, opiskelutottumukset sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama 

tuki äidinkielen kehittymiselle. Opetus lähtee oppilaan kielellisistä valmiuksista ja kulttuurisista 

kokemuksista. Opetuksessa hyödynnetään vertaisryhmää ja oppilaalle tarjotaan mahdollisimman 

runsaasti tilaisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Tavoitteellista 

äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. 

Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan 

suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden 

sanastojen ja käsitteiden oppimista. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä 

olevaan tuntimäärään ja opetusryhmän kokoon, oppilaiden kielellisiin valmiuksiin ja 

ikäjakaumaan. 

Opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa. Tavoitteet on suhteutettava 

opetuksen laajuuteen. Nämä äidinkielen opetuksen perusteet on laadittu kahden viikkotunnin 

vuosittaiseen äidinkielen opetukseen. 

• 

• 

• 

TAVOITTEET 

Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa 

• käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä 

keskeisiä sosiaalisia sääntöjä 

• käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa 

ja koulun ulkopuolella 

hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi 

arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa 

tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen 

sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita 

• laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan 

• kehittämään kielellistä tietoisuuttaan 

• ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen 

• tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä 

toisiinsa. 

304



• arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa 

vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella 

• opetuskeskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista 

kertominen, kysymysten esittäminen, puheenvuorojen käyttäminen ja omien mielipiteiden 

perusteleminen, toisten kuunteleminen 

• pienimuotoisten esiintymisten suunnitteleminen ja harjoitteleminen 

• viestien suunnitteleminen erilaisille vastaanottajille 


Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kun- 

kin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon. Silloin kun omakielisen kaunokirjallisuuden 

pääpaino on suusanallisessa tarinaperinteessä, oppilas tottuu ilmaisemaan kuulemansa 

tarinan herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä arvioimaan sen merkitystä itselleen. 

Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri 

Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kun- 

kin kielija kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Oppilas tutustuu kielija kulttuuri- 

tai ker- 

ryhmälleen tyypillisiin teksteihin ja opiskelun edetessä käyttää niitä omien kirjallisten 

rottujen tuotostensa pohjana ja esitystensä runkona. 

OPPILAAN ARVIOINTI 

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehit- 

tävää. Opetuksen suunnitelmassa määrätään, käytetäänkö arvioinnissa sanallista arviota vai 

numeroarvostelua. 

Todistukset 

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen 

ope tukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja 

sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan 

kohdan 8.3. määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista. Myös päättöarvioinnista 

annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. 

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ 

Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden 

äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa 

omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi 

on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on eri- 

Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjär- 

laisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. 

jestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen 

erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. 

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kou- 

luissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin 

kielen ominaisuudet. 

Puhuminen ja kuunteleminen 

Oppilas 

• pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa 

• osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen 

• pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun 

• tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat 

nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. 

305

Lukeminen ja kirjallisuus 

Oppilas 

• on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon 

• osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, 

kielestä ja keskeisistä ajatuksista 

• lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää 

sisällöstä pääasiat 

• on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on 

saatavilla 

• osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. 


Oppilas 

• hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen 

perussäännöt 

• kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista 

aiheista 

• osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet 

• osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa 

viestintätraditiota noudattaen. 

Kielentuntemus 

Oppilas 

• tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet 

• pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen 

• osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan 

• tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita 

• on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkie- 

len taitoaan. 

Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti 

Oppilas 

• tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden 

kulttuureiden tapoihin 

• tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista 

• tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia 

teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä 

• ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään 

kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 

ja 

Maahanmuuttajien äidinkieltä valinnaisaineena voi tarjota, jos kieleen on tehty hyväksytty 

opetussuunnitelma. Oppiminen arvioidaan kunkin kielen opetussuunnitelmassa määrättyjen 

ja maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelman perusteiden suosituksessa mainittujen 

yleisten kriteerien mukaan. 

Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa. Opetusryhmän 

minimikoko on kolme oppilasta. Oppilaalla on oikeus mahdollisuuksien mukaan saada tukea 

omalla äidinkielellään koko perusopetuksen ajan. Valmistavan opetuksen aikana järjestetään 

”oppilaaksi Suomeen” -aihekokonaisuuden opetusta mahdollisuuksien mukaan. Aihekokonai- 

suuden tarkoituksena on auttaa oppilaan oppimisvalmiuksien kehittymistä. Valmistavan opekartoituksessa. 

tuksen aikana oppilaan äidinkieltä käytetään myös apuvälineenä yksilöllisten tukitarpeiden 

306

Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisyyteen 

kasvamista. Opetuksessa otetaan huomioon kodin kielitilanne. Sisältöihin ja tavoitteisiin vaikeistaso 

(A), keskitaso (K), edistyneen taso (E). Jokaiselle oppilaalle on lisäksi henkilökohtai- 

kuttaa se, missä määrin opiskeltava kieli on läsnä oppilaan elämässä. 

Oppiminen etenee tasoittain, ei luokka-asteittain. Opetuksen perustasoja on kolme: alset 

oppimistavoitteensa. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. Opettaja ar- 

vioi, milloin oppilas on valmis siirtymään seuraavalle tasolle. Äidinkielen tunneilla tutustutaan 

mahdollisuuksien mukaan oppilaan alkuperäisen kotimaan kulttuureihin. Kulttuurikasvatus 

nivelletään kielen opetukseen. Kielikohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään kulttuuriin 

liittyvän opetuksen sisällöt ja tavoitteet. 

VALMISTAVAN OPETUKSEN SISÄLTÖJÄ 

Suomen kieli ja ympäristötieto 

Opintoretket: Oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteiskuntaan mm. 

erilaisilla, lähinnä Tampereen alueelle suuntautuvilla opintoretkillä. 

Taito- ja taideaineet 

Tietotekniikka 

Valmistavan opetuksen aikana oppilas tutustuu tietotekniikan perusteisiin. 

2.2. Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret 

Luku- ja kirjoitustaidottomien nuorten opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä 

ryhmässä. 

3. perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 

Koulun työjärjestyksen laatija varaa kevätlukukaudella tulevan lukuvuoden valmistavan 

opetuksen integraatioon oppilaspaikkoja. Valmistavan opetuksen opettajat ja opinto-ohjaajat 

laativat yhteistyössä jokaiselle opintojaksolle kunkin oppilaan työjärjestyksen 

integraatiotuntien osalta. 

Koulun oppilashuolto ja erityisopetus tukevat tarpeen mukaan valmistavan opetuksen 

oppilaan kasvua ja oppimista yhteistyössä valmistavan opetuksen opettajien kanssa. 

4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 

Valmistavan opetuksen opettajat ja muut oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä 

opinto-ohjelmaa laadittaessa. 

5. Opiskelun yleinen tuki 

Oppilaanohjaus 

Valmistavien luokkien opettajat tekevät yhteistyötä koulun opinto-ohjaajien kanssa 

valmistavan opetuksen loppuvaiheessa. 

307

LIITE 6 

Oppilaiden auttamisen yhteinen tukiverkosto 

Koulun toimintakulttuuri 

Päivittäinen oppilashuoltotyö 

Oppilas 

Säännölliset oppilashuollon 

palvelut 

Koulun omat 

tukitoimet 

(ks. kolmi- 

portainen Oppilashuoltomalli) 

ryhmä: 

Moniammatillinen 

asiantuntija-apu 

Työnjaosta 

sopiminen 

Oppilashuoltotyön 

koordinointi 

Opettajan/opettajien apu 

Huoltajien apu 

Oppilashuollon palvelut: 

kouluterveydenhoitaja 

koululääkäri 

koulukuraattori 

koulupsykologi 

Koulun ulkopuolinen 

apu 

Koulun muiden 

työntekijöiden apu 

(erityisopettaja, opinto- 

ohjaaja, rehtori ) 

Opettaja keskustelee 

oppilaan/oppilaiden 

kanssa 

Lapsen/nuoren 

kuuleminen 

Yhteisten Opettajan, sopimusten huoltajan ja 

tekeminen oppilaan yhteinen 

keskustelu 

Yhteinen 

toimintasuunnitelma ja 

sopimukset 

Keskusteluun tulevat 

mukaan erityisopettaja 

tai opinto-ohjaaja ja 

tarvittaessa rehtori 

Pulman/asian 

ratkaisemisessa mukana 

em. asianosaiset sekä eri 

asiantuntijat 

oppilashuoltoryhmässä 

sovitun työnjaon 

mukaisesti 

Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät pulmat 

oppilaan koulunkäynnissä 

Kaupungin järjestämät palvelut: 

TAYS: 

Kolmannen 

Perheneuvola 

Nuorisoneuvola 

Nuorisopsykiatrian työryhmä 

Alueellinen sosiaaliasema - lastensuojelu 

Paussi 

Lastentautien 

poliklinikka 

Foniatrian 

poliklinikka 

Lasten ja nuorten 

sektorin toimijat 

Projektit ja 

hankkeet 

Etsivä työ psykiatrinen sekä Tutkimus- ja 

neuropsykiatrinen kuntoutuspalvelut 

poliklinikka ja 

osastot 

Nuorisoasema 

Muut viranomaistahot 

308

LIITE 7 

KOULUN TUKITOIMET 

KAIKISSA KOULUISSA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA TUKITOIMIA 

• koulun toimintakulttuuri 

yhteisvastuu 

kollegiaalinen tuki 

tiimi- tai työparityöskentely 

• opetuksen eriyttäminen 

• joustava opetusryhmien muodostaminen 

• tukiopetus 

• osa-aikainen erityisopetus 

• oppilaan ohjaus 

• yksilölliset opetusjärjestelyt 

• eteneminen yksilöllisen opinto-ohjelman mukaisesti 

• yhteistyö esiopetusta tarjoavan päiväkodin kanssa 

• pidennetty oppivelvollisuus * 

• mahdollisuus aloittaa koulunkäynti vuotta aikaisemmin tai myöhemmin 

• mahdollisuus kerrata luokka 

• koulun oppilashuoltotyö 

• koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut 

• kouluterveydenhuolto 

• konsultaatio 

• työnohjaus 

• täydennyskoulutus 

ERITYISIÄ TUKITOIMIA MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN KAIKISSA KOULUISSA 

• koulunkäyntiavustaja 

• erityisoppimateriaali 

• rakenteelliset muutokset (esim. pyörätuoliliuskat, akustisoinnit, inva-WC:t jne) 

• yksityisopetus 

• tukijaksot erityisluokissa 

• suomi toisena kielenä -opettaja 

• tukiopetus oppilaan omalla äidinkielellä 

• yksilölliset oppimäärät * 

• opetusryhmän maksimikoko 20 oppilasta (11-vuotinen oppivelvollisuus) * 

• tarveharkintainen resurssi 

ALUEELLISEN ERITYISOPETUKSEN TUKITOIMIA 

• mahdollisuus painotettuun erityisopettajan tukeen tai 

• mahdollisuus opiskella osittain tai kokonaan erityisluokalla* yleisopetuksen yhteydessä 

luokanopettajana erityisluokanopettaja 

luokanopettajajärjestelmä myös vuosiluokilla 7-9 

opetusryhmän maksimikoko 10 oppilasta 

• painotetut tuki- ja oppimateriaalipalvelut 

KESKITETYN ERITYISOPETUKSEN TUKITOIMIA* 

• erityisosaamista laajalti kouluyhteisössä 

• mahdollisuus opiskella vertaisryhmässä 

• opetusryhmän maksimikoko 6-10 oppilasta 

• keskitetyt tuki- apuväline- ja oppimateriaalipalvelut 

• mahdollisuus opetuksellisiin erityisjärjestelyihin suuri 

* edellyttää oppilaskohtaista erityisopetuspäätöstä 

309

LIITE 8 

VIERASKIELINEN OPETUS, S2-OPINTOJEN ORIENTOIVA JAKSO 

Vieraalla kielellä opetusta antavissa kouluissa läheskään kaikki ulkomailta tulevat oppilaat 

eivät käy valmistavaa luokkaa, joka on tapana käydä suomenkielistä opetusta antavissa 

kouluissa. 

Myös vieraskielistä opetusta antavissa kouluissa tällainen orientoiva jakso olisi tarpeen. 

Kaikki Suomeen juuri tulleet suomen kieltä taitamattomat oppilaat osallistuisivat yhden tai 

kahden kuukauden ajan joka päivä kaksi tuntia (= 76 tuntia vuodessa) suomen kielen alkeisopetukseen 

omassa alkeisryhmässään. Näin oppilas saisi säännöllisesti, tarpeeksi 

use in j a taitotasoaan vastaavassa ryhmässä suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Oppilas 

pääsis i näin myös heti aloittamaan oman luokkansa kanssa opiskelun normaalissa vieraskielisen 

opetuksen luokassaan. 

Tavoitteena olisi tehokas ja nopea suomen kielen perusasioiden oppiminen, 

tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin, suomalaisiin tapoihin, lähiympäristöön ja Tampereen 

kaupunkiin. 

Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhdessä opinto-ohjaajan tai luokanopettajan, 

S2-opettajan ja vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne kaksi viikkotuntia, joilta 

oppila s osallistuu suomen kielen orientoivaan jaksoon ( esim. jokin suomeksi opetettava 

teoria-aine, kuten Suomen historia tai jokin taito- tai taideaine). Suunnitelmaan kirjataan 

oppilaan yksilöllisen opinto-ohjelman sisällöt ja tavoitteet. Suunnitelma tarkistetaan tarpeen 

mukaan. 

SISÄLLÖT 

Suomen kielen perusrakenteet 

Kysymyssanat, ko/kö-kysymykset, verbien persoonamuodot, 

Kenen? Kenellä?, lauseenmuodostusta, tervehdykset, fraasit, numeraalin ja 

ainesanojen yhteydessä partitiivi. 

Perussanasto 

Koulusanasto, lähiympäristö, adjektiivit, numeraalit, värit, perusverbit, ruokasanasto, 

viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat. 

Suomalaista kulttuuria ja suomalaisia tapoja 

Asioiminen kaupassa, postissa, kirjastossa, kioskilla, koulun kansliassa, bussissa. Sanas 

to ensin luokassa ja suullinen harjoittelu sen jälkeen käytännössä kaupungilla opettajan 

kanssa. 

Tampereen kaupunki ja harrastusmahdollisuudet 

Tutustutaan kaupunkiin ja harrastusmahdollisuuksiin. 

Orientoivan jakson jälkeen oppilas osallistuu lukujärjestyksensä mukaisesti S2-oppitunneille 

äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien aikana ja lisäksi mahdollisesti ruotsin kielen tuntien 

aikana, jos hän on saanut vapautuksen ruotsin kielestä. Myös nämä kirjataan oppimissuunnitelmaan 

ja S2-opetuksen jatkon tavoitteet ja sisällöt. 

310

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 

PERUSTEET 

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus 

Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmista- 

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuutta- 

vaa opetusta. 

jataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen 

ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 450 tun- 

tia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien 

muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusta varten ei ole määritelty 

valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. 

2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 

2.1 Yleiset tavoitteet 

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista 

kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet 

perusopetukseen siirtymistä varten. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen 

kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja 

rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. 

Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa 

oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa nou- 

osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 

datetaan soveltuvin 

Opetuksessa on otettava huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan 

erilaisia. Opettajan on eriytettävä opetustaan oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden 

mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen 

omaksumista. 

Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä 

ikätasoaan vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin, oppilaan oman opinto-ohjelman 

mukaan. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen 

sisällön omaksumista. 

Tampereella kaikki peruskouluikäiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat aloittavat koulun- 

käynnin valmistavassa opetuksessa, jos heidän kielitaitonsa sitä vaatii. Valmistava opetus 

kestää yleensä yhden vuoden. Poikkeuksena ovat vieraskieliseen opetukseen tulevat oppilaat. 

Esiopetuksesta tulevien lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten val- 

mukaan. Arviointi tehdään esiopetuksen ja vastaanottavan koulun yhteistyönä. 

miuksien 

Valmistavassa opetuksessa korostetaan oppimaan oppimista sekä omalla äidinkielellä että 

suomeksi. 

Valmistavan alkuopetuksen opetusryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on riittävät 

koulunkäyntivalmiudet, mutta joiden suomen kielen taito ja opiskeluvalmiudet eivät ole 

riittävät yleisopetuksen 1. vuosiluokan aloittamiseksi. Pääsääntöisesti lapsi ohjataan 

valmistavan alkuopetuksen ryhmään Suomessa käydyn esiopetusvuoden jälkeen. 

Valmistavan alkuopetuksen opetusryhmään haetaan oman päiväkodin asiantuntijoiden 

suosituksesta. Haku tapahtuu pääsääntöisesti kouluun ilmoittautumisen yhteydessä erillisellä 

liitteellä. Päiväkodin ja valmistavaa alkuopetusta järjestävän koulun asiantuntijat tekevät 

311

suosituksen oppilaaksiotosta valmistavaan alkuopetukseen. Päätöksen oppilaaksiotosta 

tekee vastaanottavan koulun rehtori. 

Valmistavan alkuopetuksen opetusryhmiä on Tampereella kaksi. Opetusryhmän 

enimmäiskoko on 10 oppilasta. Opetuksessa keskitytään suomen kielen taidon 

kehittämiseen, suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen ja sosiaalisten taitojen sekä 

opiskeluvalmiuksien harjoittamiseen pienessä ryhmässä. Oppilailla on integraatiotunteja 

yhdessä yleisopetuksen luokkien kanssa. 

Valmistavaan alkuopetuksen aikana oppilaalle tehdään oma oppimissuunnitelma. 

Oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana oman alueen kouluun. Valmistavaan 

alkuopetukseen osallistumisesta oppilas saa erillisen osallistumistodistuksen opetuksen 

päätyttyä. 

Valmistavan alkuopetuksen jälkeen oppilas palaa oman oppilasalueensa kouluun. 

Lähettävä koulu tekee suosituksen oppilaan taitoja vastaavasta vuosiluokkatasosta 

yleisopetuksessa. 

VALMISTAVAN OPETUKSEN SISÄLTÖJÄ 

Valmistavan opetuksen tavoitteena on 

• perehdyttää suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin 

• antaa sellaiset suomen kielen taidot, jotka auttavat toimimaan suomenkielisessä 

kieliympäristössä 

• tukea oppimaan oppimista sekä muiden kouluvalmiuksien kehittymistä ja luoda näitä 

seikkoja edistävä sosiaalis-emotionaalinen oppimisympäristö 

• kannustaa kasvamista omalla äidinkielellä mahdollisuuksien mukaan. 

Valmistavassa opetuksessa käsitellään seuraavia aihepiirejä ja sisältöjä ikätason mukaisesti, 

soveltaen peruskoulun opetussuunnitelman perusteita: 


Aihepiirejä ovat koti, koulu, luonto ja muu ympäristö, ihminen, aika ja avaruus, Suomen historia 

ja yhteiskunta sekä suomalainen kulttuuri. 

Kielen oppimista vahvistetaan kaikilla keskeisillä alueilla: 

Kuunteleminen 

• Keskittyvä kuuntelu 

• auditiivinen erottelu 

• erityyppisten tekstien kuunteleminen. 

Puhuminen 

• Ääntäminen, puherytmi 

• äänenkäyttö 

• erilaiset puhetilanteet. 

Lukeminen 

• Lukusuunta 

• kirjain-äänne -vastaavuus 

• äänteiden yhdistäminen 

• mekaaninen ja ymmärtävä lukeminen 

• erilaisten tekstien lukeminen. 


• Motoriikka, asento 

• kirjoitussuunta 

• oikeinkirjoitus 

• erilaisten tekstien kirjoittaminen. 

Kielentuntemus 

312

• Valmiuksia S2-opetuksen alkeistasolle. 

Matematiikka 

• Lukukäsite, lukumäärä, numerosymboli 

• peruslaskutoimituksia 

• vertailua, luokittelua, arviointia 

• geometrisia muotoja ja kappaleita 

• päässälaskua ja matemaattisten ongelmien ratkaisua 

• mittayksikköjä sekä niihin sovellettuja laskutoimituksia. 

Taito- ja taideaineet 

Taito- ja taideaineet antavat oppilaalle elämyksiä ja mahdollisuuden oman ilmaisun etsimi- 

osin kuvataidetta, käsityöaskartelua, tekstiilityötä, teknistä työtä, musiikkia, ilmaisutaitoa ja lii- 

seen, myös ilman suomen kielen taitoa. Valmistavassa opetuksessa opetetaan soveltuvin 

kuntaa. 


Opintoretket: Oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteiskuntaan mm. 

erilaisilla, lähinnä Tampereen alueelle suuntautuvilla opintoretkillä. 

Tietotekniikka 

Valmistavan opetuksen aikana oppilas tutustuu tietotekniikan perusteisiin. 

2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret 

Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen tavoitteet tulee 

asettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on 

lukuja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa 

selviytymistä, kotoutumista ja opiskelija-identiteetin kehitystä. 

Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä 

aika, ennen kuin nuori täysipainoisesti aloittaa varsinaisia eri aineiden opintoja. 

Oppilaan opiskelutaitojen ja -motivaation karttuessa vaatimustasoa nostetaan joustavasti. 

Luk u- ja kirjoitustaidottomien nuorten opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä 

ryhmässä. 

2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 

313

Suomi tai ruotsi toisena kielenä 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet 

suomen tai ruotsin kielessä, niin että he voivat siirtyä perusopetukseen. Opetus noudattaa 

soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita. 

Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi tai ruotsi toisena kielenä 

opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt. 

Oppilaan äidinkieli 

Oppilaan oman äidinkielen opettamisen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, 

oman 

kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Opetus noudattaa so- 

suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perus- 

veltuvin osin Opetushallituksen 

teiksi (liite). Oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. 

314

Valmistavan opetuksen oman äidinkielen opetuksessa keskitytään oppimisvalmiuksien vah- 

valmistavan opetuksen 

vistamiseen. 

Muut kielet 

Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen edistymisestä 

riippuu, voidaanko hänen omaan opinto-ohjelmaansa sisällyttää vieraiden kielten opiskelua 

aikana. 

Tampereella valmistavassa opetuksessa vieraana kielenä opetetaan yleensä englantia. 

2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 

Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman 

perusteita. 

Opetuksen lähtökohtia ovat oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. 

Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kielija kulttuurialueensa luonnosta, 

elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. 

Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, 

työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä. 

3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen 

järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen 

valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 

1435/2001 määrittelemät yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat 

valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen perusopetukseen valmistavan 

opetuksenopetussuunnitelmasta tulee ilmetä 

• opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt 

• yhteistyö kotien kanssa 

• yhteistyö muiden tahojen kanssa 

• oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen erityisesti kotoutumisen 

tukemiseksi 

• ohjaustoiminta opiskelun tukena 

• erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 

• oppilaan arviointi ja todistukset. 

315

Koulun rehtori varaa kevätlukukaudella tulevan lukuvuoden valmistavan opetuksen 

integraatioon oppilaspaikkoja. Valmistavan opetuksen opettajat ja opinto-ohjaajat laativat 

yhteistyössä jokaiselle opintojaksolle kunkin oppilaan työjärjestyksen integraatiotuntien 

osalta. 

Koulun oppilashuolto ja erityisopetus tukevat tarpeen mukaan valmistavan opetuksen 

oppilaan kasvua ja oppimista yhteistyössä valmistavan opetuksen opettajien kanssa. 

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään valmistavan opetuksen integraatiosta 

perusopetukseen vastaava opettaja(t). Oppilaskohtaisen integraatiotuntien määrä on vähintään 

kaksi tuntia viikossa. Integraatioaineet voivat vaihdella eri oppilailla. 

Valmistavan opetuksen koulujen koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin kirjataan se, miten 

valmistava opetus, oppilashuolto, erityisopetus ja oppilaan ohjaus tekevät yhteistyötä. 

4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 

Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää, 

vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään 

• oppilaan lähtötaso 

• oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin 

• opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö 

• oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin 

• henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. 

Opinto-ohjelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi. 

Valmistavan opetuksen opettajat ja muut oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä 

opinto-ohjelmaa laadittaessa. 

5. Opiskelun yleinen tuki 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö 

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja 

316

kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan kasvamiseen ja 

kasvatukseen suomalaisessa yhteiskunnassa, suomalaiseen koulujärjestelmään, 

opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan omaan opintoohjelmaan. 

Opetuksen järjestäjän on luotava edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. 

Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 

Opettaja on valmistavan opetuksen aikana säännöllisessä yhteydessä oppilaiden huoltajiin. 

Valmistavien luokkien opettajat tekevät yhteistyötä koulun opinto-ohjaajien kanssa 

valmistavan opetuksen loppuvaiheessa. 

Oppilashuolto 

Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, 

psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Erityistä tukea tai 

oppilashuollon palveluja tarvitsevien oppilaiden varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää 

erityistä huomiota, ja tukitoimet pitää käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Huoltajille 

annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän 

tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään 

yhteistyötä oppilaalle tai hänen perheelleen mahdollisesti tehtävän 

kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. 

Oppilaanohjaus 

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, miten oppilaanohjaus toteutetaan. Valmistavan 

opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla 

on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin ja työelämän 

vaatimuksista. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 

kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. 

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan 

valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. 

Oppilaalle ja hänen huoltajilleen on annettava mahdollisuus perehtyä ajoissa tulevaan 

kouluun ja sen opetuksen painopistealueisiin. 

Henkilökohtainen oppimissuunnitelma toimitetaan perusopetukseen vastaanottavalle kou- 

6. Oppilaan arviointi 

lulle. 

Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Perus- 

opetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. 

317

Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. 

Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä 

heille annettavasta todistuksesta. 

Valmistavan opetuksen aikana arvioidaan oppilaan tietoja ja taitoja sekä kartoitetaan hänen 

oppimisvalmiuksiaan. Arviointi on jatkuvaa, ja sen menetelminä ovat mm. itsearviointi sekä 

keskustelut oppilaan ja huoltajan kanssa. Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan 

arvioinnit, joiden perusteella määritellään oppilaalle soveltuva luokka-aste valmistavan opetuksen 

jälkeen. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilas saa sanallisen arvioinnin. 

7. Todistukset 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. 

Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta 

voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan 

opetuksen aikana. 

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 

1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain 

mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa 

opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä 

vuonna. 

Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1 100 tuntia. 

Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. 

Lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia 

kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän 

mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä 

työelämään tutustumista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen 

oppimäärään kuuluvien yhteisten aineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan 

myös valinnaisten aineiden arvosanoja. 

Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 

1435/2001 9. §:n mukaisesti. 

Lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä 

lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissä 

tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Opiskelijat voivat suorittaa lisäopetukseen kuuluvia 

opintoja muussa kuin omassa oppilaitoksessaan siten kuin opetuksen järjestäjä päättää. 

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Koulutuksen 

järjestäjän ja työelämän edustajien kesken sovitaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen 

tavoitteista ja sisällöistä sekä työnjaosta koulun ja työelämän kesken. 

Lisäopetus järjestetään siten, että se tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia 

erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja 

työtapoja opiskelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. 

Lisäopetuksessa olevan opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti. 

Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa 

318

opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa, jatko-opintojen valinnassa sekä uran ja 

elämän suunnittelussa. Opiskelijalle tulee myös järjestää muut tarvittavat oppilashuolto- ja 

tukipalvelut. 

Lisäopetusta antavat koulut tekevät lisäopetuksen opetussuunnitelman. Koulukohtaiseen 

opetussuunnitelmaan tulee kirjata 

• lisäopetuksen eri oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt 

• lisäopetuksen tuntijako 

• työelämään tutustumisen järjestäminen. 

2. Lisäopetuksen tavoitteet 

Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja 

kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija 

• oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan 

• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 

• kehittää opiskelutaitojaan 

• kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja 

tulevaisuuttaan 

• oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa 

olosuhteissa 

• parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tietoja 

taitopohjaa 

• oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja 

käyttäen hyväksi myös tietoja viestintäteknologiaa 

• oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. 

Tavoitteena on, että lisäopetuksen jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelma jatkoopinnoista 

että valmiudet aloittaa ne. 

3. Opetussuunnitelma 

Lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan 

lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lisäopetuksen 

opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 

määrittelemät yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman 

perusteet. 

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen lisäopetuksen opetussuunnitelmasta 

tulee käydä ilmi 

• lisäopetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt 

• opiskelijaksi ottamisen perusteet 

• mahdollisuudet opintoihin omassa koulussa 

• mahdollisuudet opintoihin muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oman 

koulun ulkopuolella 

• ohjaustoiminta opiskelun tukena 

• oppilashuollon järjestäminen 

• kodin ja koulun yhteistyö 

319

• yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien kanssa 

• erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut 

• opiskelijan arviointi ja todistukset 

• lisäopetuksen jatkuva kehittäminen ja arviointi. 

Lisäopetuksen kehittämisestä vastaa henkilö, joka yhteistyössä rehtoreiden ja opintoohjaajien 

kanssa arvioi lisäopetusta säännöllisesti. Keskeisessä asemassa on koulujen 

väline n yhteistyö. Opiskelijoille nimetty vastuuopettaja huolehtii kodin ja koulun välisen 

yhteistyön toteuttamisesta, jotta se tukee opiskelijan tavoitteita. 

Peruskoulunsa päättäneille tamperelaisille tulee taata tasavertainen mahdollisuus päästä 

lisäopetukseen asuinpaikastaan riippumatta. 

Yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa tulee olla jatkuvaa. Opiskelijalle pyritään 

luomaan mahdollisuus osallistua halutessaan toisen asteen koulutukseen jo lisäopetuksen 

aikana. Lisäksi hänelle tulee järjestää mahdollisuus tutustua monipuolisesti työelämään ja 

osallistua koulutuskokeiluun toisen asteen oppilaitoksessa urasuunnittelun tueksi. 

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tarpeittensa mukaisiin tukitoimiin. Tarvittavat opetusja 

oppilashuoltoresurssit taataan myös niille opiskelijoille, joiden opetus on järjestetty toisen 

astee n oppilaitoksessa tai jotka tarvitsevat erityistä tukea. Koulun oppilashuolto vastaa 

tarvittavista perusopetuksen lisäopetuksen opiskelijan tarvitsemista oppilashuoltopalveluista. 

Oppilashuolto voidaan tarvittaessa järjestää koulun ja toisen yhteistyötahon välillä. 

4. Opiskelijan opinnot 

Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle tulee 

yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa suunnitella ja sopia 

opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, 

työelämässä ja muualla 

oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät 

opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet 

henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. 

Opiskelijalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, johon nämä tiedot kootaan ja jossa niitä 

täsmennetään. 

Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen 

opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja 

suunniteltaessa. 

5. Opiskelijan arviointi 

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointia 

kehittävää. 

Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arvioinnin tulee 

perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin 

ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10. §:n 3. 

momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17. §:n 2. momentin mukaisesti 

yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi 

perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää 

my ös sanallista arviota. 

320

Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden 

aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia 

koskien päätetty. 

Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan 

opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua 

tai sanallista arviota. 

Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen 

tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa 

arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan. 

6. Todistukset 

Lisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat 

välitodistus tai jaksotodistus, joiden antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa, 

todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja 

todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. 

Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen 

järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että 

todistus on Opetushallituksen 16.1. 2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus. 

Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen 

oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan 

tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen 

oppimäärän mukaisesti. 

Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin. 

Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan 

rinnastettavassa muussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin. 

Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus. 

6.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta 

Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan 

hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta. 

Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opintoohjelma 

ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. 

Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka 

opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut 

perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. 

Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen 

korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen 

yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen 

päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan. 

6.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista 

Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti 

tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. 

Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen 

aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja 

valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta 

joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. 

321

Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen 

arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen 

korottaminen. 

6.3 Todistusten liitteet 

Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja 

työskentelyään lisäopetuksessa. 

Todistuksen liitteenä voi olla myös 

tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä 

seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista 

arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä 

seloste opiskelijan harrastustoiminnasta. 

322

OPS - Tampere

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?