Ilmanlaatu Tampereella- esite (pdf) - Tampereen kaupunki
Ilmanlaatu Tampereella- esite (pdf) - Tampereen kaupunki
Ilmanlaatu Tampereella- esite (pdf) - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Tampereella</strong>
Lyhenteiden selitykset:<br />
CO<br />
NO x<br />
O 3<br />
SO 2<br />
TSP<br />
PM 10<br />
PM 2.5<br />
Temp<br />
Ws<br />
Wd<br />
RH<br />
μg/m 3<br />
mg/m 3<br />
hiilimonoksidi eli häkä<br />
typen oksidit (laskettu NO 2<br />
:na eli typpidioksidina)<br />
otsoni<br />
rikkidioksidi<br />
leijuma (kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset)<br />
hengitettävät hiukkaset (halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkaset)<br />
pienhiukkaset (halkaisijaltaan alle 2.5 µm hiukkaset)<br />
lämpötila<br />
tuulen nopeus<br />
tuulen suunta<br />
suhteellinen kosteus<br />
mikro(miljoonasosa)grammaa ilmakuutiometrissä<br />
milli(tuhannesosa)grammaa ilmakuutiometrissä<br />
Julkaisija: <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>, ympäristövalvonta<br />
Toimitus: Ari Elsilä<br />
Taitto: Aino Myllyluoma<br />
Kansikuva: Ari Järvelä<br />
Hämeen kirjapaino Oy, 4.2006, painos 5000 kpl
Johdanto<br />
Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan kunnan on alueellaan<br />
huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä<br />
tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. <strong>Tampereen</strong><br />
kaupungin ympäristövalvonta seuraa <strong>Tampereen</strong> ilmanlaatua<br />
yhteistyössä noin kahdenkymmenen ympäristölupavelvollisen<br />
yrityksen kanssa.<br />
Osallistumalla ilmanlaadun yhteistarkkailuun yritykset<br />
täyttävät velvoitteensa olla selvillä toimintansa vaikutuksista<br />
paikalliseen ilmanlaatuun. Yritykset osallistuvat<br />
<strong>Tampereen</strong> ilmanlaadun tarkkailusta aiheutuviin kustannuksiin<br />
päästöjensä perusteella määräytyvin maksuosuuksin.<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> vastaa liikenteen ja pienyritysten<br />
päästöjen aiheuttamasta maksuosuudesta.<br />
Kaupunki ja muut sopijaosapuolet pitävät sopimuksen<br />
mukaisesti yllä kaupungin ilmanlaadun mittausjärjestelmää.<br />
Sopimukseen sisältyy mm. päästötietojen vuosittainen<br />
kokoaminen, mittauslaitekannan täydentäminen,<br />
sekä tuloksista raportoiminen ja tiedottaminen. Ilmanlaadun<br />
tarkkailun toteuttaa <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
ympäristövalvonta.<br />
Ensimmäinen <strong>Tampereen</strong> alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus<br />
solmittiin vuonna 1990. Sopimus allekirjoitettiin<br />
uudelleen vuosina 1995 ja 2000. Analysaattoreita<br />
ja tiedonkeruujärjestelmää uusittiin vuonna 2004.<br />
Yhteistarkkailusopimus solmittiin neljännen kerran joulukuussa<br />
2005. Meneillään olevan sopimuskauden aikana<br />
hankitaan kaksi hiukkasanalysaattoria. Myös hiukkasten<br />
metallipitoisuutta ryhdytään seuraamaan.<br />
Yhteistarkkailusopimus<br />
<strong>Tampereen</strong> ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksessa<br />
ovat mukana:<br />
• Abloy Oy<br />
• Acta Print Oy<br />
• Comforta Oy<br />
• Kvaerner Power Oy<br />
• Fortum Lämpö Oy<br />
• Hercules Finland Oy<br />
• Keskipakovalu Oy<br />
• LignoTech Finland Oy<br />
• M-real Tako Board<br />
(massatehdas ja<br />
kartonkitehdas)<br />
• Metso Lokomo Steels Oy<br />
• Pirkanmaan Lehtipaino Oy<br />
• Siegwerk Finland Oy<br />
• Metso Minerals Finland Oy<br />
• Suominen Joustopakkaukset<br />
Oy<br />
• Santen Oy<br />
• Tamfelt Oyj Abp<br />
• Raflatac Oy<br />
• <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
katu- ja vihertuotanto ja<br />
ympäristövalvonta<br />
• <strong>Tampereen</strong> Sähkölaitos<br />
• Tieliikelaitos<br />
• Valtatie Oy<br />
Pirkanmaan ympäristökeskus<br />
hyväksyy tarkkailusuunnitelman.
• ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
Päästöt vähenevät<br />
Yksi myönteisimpiä kehityssuuntia on<br />
ollut rikkidioksidipäästöjen ja pitoisuuksien<br />
voimakas pieneneminen viime<br />
vuosikymmeninä.<br />
Lielahden sulfiittiselluloosatehtaassa<br />
tehtiin prosessimuutos vuonna 1985,<br />
jolloin alueen rikkidioksidipäästöt vähenivät<br />
ja ilmanlaatu parani oleellisesti.<br />
Bensiinin lyijypitoisuutta alennettiin<br />
vuonna 1985, mikä näkyi pian myös<br />
leijuman lyijypitoisuuden alenemisena.<br />
Maakaasu saatiin <strong>Tampereella</strong> käyttöön<br />
vuonna 1986.<br />
Rikkidioksidin kokonaispäästöt <strong>Tampereella</strong><br />
vuonna 1970 olivat 23050 tonnia.<br />
Vuonna 2004 <strong>Tampereella</strong> ilmaan<br />
pääsi enää 600 tonnia rikkidioksidia.<br />
Myös pitoisuudet vuonna 1970 olivat<br />
korkeita: rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo<br />
Keskustorilla oli yli 110<br />
mikrogrammaa kuutiometrissä, kun<br />
vuonna 2002 rikkidioksidia Keskustorilla<br />
oli vain 2 mikrogrammaa kuutiometrissä<br />
vuosikeskiarvona.<br />
Kuva: Ari Järvelä
ILMANLAATU TAMPEREELLA • <br />
Alenema päästöissä ja pitoisuuksissa<br />
johtuu siitä, että runsasrikkisen raskaan<br />
polttoöljyn käyttämisestä energiantuotannossa<br />
on siirrytty käytännössä<br />
rikittömään maakaasuun. Polttoöljyn<br />
rikkipitoisuuskin on pienentynyt vuosi<br />
vuodelta tiukentuneen lainsäädännön<br />
myötä. Kaukolämpöverkon laajentuminen<br />
ja energiantuotannon keskittäminen<br />
suuriin voimalaitoksiin ovat osaltaan<br />
vähentäneet päästöjä.<br />
Typen oksideilla (NO x<br />
) tarkoitetaan<br />
typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia<br />
(NO 2<br />
). <strong>Tampereen</strong> typen oksidien<br />
päästöt ovat valtaosin peräisin liikenteestä<br />
ja energiantuotannosta. Päästöt<br />
ovat puoliintuneet kahdenkymmenen<br />
vuoden kuluessa, mutta typpidioksidin<br />
pitoisuus hengitysilmassa ei ole merkittävästi<br />
pienentynyt. Liikenteen päästöt<br />
vapautuvat ilmaan juuri siellä, missä<br />
ihmiset liikkuvat, joten typen oksidien<br />
kannalta liikenne on merkittävin ilmanpilaaja<br />
<strong>Tampereella</strong>.<br />
Hiukkaspäästöt <strong>Tampereella</strong> ovat<br />
pienentyneet 1990-luvun puolivälin<br />
jälkeen noin 80%, mikä johtuu<br />
ensisijaisesti teollisuuden päästöjen<br />
vähentymisestä. Ilmassa leijuvien hiukkasten<br />
eli leijuman pitoisuus kaupungin<br />
keskustassa pieneni 1990-luvulla vuosikymmenen<br />
aikana noin 40%, mutta<br />
hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei<br />
ole juuri muuttunut 1990-luvun alussa<br />
mitatuista tasoista. Hengitettävät hiukkaset<br />
ovat peräisin pääosin liikenteestä<br />
ja sen ilmaan nostamasta hienojakoisesta<br />
aineksesta. Pölyämistä on pyritty<br />
estämään käyttämällä liukkaudenestoon<br />
sepeliä hiekan sijasta sekä tehostamalla<br />
katujen kevätsiivousta. Pienhiukkasten<br />
pitoisuudelle ei ole annettu raja- eikä<br />
ohjearvoja, mutta niiden pitoisuutta<br />
seurataan <strong>Tampereella</strong> liikenneympäristössä.<br />
Pintalähteiksi luokitellaan mm. öljylämmitteiset<br />
asuin- tai teollisuuskiinteistöt,<br />
joiden päästökorkeus on luokkaa 10 m<br />
tai vähemmän. Pistelähteiksi luokitellaan<br />
esim. teholtaan yli 5 megawatin<br />
kattilalaitokset, joilla on korkeahko<br />
savupiippu.
• ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
tonnia vuodessa<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
liikenne<br />
pintalähteet<br />
pistelähteet<br />
vuosi<br />
Rikkidioksidipäästöt <strong>Tampereella</strong>.<br />
tonnia vuodessa (NO 2<br />
:na)<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
vuosi<br />
Typen oksidien päästöt <strong>Tampereella</strong>.<br />
2003<br />
liikenne<br />
pintalähteet<br />
pistelähteet<br />
tonnia vuodessa<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
liikenne<br />
pintalähteet<br />
pistelähteet<br />
vuosi<br />
Hiukkaspäästöt <strong>Tampereella</strong>.
ILMANLAATU TAMPEREELLA • <br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
µg/m 3<br />
Lielahti SO 2<br />
Keskustori SO 2<br />
1973<br />
1975<br />
1977<br />
1979<br />
1981<br />
1983<br />
1985<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
vuosi<br />
Rikkidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvoja <strong>Tampereella</strong>.<br />
µg/m 3<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
Keskustori NO 2<br />
Lielahti NO 2<br />
20<br />
Pirkankatu NO 2<br />
0<br />
Lintulampi NO 2<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
vuosi<br />
Typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvoja <strong>Tampereella</strong>.<br />
150<br />
125<br />
100<br />
75<br />
50<br />
25<br />
0<br />
µg/m 3<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
vuosi<br />
Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden<br />
vuosikeskiarvoja <strong>Tampereella</strong>.<br />
Keskustori PM 10<br />
Keskustori TSP<br />
Koskipuisto PM 10<br />
Koskipuisto TSP<br />
Pirkankatu PM 10
• ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
Pirkankadun mittausasema<br />
UlkoilmaElpi, jolla mitataan<br />
pienhiukkasten (PM2.5)<br />
pitoisuutta.<br />
Ilmanlaadun mittaukset<br />
<strong>Tampereen</strong> ilmanlaadun mittausjärjestelmään kuuluu tällä<br />
hetkellä neljä mittausasemaa ja kaksi säämastoa. Mittausasemat<br />
sijaitsevat Lielahdessa, Pirkankadun varrella,<br />
Koskipuistossa ja Veisussa. Säätietoja eli tuulen suunta<br />
ja nopeus, lämpötila ja kosteus saadaan Näsinneulassa ja<br />
Keskustorin kulmalla sijaitsevista säämastoista.
ILMANLAATU TAMPEREELLA • <br />
Kuvat: Ari Elsilä<br />
Etualalla hengitettävien hiukkasten<br />
(PM 10<br />
) pitoisuuden mittaamiseen<br />
käytettävä TEOM-analysaattori.<br />
Typen oksidien ja otsonin pitoisuuden<br />
mittaamiseen käytettävät<br />
analysaattorit, näytteenottopumput<br />
ja tiedonsiirtoon käytettävät muuntimet<br />
sekä tietokone.<br />
Mittausasemat<br />
Lielahdessa mitataan typen oksidien, otsonin ja hengitettävien<br />
hiukkasten sekä hiukkasten metallipitoisuutta.<br />
Pirkankadun varrella seurataan typen oksidien, hiilimonoksidin,<br />
hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuutta.<br />
Koskipuistossa mitataan leijuman ja hengitettävien hiukkasten<br />
pitoisuutta.<br />
Veisun siirrettävällä mittausasemalla seurataan typen oksidien,<br />
hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta.<br />
Lielahden mittausasemalla seurataan teollisuuden vaikutuksia<br />
lähiympäristön ilmanlaatuun. Pirkankadun mittausasema<br />
ja siirrettävä mittausasema on sijoitettu liikenneympäristöön.<br />
Koskipuistossa mitataan liikenteen ja hiekoituksen aiheuttamaa<br />
pölypitoisuutta.<br />
Ilmanlaadun seuranta<br />
painottuu jatkossa hiukkasten<br />
ja typpidioksidin<br />
pitoisuuden seurantaan.<br />
Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin<br />
pitoisuudet eivät<br />
ole enää ongelma.<br />
Typpidioksidin ja hiukkasten<br />
aja-arvojen ylittymisen<br />
ennaltaehkäisemiseksi<br />
<strong>Tampereella</strong> ollaan<br />
laatimassa valmiussuunnitelmaa,<br />
jossa määritellään<br />
toimenpiteet tilanteissa,<br />
jolloin pitoisuudet nousevat<br />
korkeiksi.
10 • ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
Näsijärvi<br />
NO x , 0 3 , PM 10 , metallit<br />
Lielahti<br />
Ws, Wd, Temp, RH<br />
Kauppi<br />
Pispala<br />
Pyhäjärvi<br />
CO, NO x , PM 10 , PM 2.5<br />
Pyynikki<br />
Ws,Wd, Temp, RH<br />
Kaleva<br />
Hakametsä<br />
TSP, PM 10<br />
CO, NO x , PM 10<br />
Hatanpää<br />
Koivistonkylä<br />
Härmälä<br />
Mittausasemien sijainti.<br />
Peltolammi<br />
Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannollinen<br />
pitoisuus <strong>Tampereella</strong> vuonna 2000.
Epäpuhtauksien terveysvaikutukset<br />
Kuva: Anne Byckling<br />
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, kun<br />
liikenne nostaa hiekkaa ja asfalttipölyä ilmaan. Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoillle<br />
ovat herkkiä lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat<br />
hiukkaspitoisuudet lisäävät astmakoh-tauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja<br />
lisäävät hengitystulehduksia.<br />
Valtaosa ulkoilman typen oksidien (NO x<br />
) pitoisuudesta aiheutuu liikenteen päästöistä.<br />
Typpidioksidi (NO 2<br />
) on terveydelle haitallista ja sen pitoisuudelle on annettu ohje- ja<br />
raja-arvot. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan talvisin tyyninä pakkaspäivinä. Typpidioksidi<br />
lisää hengitysoireita ja -sairauksia lapsilla ja astmaatikoilla sekä saattaa supistaa<br />
keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille,<br />
kuten kylmälle ilmalle ja siitepölylle.<br />
EU-komission “Puhdasta ilmaa Euroopalle” (Clean Air for Europe, CAFE) -ohjelmassa<br />
pienhiukkasten arvioitiin aiheuttaneen vuonna 2000 Suomessa – CAFE-selvityksen<br />
puhtaimmassa maassa – lähes 1300 ennenaikaista kuolemantapausta ja yli 600 uutta<br />
kroonista keuhkoputkentulehdusta. Lisäksi vähintään kymmenien tuhansien hengitysja<br />
sydänsairaiden sekä lasten toimintakyvyn arvioitiin toistuvasti huonontuneen ja heidän<br />
lääkkeiden käyttönsä lisääntyneen ulkoilman pienhiukkasten vuoksi.
12 • ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot<br />
Ilmanlaadulle on asetettu erilaisia ohje- ja raja-arvoja. Ohjearvot<br />
ovat tarkoitettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun ohjeeksi<br />
ja lupamenettelyissä sovellettaviksi. Raja-arvot ovat ohjearvoja<br />
sitovampia ja ne perustuvat EU-direktiiveihin. Ilmansuojeluasetuksessa<br />
annettujen raja-arvojen ylityksistä on tiedotettava viipymättä<br />
alueen asukkaille. <strong>Tampereen</strong> ilmanlaadun raja-arvojen<br />
ylityksistä tiedotetaan internetissä ilmanlaatutiedotus-sivulla.<br />
Ilmanlaadun ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 480/1996).<br />
Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely<br />
Rikkidioksidi, SO 2<br />
250 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99.<br />
prosenttipiste<br />
80 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin<br />
vuorokausiarvo<br />
Typpidioksidi, NO 2<br />
150 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99.<br />
prosenttipiste<br />
70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin<br />
vuorokausiarvo<br />
Kokonaisleijuma 120 μg/m 3 Vuoden vuorokausiarvojen 98.<br />
prosenttipiste<br />
50 μg/m 3 Vuosikeskiarvo<br />
Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m 3 Tuntiarvo<br />
8 mg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin<br />
keskiarvo<br />
Hengitettävät hiukkaset, PM 10<br />
70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin<br />
vuorokausiarvo<br />
Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin<br />
vuorokausikeskiarvo<br />
(TRS), ilmoitetaan rikkinä
ILMANLAATU TAMPEREELLA • 13<br />
Kuvat: Ari Järvelä<br />
Ilmanlaadun raja-arvot (Valtioneuvoston asetus 711/2001).<br />
Yhdiste Aika Raja-arvo Sallitut Saavutettava<br />
µg/m 3 ylitykset viim.<br />
Rikkidioksidi tunti 350 24 / vuosi 1.1.2005<br />
SO 2<br />
vrk 125 3 / vuosi 1.1.2005<br />
vuosi/talvi 20 15.8.2001<br />
Typpidioksidi tunti 200 18 / vuosi 1.1.2010<br />
NO 2<br />
vuosi 40 1.1.2010<br />
Typenoksidit vuosi 30 15.8.2001<br />
NO x<br />
Hiukkaset PM 10<br />
vrk 50 35 / vuosi 1.1.2005<br />
PM 10<br />
vuosi 40 1.1.2005<br />
Lyijy vuosi 0,5 15.8.2001<br />
Pb<br />
Bentseeni vuosi 5 1.1.2010<br />
CO 8 tuntia 10 mg/m 3 - 1.1.2005
14 • ILMANLAATU TAMPEREELLA<br />
Ajankohtaista tietoa ilmanlaadusta<br />
Ilmanlaadusta tiedotetaan ilmanlaatuindeksiä apuna käyttäen.<br />
<strong>Tampereella</strong> on käytössä pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunnan<br />
YTV:n ympäristötoimistossa kehitetty ilmanlaatuindeksi.<br />
<strong>Ilmanlaatu</strong>indeksi on mittaustulosten perusteella tunneittain<br />
laskettava luku, jolla voidaan kuvata ilmanlaatua yksinkertaisesti.<br />
Indeksiarvoa laskettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon<br />
rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja<br />
hiukkasten pitoisuus ilmassa. <strong>Ilmanlaatu</strong> voi olla hyvä, tyydyttävä,<br />
välttävä, huono tai erittäin huono.<br />
Asukkaat saavat reaaliaikaista tietoa <strong>Tampereen</strong> ilmanlaadusta<br />
YTV:n internet-sivuilta, joilta löytyvät pää<strong>kaupunki</strong>seudun ja<br />
useiden muiden <strong>kaupunki</strong>en ilmanlaatuindeksimuodossa <strong>esite</strong>tyt<br />
ilmanlaatutiedot.<br />
Indeksin määrittely vuoden 2002 alusta.<br />
Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset<br />
0–50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
51–75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
76–100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia,<br />
materiaalivaikutuksia<br />
pitkällä<br />
aikavälillä<br />
101–150 huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuus- ja<br />
yksilöillä<br />
materiaalivaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
151– erittäin huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuusyksilöillä<br />
vaikutuksia, materiaalivaikuksia<br />
pitkällä aikavälillä
ILMANLAATU TAMPEREELLA • 15<br />
%<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
erittäin huono<br />
huono<br />
välttävä<br />
tyydyttävä<br />
hyvä<br />
<strong>Ilmanlaatu</strong>päivien jakauma Keskustorin lounaiskulmassa vuosina 1994–2003 ja vuodesta<br />
2004 alkaen Pirkankadun varrella ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Indeksin määrittelyä<br />
uusittiin vuonna 2002 havainnollisuuden parantamiseksi.<br />
<strong>Ilmanlaatu</strong>indeksillä arvioituna vuosina 1994–2001 ilmanlaatu <strong>Tampereen</strong> keskustassa<br />
luokittui useimpina päivinä tyydyttäväksi. Vuodesta 2002 alkaen ilmanlaatu on<br />
luokittunut aiempaa useammin hyväksi ja toisaalta myös välttäväksi, mikä oli indeksin<br />
määrittelyssä vuonna 2002 tehdyn muutoksen tarkoituskin. <strong>Ilmanlaatu</strong> on ollut<br />
keskusta-alueella erittäin huono vain korkeiden hiukkaspitoisuuksien takia keväisin.<br />
Huonoksi ilmanlaatu on arvioitu muutamia kertoja korkean typpidioksidipitoisuuden<br />
takia talvisin.<br />
Ilmanlaadun tulevaisuuden näkymiä<br />
Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo asuinrakennuksia yhä lähemmäs melu- ja päästölähteitä.<br />
Ilmanlaadun kannalta ongelmallisia kapeita ja pitkiä katukuiluja <strong>Tampereella</strong><br />
ei juuri ole. Liikennemäärien kasvamisesta huolimatta typpidioksidin pitoisuus<br />
tulee <strong>kaupunki</strong>alueella alenemaan katalysaattorilla varustettujen autojen yleistyessä.<br />
Ilmatieteen laitoksen vuonna 2002 laatiman ennusteen mukaan vuonna 2020 <strong>Tampereen</strong><br />
kanta<strong>kaupunki</strong>alueella ei typpidioksidin osalta ohjearvotason ylityksiä todeta.<br />
Hiukkasten pitoisuus sen sijaan ylittänee keväisin raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3<br />
vuorokausikeskiarvona) jatkossakin <strong>Tampereella</strong> useita kertoja. Numeroarvo saa ylittyä<br />
35 kertaa kalenterivuoden aikana. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn pitoisuudet<br />
ilmassa ovat <strong>Tampereella</strong> nykyisin erittäin matalia. Rikkidioksidin pitoisuuden mittaaminen<br />
<strong>Tampereella</strong> onkin jo lopetettu.
Lisätietoja päästöistä ja ilmanlaadusta:<br />
• lipasto.vtt.fi<br />
• ilmatieteenlaitos.fi > ilmanlaatu<br />
• www.tampere.fi > <strong>kaupunki</strong>suunnittelu ja ympäristö ><br />
ympäristönsuojelu<br />
• www.ymparisto.fi > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu ><br />
Ilmansuojelulainsäädäntö<br />
• www.ytv.fi > ilmanlaatu nyt<br />
• www.ktl.fi<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>, ympäristövalvonta<br />
puh. 020 716 6700<br />
www.tampere.fi
Change language