Sisaruspohjan osayleiskaava - Tampereen kaupunki

Sisaruspohjan osayleiskaava – luonnos 13.9.2007 1 

1 JOHDANTO.........................................................................................3 

1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset.............3 

1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue...............................................3 

1.3 Suunnitteluorganisaatio .................................................................4 

1.4 Päätökset ja työvaiheet .................................................................5 

1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ........................5 

2 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................5 

2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne.................................................5 

2.2 Suunnittelutilanne ..........................................................................6 

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.......................................................6 

2.2.2 Maakuntakaava..............................................................................................6 

2.2.3 Yleiskaava......................................................................................................7 

2.2.4 Ranta-asemakaavat.......................................................................................8 

2.2.5 Rakennusjärjestys..........................................................................................9 

2.2.6 Rakennuskielto ........................................................................................... 11 

2.2.7 NATURA 2000-verkosto ............................................................................. 11 

2.2.8 Muut suunnitelmat ja selvitykset................................................................. 11 

2.2.9 Kaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat ja päätökset............................. 12 

2.3 Maanomistus ...............................................................................12 

2.4 Rakennettu ympäristö..................................................................12 

2.4.1 Työpaikat ja elinkeinotoiminta..................................................................... 12 

2.4.2 Väestö......................................................................................................... 12 

2.4.3 Palvelut ....................................................................................................... 13 

2.4.4 Liittyminen viheralueverkostoon ................................................................. 13 

2.4.5 Liikenne....................................................................................................... 13 

2.4.6 Ympäristöhäiriöt.......................................................................................... 13 

2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto......................................................................... 14 

3 SELVITYKSET...................................................................................15 

3.1 Maanomistajakysely ....................................................................15 

3.2 Vesihuoltosuunnitelman tarkistus ................................................15 

3.3 Luonnonympäristö .......................................................................16 

3.3.1 Kallio- ja maaperä....................................................................................... 16 

3.3.2 Maastorakenne ........................................................................................... 16 

3.3.3 Maisemarakenne ........................................................................................ 16 

3.3.4 Vesisuhteet ................................................................................................. 16 

3.3.5 Arseeni ja fluoridi ........................................................................................ 16 

3.3.6 Ilmasto-olot ................................................................................................. 17 

3.3.7 Kasvillisuus ................................................................................................. 17 

3.3.8 Eläimistö ..................................................................................................... 17 

3.4 Erityiskohteet...............................................................................18 

3.4.1 Luonnonsuojelualue.................................................................................... 18 

3.4.2 Luonnonoloiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet................................... 18 

3.5 Värmälän, Vattulan ja Teiskon Pohtolan kylien historiaa ............19 

3.5.1 Maisemahistoriaselvitys.............................................................................. 19 

3.5.2 Kulttuuriympäristökohteet ........................................................................... 19

2 

Sisaruspohjan osayleiskaava – luonnos 13.9.2007 

4 TAVOITTEET ....................................................................................20 

4.1 Yleistavoitteet..............................................................................20 

4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.....................................20 

4.3 Maakuntakaavan tavoitteet .........................................................20 

4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet.................................................21 

4.5 Alustavat tavoitteet......................................................................21 

4.6 Osallisten esiin nostamia tavoitteita ............................................21 

5 OSAYLEISKAAVA............................................................................21 

5.1 Yleisperustelu ja –kuvaus............................................................21 

5.1 Kokonaismitoitus .........................................................................22 

5.2 Osayleiskaavan pohjakartta ...................................................22 

5.3 Yleiskaavamerkinnät ..................................................................22 

6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSARVIOINTI ....................................28 

6.1 Kaavaratkaisun suhde luontoon ..................................................28 

6.1.1 Vaikutukset Nuorajärven Natura-alueeseen ....................................... 28 

6.1.2 Vaikutukset maaja kallioperään................................................................ 29 

6.1.3 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen............................................................... 29 

6.1.4 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon ................................................................. 29 

6.1.5 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön.................................................. 29 

6.2 Vaikutukset maisemaan .............................................................30 

6.4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ..................................................30 

6.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen ...................31 

6.6 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön ....................31 

7. TOTEUTTAMINEN ...........................................................................31


1 JOHDANTO 

1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset 

Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. 

Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja 

sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa 

sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. 

Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelta kuten Sisaruspohjan kaavoituksessa 

on tehty. 

Sisaruspohjan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka Tampereen 

kaupunginvaltuusto hyväksyy. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten 

on suunnitellessaan alueen käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätöksissään 

niiden toteuttamisesta katsottava ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. 

Pyrkimyksenä on tutkia kaava-alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen osalta MRL 137 

§:ssä tarkoitetut rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. 

Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi Sisaruspohjan osayleiskaavassa esitetyt rajaukset 

ovat yleispiirteisiä ja ne voivat tarkentua yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Poikkeaminen osayleiskaavasta sekä maaja metsätalousalueilla mahdollinen 

taaja-asutuksen muodostaminen tutkitaan tapauskohtaisesti poikkeus- tai suunnittelutarvemenettelyllä.. 

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset ovat oikeusvaikutteisen 

osayleiskaavan alueella toissijaisia eli kaava määräyksineen syrjäyttää rakennusjärjestyksen 

määräykset. 

1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue 

Sisaruspohjan osayleiskaava-alue sijaitsee Teiskossa, Tampereen pohjoisella suuralueella 

noin 25 km kaupungin keskustasta pohjoiseen Näsijärveen kuuluvan Paarlahden 

etelärannalla. Suunnittelualueen pinta-ala on 1477 ha, josta maa-aluetta on 1194 ha ja 

vesialuetta 283 ha. 

Kaava-alue rajautuu lännessä Kaitavedentiehen ja pohjoisessa Valkeajärveen, Matehiseen, 

Sisaruspohjaan ja Paarlahteen. Idässä kaava-alue rajautuu valmisteilla olevaan 

Viitapohjan osayleiskaavaan, Syväjärveen sekä samalla johtoalueella pohjois-eteläsuuntaisesti, 

rinnakkain kulkeviin 400 kV:n ja 110 kV:n voimalinjoihin. Etelässä alue 

rajautuu harvaan asuttuun metsäalueeseen sekä 110 kV:n voimalinjaan. Pänkälän ja 

Moision ranta-asemakaavat, Vattulan ranta-asemakaava, Vattulan ranta-asemakaavan

4 


1. muutos sekä hyväksymisvaiheessa oleva Vattulan ranta-asemakaavan 2. muutos on 

rajattu pois kaava-alueesta. 

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Paarlahden ja Sisaruspohjan ranta-alueet on merkitty 

maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Osayleiskaava-alueen maarekisterikyliä 

ovat Värmälä, Vattula ja Teiskon Pohtola. 

Sisaruspohjan osayleiskaavan välitön vaikutusalue on suunnittelualue. Kaavaalueeseen 

ja sen lähialueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat käytännössä ympäristön 

rakentamiseen, ihmisiin ja luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja ne ovat vaikutuksista 

voimakkaimpia. 

Kuva 1. Kartta kaava-alueesta ja vaikutusalueesta 

1.3 Suunnitteluorganisaatio 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto ohjaa osayleiskaavatyötä. Osayleiskaavan hyväksyy 

kaupunginvaltuusto. 

Tampereen kaupungin konsernihallinto, kaupunkiympäristön kehittäminen on tilannut 

Sisaruspohjan osayleiskaavatyön Tampereen kaupungin yhdyskuntatuotannon suunnittelupalveluilta. 

Työn tilaajan yhdyshenkilönä toimii yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi. 

Osayleiskaavan laatijana on Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut. Työtä ohjaa 

yleiskaavapäällikkö Taru Hurme ja työstä vastaa maankäytön suunnittelun osalta pää-


suunnittelijana suunnitteluinsinööri Merja Kinos. Alueen kulttuuri- ja maisemahistoriaa 

on selvittänyt suunnitteluinsinööri Ulla Nummi, maisemasuunnitteluun liittyviin 

työvaiheisiin on osallistunut suunnittelija Tuija Rönnman, luontoselvitykset ovat tehneet 

ympäristösuunnittelijat Kari Korte ja Saija Toniainen ja kartta-aineiston piirtämisestä 

sekä kirjallisen materiaalin taitosta on vastannut kaavoitusavustaja Maikki Jokinen. 

Osayleiskaavatyön käynnistyessä on perustettu osallisryhmä kaavoitusjohtajan päätöksellä. 

1.4 Päätökset ja työvaiheet 

v. 2000 lähtien Koottu aluetta koskevaa selvitysaineistoa. 

7.11.2006 Sisaruspohjan osayleiskaava käynnistettiin kaupunginhallituksen 

suunnittelujaoston tekemällä aloituspäätöksellä. 

16.11-7.12.2006 Sisaruspohjan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

oli nähtävillä. Samaan aikaan osayleiskaavan 

osallisryhmään haettiin jäseniä. 

23.5.2007 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 

24.9.2007 Luonnoksen hyväksyminen ja työvaiheen tilannekatsauksen 

esittely kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle. 

1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 16.11-5.12.2006. Nähtävillä 

olon aikana OAS:sta ei jätetty mielipiteitä. 

Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin paikallisissa sanomalehdissä sekä kaavoituksen Internet-sivuilla 

ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella osallisryhmään 

jäseniä. 

Osallisryhmään ilmoittautui määräajassa 12 henkilöä, joista mukaan valittiin 11 henkilöä 

jotka edustavat kaava-alueen maanomistajia sekä paikallisia yhdistyksiä. 

Liutun juhlatalolla pidettiin avointen ovien tilaisuus 8.3.2007 jossa esiteltiin alustavia 

rakennuspaikkoja sekä selvityksiä. Kaavasta kiinnostuneita oli paikalla n. 70. 

2 LÄHTÖKOHDAT 

2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne 

Sisaruspohjan osayleiskaava-alue sijaitsee Teiskossa, Tampereen pohjoisella suuralueella 

noin 25 km kaupungin keskustasta pohjoiseen Näsijärveen kuuluvan Paarlahden 

etelärannalla.

6 


Alue on kokonaisuudessaan asuin- ja viljelyskäytössä, rannoilla on loma-asutusta. Toimivia 

maatiloja on vielä muutamia. Toimintansa lopettaneet maatilat ovat vielä asuintai 

loma-asuntokäytössä ja niiden pellot on pääosin vuokrattu. 

Kaava-alueen lounaisosassa sijaitsee peltojen ympäröimä, Natura 2000-verkostoon 

kuuluva arvokas lintujärvi, Nuorajärvi. Alueen pohjoisosan maisemaa hallitsevat Sisaruspohjan 

kannas ja lahti. Alueen eteläosassa olevien korkeiden metsäselänteiden ja 

Sisaruspohjan väliin jää nauhamaisena ketjuna kumpuileva peltokokonaisuus, jonka 

keskellä itä-länsisuuntaisesti kulkee alueellinen pääväylä, Viitapohjantie. 

2.2 Suunnittelutilanne 

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella 

mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: 

• Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

• Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

• Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

• Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 

Sisaruspohjan osayleiskaavassa näistä merkittävimpiä ovat erityisesti kulttuuri- ja 

luonnonperintöön, virkistyskäyttöön, luonnonvaroihin sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä 

erityisiin aluekokonaisuuksiin liittyvät tavoitteet. 

2.2.2 Maakuntakaava 

Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Vahvistunut 

maakuntakaava korvaa Pirkanmaan 3. seutukaavan. 

Maakuntakaavassa Paarlahden ja Sisaruspohjan ranta-alueet on merkitty maakunnallisesti 

arvokkaaksi maisema-alueeksi (MAm017). 

Nuorajärvi on suojelualue (S 146) ja Natura 2000- verkostoon kuuluva alue (nat067). 

Nuorajärven alue on arvokas lintuvesi: pesimäympäristö, muutonaikainen levähdyspaikka 

ja vesilintujen sulkimisalue. Alueella on myös maisemallista merkitystä. Se 

kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on liitetty Natura-verkostoon 

linnuston perusteella (SPA-alue). Alueella on kielletty linnustoarvoa heikentävät toimet. 

Kalastus ja metsästys on sallittu, mikäli sitä ei paikallisesti rajoiteta kalastus- tai 

metsästyslakien nojalla. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. 

Naturan mukainen alue on kaavassa osoitettu SL1-alueeksi. 

Suunnittelualueen itäosa rajautuu Pukalan, Kintulammin ja Harjunvuori-Viitapohjan 

kokonaisuuteen, joka on merkitty maaja metsätalousalueeksi jolla on erityistä ulkoilunohjaustarvetta 

(MU 026) jolloin alueelle suositellaan ulkoilukäytön yleissuunnitelman 

laatimista, jossa osoitetaan mm. ulkoilureitit ja niihin liittyvät palvelurakenteet.


Kintulammin retkeilyalueelta on merkitty ulkoilureitti Kukonjärven länsipuolelta Päiväjärventietä 

Viitapohjantielle ja siitä kohti Kämmenniemeä. 

Kukonjärven pohjoispuolella, Viitapohjantien varressa sijaitsee sähkönsiirron runkoverkkoon 

liittyvä sähköasema (EN 1) sekä johtovaraus 110 kV sähkölinjalle Nurmin ja 

Sorilan alueelta. 

Kaava-alueen ulkopuolella, aivan sen etelärajassa kiinni on Pehkusuontien tärkeä pohjavesialue 

(pv 073) jolta Sisaruspohjan vesiosuuskunta saa vetensä. 

Kuva 2. Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 

2.2.3 Yleiskaava 

Ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistamassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa on 

esitetty ranta-alueiden loma-asuntojen rakennuspaikat ja yksittäisiä ympärivuotisia rakennuspaikkoja. 

Sisaruspohjan etelärannalle on osoitettu telttailu- ja leirintäalue (RT- 

1). Nuorajärvi on osoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsäädännön nojalla (SL-1). 

Sisaruspohjan eteläpuolisilla alueilla sallitaan maaja metsätalouteen liittyvä rakentaminen 

sekä haja-asutuksen muodostaminen (M). Asutusta ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi 

rantaviivaa lukuun ottamatta talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvaa maanviljelystilaan 

kuuluvaa toista asuinrakennusta. Muun kuin maatilatalouden talousrakennukset 

on sijoitettava asunnon välittömään läheisyyteen. Sisaruspohjan ja Paarlahden 

välisellä alueella M-aluetta koskevien määräysten lisäksi alueella on voimassa 

määräys: Alueen rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen 

arvokas maisemakuva ja välttää sen muuttamista. Rakennusten sijoittelussa tulee käyttää 

hyväksi olevaa kasvillisuutta ja maastomuotoja (M/s).

8 


Osalla kaava-alueesta on voimassa kaupunginvaltuuston 1984 hyväksymä oikeusvaikutukseton 

Aitolahti-Teisko yleiskaava, jossa alueelle on merkitty maaja metsätalousaluetta. 

Kuva 3. Aitolahti-Teisko rantayleiskaava 1989. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 

2.2.4 Ranta-asemakaavat 

Ranta-asemakaavat jäävät osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle. Rakentaminen näillä 

alueilla tapahtuu ranta-asemakaavojen mukaan. 

Ranta-asemakaavoja alueella on seuraavasti: 

• Pänkälän ranta-asemakaava-alue Paarlahden rannalla, vahvistettu 

16.6.1998 

• Vattulan ranta-asemakaava-alue Sisaruspohjan, Matehisen ja 

Paarlahden rannalla, vahvistettu 11.5.1988 

• Vattulan ranta-asemakaavan 1. muutos, hyväksytty 12.9.2001 

• Moision ranta-asemakaava Sisaruspohjan kaakkoisrannalla, hyväksytty 

22.2.2006 

• Vattulan ranta-asemakaavan 2. muutos, käsittely kesken, valitettu


2.2.5 Rakennusjärjestys 

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 6.9.2000 ja se tuli voimaan 

19.10.2000. Sitä noudatetaan niiltä osin kuin kaavassa ei ole toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen 

määräykset, jotka koskevat erityisesti haja-asutusalueiden rakentamista: 

4 § Suunnittelutarvealueet Tampereen kaupungissa 

Suunnittelutarvealueita Tampereen kaupungissa ovat maankäyttö- ja rakennuslain 

16 §:n 1 momentissa mainittujen alueiden sekä 2 momentissa 

tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat alueet: 

Kämmenniemen tilastoalue Paarlahden eteläpuolisilta osilta vahvistettujen 

yleiskaavojen ulkopuolella. Suunnittelutarvemääräys on voimassa 

1.1.2010 saakka. Rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolon 

suunnittelutarvealueella ratkaisee kaavoitusyksikön valmistelusta ja tarvittaessa 

ympäristövalvontayksikköä kuultuaan ympäristölautakunta 

erillisessä menettelyssä (MRL 137 § 3 mom). 

5 § Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset: 

6 § Rakennusoikeus: 

Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan 

ja maaperältään tarkoitukseen sovelias sekä pinta-alaltaan rakentamiseen 

riittävä. 

Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan 

tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Mikäli rakentamisella 

ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja alueella on yhteinen vesihuoltojärjestely, 

rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 

2000 m2. 

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen 

saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, 

jos rakennuspaikka pysyy samana. 

Milloin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on määrätty yleiskaavan tai 

sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, rakentamisessa 

noudatetaan kaavan rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä. 

Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala 

saa olla enintään 15 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin 

enintään 500 m2. 

Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 

kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään

10 


kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa 

asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. 

Rakentamisen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan 

sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se huomioon 

ottaen rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun 

ympäristöön on mahdollista. 

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen 

lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan 

rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen 

siihen sopeutuvia, maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. 

8 § Rakennuksen sijainti rakennuspaikalla ja etäisyys rantaviivasta 

Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla ja etäisyyden rantaviivasta tulee 

olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuspaikan 

puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten 

ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. 

Rakennusjärjestyksen liitekartassa nro 7 osoitetuilla arvokkailla maisema-alueilla 

(arvokkaat kallioalueet, pienvedet ja pienmaisemat) rakennusten 

sijoittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Asunnon alimman 

lattiatason tulee olla vähintään 0,5 metriä tulvarajan yläpuolella. 

Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta 

tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on 

enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi. 

Sen etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. 

9 § Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä: 

Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta tai hallitsemasta maasta on 

oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. 

Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla 

olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta 

on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA57 § 2 ja 3 

mom.) 

Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan 

keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallistien ja yksityistien 

keskilinjasta vähintään 12 metriä. 

10§ Rakennuksen sopeutumisesta ympäristöön 

Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua 

ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen 

sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä 

julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten


2.2.6 Rakennuskielto 

tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 

2.2.7 NATURA 2000-verkosto 

Pirkanmaalla on kaikkiaan 115 valtioneuvoston hyväksymää Natura 2000– verkostoon 

kuuluvaa aluetta. Maakuntakaavaan on merkitty kaikki valtioneuvoston hyväksymät 

alueet täydennysalueineen. 

Sisaruspohjan osayleiskaavan alueella sijaitsee, ja on maakuntakaavaan merkitty, yksi 

Natura 2000 –alue, Nuorajärven lintujärvi (42 ha). 

2.2.8 Muut suunnitelmat ja selvitykset 

Tampereen kaupungin kaavoitusosaston tekemä Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat 

ja luonnonsuojelu- julkaisu valmistui vuonna 1986. Siinä kaava-alueelle sijoittui 

neljä rakennuskulttuurin kannalta merkittävää kohdetta. 

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluvirasto on vuonna 1991 julkaissut Tampereen 

pienmaisemat -selvityksen. Julkaisuun on koottu tietoja perinteisistä, alkutuotannon 

muovaamista, Aitolahden-Teiskon alueelle tyypillisistä kulttuurimaisemista. Sisaruspohjan 

kohteista on esitelty Pirilän, Vanha-Pärrin sekä Ala-Korpulan tilat. 

Maisema-arkkitehti Raija Seppänen on laatinut Pohtolan ja Vattulan kylien maisemanhoitosuunnitelman 

talvella 1997-1998. Hanke on tehty yhteistyössä kyläläisten kanssa 

kansallisen paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelman (POMO) rahoituksen tukemana. 

Hankkeen toteuttaminen kuuluu kyläyhdistykselle. 

Alueella on tehty selvityksiä liittyen Tampereen kaupungin EU-rahoitteiseen Lifeprojektiin: 

Silta, the Bridge,yhteistyön avulla kestävää kehitystä. Projektin ympäristöja 

maisemaryhmä teki koko Teiskoa käsittävän maisema-analyysin vuosina 1997-1999. 

Sisaruspohjan aluetta koskevat lähinnä luontoselvitykset ja niistä saatu tieto on viety 

paikkatietojärjestelmään. Osana Life-projektia rakennettiin Sisaruspohjan vesiosuuskunnalle 

pohjavedenottamo. 

Tampereen kaupunki laati vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelman, joka hyväksyttiin 

kaupunginvaltuustossa 2004. Suunnitelman tarkistustyö on käynnissä. 

Tampereen kaupungin yleiskaavayksikkö teki vuonna 2004 Viitapohjan ja Sisaruspohjan 

maisemahistoriaselvityksen joka on katsaus alueen maankäytön historiaan. Tarkastelussa 

on selvitetty mitkä alueet ovat vanhimpia ja pisimpään samassa käytössä olleita, 

kulttuurillisesti arvokkaimpia alueita. 

Tampereen kaupunki on täydentänyt luontoselvityksiä vuoden 2007 kesällä tehdyillä 

kartoituksilla.

12 


Nuorajärven rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla on 

käynnissä. 

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueen ominaisuuksia on koottu lähtökohtaraporttiin. Raportti 

sisältää lyhyen kuvauksen kaavatyön yhteydessä laadituista erillisselvityksistä 

sekä perusselvitysaineistoa osayleiskaavan lähtökohdiksi. 

2.2.9 Kaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat ja päätökset 

Sisaruspohjan osayleiskaava-alue rajautuu idässä Viitapohjan kylän osayleiskaavaalueeseen, 

joka on ollut luonnoksena nähtävillä vuonna 1999. Kaavaehdotus valmistuu 

kommentoitavaksi vuoden 2007 loppupuolella. 

2.3 Maanomistus 

Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa yhteensä 13 ha, joka 

käsittää muuntamon alueen, uimarannan, yhden asuinkiinteistön sekä metsää. Tiehallinto 

omistaa liikennealueita kuten Viitapohjantien. 

2.4 Rakennettu ympäristö 

Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan kaava-alueella on 116 asuinrakennusta ja 158 

lomarakennusta. Kaikki asuinrakennukset ovat erillispientaloja, joista osa maatilan talouskeskuksia. 

Rakennuspaikat ovat sijoittuneet perinteisesti teiden varsille, metsän ja pellon rajamaastoon 

sekä järvien rantamaisemiin. Alkuperäisestä ryhmäkyläalueesta joka sijaitsee 

Sisaruspohjantien varrella, on vielä joitakin taloja jäljellä. 

Alueen rakentaminen sijoittuu tasaisesti pitkälle aikavälille. Vanhimmat asuinrakennukset 

ovat 1800-luvun puolivälistä. Vuoden 2000 jälkeen alueelle on rakennettu uusia 

asuinrakennuksia keskimäärin viisi kpl/vuosi. 

2.4.1 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 

Alueella on muutamia toimivia maatiloja sekä pienimuotoista yritys- ja palvelutoimintaa. 

Kaava-alueen ulkopuolella, Kämmenniemessä, julkisia työpaikkoja tarjoavat koulu, 

päiväkoti, kirjasto, sosiaali- ja terveyspalvelut, paloasema ja poliisi. 

2.4.2 Väestö 

Suunnittelualueella on 1.9.2007 241 asukasta ja 90 ruokakuntaa. Asukkaista 0-15 - 

vuotiaita on n. 19%, 16-64 -vuotiaita n. 64% ja 65 vuotta täyttäneitä n. 17%.


2.4.3 Palvelut 

Kämmenniemen kyläkeskuksesta löytyy iso osa sosiaali- ja terveyspalveluista, yhtenäiskoulu, 

kirjasto, nuorisokeskus, päivittäistavarakauppa, asiamiesposti, sivuapteekki, 

aluepaloasema ja lähipoliisin tukikohta. Äitiysneuvola on Sorilassa ja sosiaaliasema 

on Linnainmaalla. 

Lähimmät virkistysalueet ovat Pulesjärven ja Kintulammin retkeilyalueet sekä Nuorajärven 

lintujärvi. Sisuspohjan alueelta retkeilyalueille johtava ulkoilureitti on osoitettu 

kulkemaan Päiväjärventietä pitkin. Sisaruspohjan itärannalla on kaupungin ylläpitämä 

uimapaikka. 

Seurakunnan tarjoamia palveluita on saatavilla Teiskon kirkolla ja seurakuntakodilla 

sekä Kämmenniemen kerhotiloissa. Alueen kokoontumistiloina toimivat Kämmenniemen 

koulu ja yksityinen Liutun juhlatalo. 

Viitapohjantietä pitkin Tampereelle liikennöi yksityisen liikennöitsijän bussivuoro n. 

yhdeksän kertaa päivässä. 

Kaikkien tilattavissa oleva, mutta erityisesti vanhuksille ja liikuntarajoitteisille tarkoitettu 

palvelubussi kulkee alueella siten, että sillä pääsee mm. Kämmenniemen palveluiden 

ääreen ja kaupungin keskustaan kulkevan linja-auton pysäkeille. 

2.4.4 Liittyminen viheralueverkostoon 

Suunnittelualueen itäosa rajautuu Pukalan, Kintulammin ja Harjunvuori-Viitapohjan 

kokonaisuuteen, joka maakuntakaavassa on merkitty maaja metsätalousalueeksi jolla 

on erityistä ulkoilunohjaustarvetta. Kintulammen retkeilyalueelta on merkitty ulkoilureitti 

Kukonjärven länsipuolelta Päiväjärventietä Viitapohjantielle ja siitä kohti Kämmenniemeä. 

2.4.5 Liikenne 

Osayleiskaava-alueen länsireunalla kulkee seudullinen pääväylä Kaitavedentie, tie nro 

338, jonka kautta liikenne kulkee etelään Tampereelle ja pohjoiseen Ruovedelle. Kaitavedentiellä 

on kevyenliikenteenväylä. Alueen poikki itä-länsisuunnassa kulkee alueellinen 

pääväylä Viitapohjantie, tie nro 14199. Viitapohjantiellä ei ole kevyenliikenteenväylää. 

Muut alueen tiet ovat yksityisteitä. 

Laskentavuonna 2004 Viitapohjantien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne välillä 

Kaitavedentien liittymä – Sisaruspohjan liittymä oli 400 ajoneuvoa vuorokaudessa 

ja Sisaruspohjan liittymän jälkeen 130 ajon/vrk. Viitapohjantien alkupäässä raskaita 

ajoneuvoja liikennöi 29 kpl/vrk ja yhdistelmäajoneuvoja 8 kpl/vrk. 

2.4.6 Ympäristöhäiriöt 

Melu ja tärinä 

Ajoneuvoliikenne on merkittävin melun aiheuttaja Sisaruspohjan osayleiskaavaalueella. 

Meluhaitta rajoittuu Kaitavedentien varteen.

14 


Arseeni, fluoridi ja talousvedenlaatu 

Alue on vakavan ja merkittävän arseeniriskin sekä merkittävän fluoridiriskin aluetta, 

jonka takia alueelle on perustettu vesiosuuskunta v. 1999. 

Muut häiriötekijät 

Pulesjärventien varrella sijaitsevat maa-aineslain mukaisten kalliokiviaineksen louhimoiden 

ja asfalttiaseman kuljetukset rasittavat kapeaa, mäkistä, mutkaista ja rungoltaan 

heikkoa Pulesjärventietä ja aiheuttavat etenkin kevyelle liikenteelle suuren turvallisuusriskin. 

Eräänä vaihtoehtoina uusien maa-ainesten ottohakemusten yhteydessä on 

keskusteltu murskekuljetusten siirtämistä Viitapohjan paikallistielle, joka on kunnostettu 

1990-luvun loppupuolella. Pulesjärventien varteen suunnitteilla olevan kevyenliiketeenväylän 

rakentaminen poistaisi sekä Pulesjärventien kevyeen liikenteeseen kohdistuvan 

turvallisuusriskin että Viitapohjantiehen kohdistuvan raskaan ajoneuvoliikenteen 

lisääntymisen uhkan. 

Mikäli viime aikoina Paarlahden koillispuolella tehdyt valtaukset joskus tulevaisuudessa 

johtavat kaivostoiminnan käynnistymiseen, tulee Viitapohjantien raskas ajoneuvoliikenne 

lisääntymään. 

2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto 

Sisaruspohjan alueella toimii v. 1999 perustettu vesiosuuskunta, jonka vesijohtoverkosto 

valmistui keväällä 2000. Verkostoa on rakennettuna noin kolmekymmentä kilometriä 

ja siinä on mukana runsaat 120 kiinteistöä joista 60-70 kpl on vakituisessa 

asuinkäytössä. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa, jotka sijaitsevat kaavaalueen 

ulkopuolella, Pehkusuontien varressa. Uudempi vedenottamo valmistui vuonna 

2006. Alueen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. 

Kaava-alueen itäosassa on pohjois-etelä-suuntainen johtoalue, jolla kulkee rinnakkain 

400 kV:n ja 110 kV:n voimalinjat. Tämä johtoalue on osa kaava-alueen itäistä rajaa. 

Osan kaavan etelärajasta muodostaa itä-länsi-suuntainen 110 kV:n voimalinja, joka 

johtaa Viitapohjantien varrella olevaan muuntamoon. 

Molempien vaara-alue on 30 m ja reunavyöhykkeet 10 m.


Kuva 4. Maanomistus, liikenneverkko ja tekninen huolto. 

3 SELVITYKSET 

3.1 Maanomistajakysely 

Sisaruspohjan osayleiskaavan valmisteluun liittyen suoritettiin vuodenvaihteessa 2006 

kysely niille maanomistajille, joilla suoritetun kantatilatarkastelun perusteella on jäljellä 

ns. hajarakennusoikeutta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää maanomistajien toiveet 

ja ajatukset uusien rakennuspaikkojen suhteen suunnittelutyön tueksi. Kyselyn mukana 

lähetettiin kartta maanomistajan kaava-alueella olevista maa-alueista joihin oli merkitty 

valmiiksi suunnittelupalveluiden ehdotus uusiksi rakennuspaikoiksi. Kyselyitä lähetettiin 

41 kpl ja niistä palautettiin 24 kpl. 

3.2 Vesihuoltosuunnitelman tarkistus 

Tampereen kaupunki on tehnyt vuona 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelman jossa 

on esitetty Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunnan toiminta-alue-ehdotus. Ajatuksena 

oli, että vesiosuuskunnan toiminta-alueen tulisi myöhemmin laajentua osayleiskaavan 

osoittamille rakennuspaikoille.

16 


Tampereen Vesi selvittää vuoden 2007 aikana alueen jätevesien käsittelyvaihtoehtoja 

sekä Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostojen yhdistämistä molempien kylien 

vedensaannin turvaamiseksi poikkeusoloissa. 

3.3 Luonnonympäristö 

3.3.1 Kallio- ja maaperä 

Valtaosa kaava-alueen kallioperästä on syväkivilajeja. Hitaasti rapautuvina syväkivilajit 

kohoavat muuta maastoa korkeammalle ja muodostavat siten suurmaiseman lakialueet. 

Kallio on lähellä maanpintaa suuressa osassa kaava-aluetta, ylänteillä. Moreenia 

esiintyy jonkin verran kalliomäkien rinteillä ja niiden ympärillä. Savi- ja hiesualueet 

sijaitsevat rantojen ympäristössä ja kallioselänteiden välissä. Pellot sijaitsevat savimailla. 

3.3.2 Maastorakenne 

Osayleiskaava-alueen ympäristö on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa ja pienipiirteistä. 

Loiva kumpuilu on alueen luoteisosan alavien maiden pinnanmuodostukselle tyypillistä, 

ja näitä ranta-alueita rytmittävät myös voimakaspiirteiset mäet. 

Osayleiskaava-alueen maaston alimmat kohdat sijoittuvat järvien rannoille (95 m mpy) 

ja korkeimmat kohdat Kalliojärven ympäristöön (150 m mpy). 

3.3.3 Maisemarakenne 

Sisaruspohjan ympäristön maisemarakennetta luonnehtivat vesistöjen runsaus ja maaston 

suuntautuneisuus. Maisemarakenteen ytimen muodostaa Paarlahden murroslaakso 

sekä jääkausien aikana syntyneet alavat savi- ja hiesualueet, joille ovat keskittyneet 

alueen pellot ja niityt hieman muuta ympäristöä korkeammalla sijoittuvine tilakeskuksineen. 

Purolaaksojen verkosto halkoo selänteitä ja savi- ja hiesualueita. 

Luonnonmaiseman lähtökohdista kehittynyt kulttuurimaisema seurailee luonnonmaiseman 

suuntautuneisuutta. 

3.3.4 Vesisuhteet 

Osayleiskaava-alue sijaitsee Näsijärven vuonomaisen Paarlahden valuma-alueella. 

Värmälän, Vattulan ja Teiskon Pohtolan kylien pintavedet valuvat Matehisen ja Sisaruspohjan 

kautta Paarlahteen. 

3.3.5 Arseeni ja fluoridi 

Alue on vakavan ja merkittävän arseeniriskin sekä merkittävän fluoridiriskin aluetta, 

jonka takia alueelle on perustettu vesiosuuskunta v. 1999.


3.3.6 Ilmasto-olot 

Tampereella ilmasto on mantereinen, mutta suurten järvien läheisyys tuo siihen merellisiä 

piirteitä. Vallitsevia tuulensuuntia Tampereen seudulla ovat etelä ja lounas. Keskimääräinen 

sademäärä seudulla on n. 600 mm vuodessa ja termisen kasvukauden pituus 

n. 170 vrk. 

Paikallisilmastoltaan edullisia paikkoja ovat lämpimät rinteet. Alueella on lisäksi joitakin 

kylmän ilman painanteita. Ne ovat järvien ympärille sijoittuneita metsän ja rinnemaaston 

saartamia suo- ja peltoalueita. 

3.3.7 Kasvillisuus 

Alueen yleisin metsätyyppi on tuore kangasmetsä (MT). Korkeilla selänteillä esiintyy 

karumpia metsätyyppejä, kuten kuivahkoa kangasta (VT ja VTK). Ranta-alueilla on 

lehtoja. Soita esiintyy kaava-alueen kaakkoisosassa. 

Uhanalaisista kasvilajeista kaava-alueella esiintyy valkolehdokki sekä ketoneilikka. 

3.3.8 Eläimistö 

Uhanalaisista eläinlajeista kaava-alueella esiintyy tiltaltti ja varpuspöllö. 

Tummaverkkoperhonen 

Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen. Sen tärkeimmät suomalaiset 

esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. 

Laji on luonnonsuojelulain 47 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 §:n tarkoittama erityisesti 

suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai 

heikentäminen on kielletty. 

Merkittävin tekijä tummaverkkoperhosen esiintymisen ja elinympäristöjen säilymisen 

kannalta on alueella pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen loputtua lajille sopivia 

elinympäristöjä uhkaa häviäminen. Tärkeää esiintymien säilymisen kannalta on myös 

vesitalous. Elinympäristön kuivuminen saattaa hävittää lajin elämänkierron kannalta 

välttämättömän kasvin – lehtovirmajuuren. Tummaverkkoperhonen vaatii elinympäristöltään 

myös sopivaa pienialaisuutta ja suojaisuutta (suojapuusto). Osayleiskaavaalueen 

tummaverkkoperhosalueet on esitetty liitekartassa 2. 

Laji käyttää niityltä toiselle siirtyessään yhdyskäytäviä, joina toimivat rannat (Matehinen 

ja Sisaruspohja), purojen ja ojien varret sekä toisinaan sähkölinjat ja tienpientareet. 

Tummaverkkoperhosen esiintyminen muodostaa metapopulaation, jossa laji elää useiden 

lehtovirmajuuriniittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi 

säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Lajin säilymisen kannalta on tärkeää, 

että verkostossa säilyy mahdollisimman runsaasti sekä ”asuttuja” niittyjä että potentiaalisia 

niittyjä. 

Tummaverkkoperhosen esiintyminen on esitetty kaavakartassa s-alueena.

18 


Liito-oravat 

Osayleiskaava-alueella on tehty havaintoja liito-oravasta. Liito-orava on rauhoitettu, 

vaarantunut, uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji sekä Suomen 

erityisvastuulaji. Liito-orava elää iäkkäissä kuusivaltaisissa sekametsissä eikä sitä 

esiinny puhtaissa kuusikoissa tai lehtipuumetsissä. Aikuiset liito-oravat liikkuvat laajalla 

alueella; naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja urosten 60 ha. 

Pohtolassa liito-oravasta on jätöshavaintoja Kurjentien itäpuolella, Tuomaanojantien 

itäpuolella sekä Pitkälahdentien alkupään molemmin puolin. Pukurinvuorelta on havainto 

liito-oravan pesästä vuodelta 1994 ja jätöshavaintoja Riuttanmäen pohjoispuolella 

kesällä 2006. 

Liito-oravalle biotoopiltaan sopivia elinympäristö on myös Heinäsentien loppupää. 

Lähtökohtaraportissa olevassa selostuksessa esiintymispaikat käydään läpi numerokohtaisesti. 

Selvityksessä on huomioitu ainoastaan mahdollinen rakennuspaikka ja sen välitön 

lähiympäristö. Kulkuyhteysanalyysi on tehty ilmakuviin ja olemassa oleviin kasvupaikkatietoihin 

perustuen. Selvitystulokset on esitelty lähtökohtaraportissa. 

Lepakot 

Kaava-alueella tavattiin pohjanlepakko, viiksi-/isoviiksisiippa, vesisiippa sekä korvayökkö, 

jotka kaikki kuuluvat maamme yleisiin lajeihin. 

3.4 Erityiskohteet 

3.4.1 Luonnonsuojelualue 

Alueen lounaisosassa sijaitsee Nuorajärvi, merkittävä lintuvesi, joka kasvistoltaan on 

monipuolinen vaikkakin vailla merkittäviä lajeja. Järvi on peltojen ympäröimä ja sen 

pinta-alasta (41 ha) noin neljännes on avovettä. Muut järven vesialueet ovat lähes luoksepääsemättömiä 

saraniittyjen, korte- ja leväosmankäämikasvustojen ympäröimiä pieniä 

vesilaikkuja. Nuorajärven runsas kasvillisuus tarjoaa pesimäpaikkoja useille vesilintu-, 

kahlaaja- ja varpuslintulajeille. 

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Nuorajärvi, LVO040110) 

sekä Natura 2000-verkostoon (Nuorajärvi, FI0345003). 

3.4.2 Luonnonoloiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet 

Luonnonoloiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet löytyvät Kukonjärven länsirannalta, 

Vattulantien ja Syväjärventien varresta: 

Päiväjärventien ja Kukonsaarentien risteyksen pohjoispuolella kasvaa runsaasti lehtoneidonvaippaa 

(yli 100 yksilöä). Vattulantien ja Syväjärventien varsilta löytyy yhteensä 

kolme kallioketoa jotka ovat ominaisuuksiltaan muusta ympäristöstä poikkeavia. 

Tämänkaltaiset elinympäristölaikut ovat maatalouden muutosten myötä katoava 

biotooppiryhmä.


3.5 Värmälän, Vattulan ja Teiskon Pohtolan kylien historiaa 

3.5.1 Maisemahistoriaselvitys 

Kesän 2004 aikana Tampereen kaupungin kaavoitusyksikössä tehtiin museotoimen 

aloitteesta Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavoja varten maisemahistoriaselvitys. 

Maisemahistoriaselvityksessä luotiin katsaus alueen maankäytön historiaan ajanjaksona, 

joka ulottuu 1700-luvun lopulta sodan jälkeiseen aikaan, 1950-luvun alkuun. 

Selvityksen tuloksena löydettiin ne alueet, jotka ovat vanhimpia ja pisimpään olleet 

samassa käytössä ja ovat siten kulttuurisesti arvokkaimpia alueita. 

Sisaruspohjan maisema oli koko tutkitun ajanjakson säilynyt pääperiaatteiltaan samana. 

Asukasluvun kasvu on aikaansaanut tasaista muutosta; uusia teitä, peltoja, niittyjä 

ja taloja on rakennettu vanhojen alueiden ympärille. Kaitavedentien linjaus on ollut 

olemassa jo 1700-luvulla, samoin Viitapohjantien, lukuun ottamatta Sisaruspohjantien 

ja Tuomaanojantien liittymien välistä osuutta, joka on rakennettu vasta 1900-luvulla. 

Koko Sisaruspohjan alueen nykyinen tiestö perustuu edelleen jo 1700-luvulla muovautuneeseen 

reitistöön. 

Vanhimmat ja kulttuurisesti arvokkaimmat pellot ja niityt sijaitsevat Valkeajärven, 

Kukonjärven, Kuolemaisen, Matehisen ja Sisaruspohjan välisillä alueilla sekä Sisaruspohjan 

ympäristössä. Jo 1500-luvulla Sisaruspohjassa on ollut kymmenen taloa. Vanhimpia 

asuinpaikkoja ovat olleet Valkeajärven ympäristö, Matehisen itäranta, koko 

Sisaruspohjaa ympäröivä vyöhyke sekä Myllylammin ympäristö. Teiskon Pohtolan 

vanhalla ryhmäkylän tontilla, jolla alkuaan on ollut viisi taloa, on nykyisin jäljellä 

Vanha-Pärri ja Ala-Korpula. 

Kalliojärvestä Myllylammin kautta Sisaruspohjaan laskevassa Myllyojassa on ollut 

yhteensä neljä Vattulan, Pohtolan ja Kämmenniemen myllyä. 

3.5.2 Kulttuuriympäristökohteet 

Merkittävät kohteet on määritelty kaavoitusviraston vuonna 1985 julkaisemassa raportissa 

By/3/1985, Tampereen rakennuskulttuuri, maisema ja luonnonsuojelu: 

Pirilä, Yli-Vattula, Kesäranta, Vanha-Pärri, Ylä-Korpula sekä Liuttu. 

Arkkitehtiylioppilas Hanna Aitoahon kesän 2004 aikana tekemässä maisemahistoriaselvityksessä 

tuli esiin uusia, vielä täysin inventoimattomia kohteita; asuinpaikkoja 

ja myllyjä ja niiden ympäristöjä, jotka historiansa vuoksi vaativat huomiota. Nämä 

kulttuuriympäristökohteet on esitelty Kulttuuriympäristöinventoinnin osassa II: 

Pohtolan kauppa, Pohtolan kansakoulu, Myllärin torppa, Lahdentausta, ent. Lahdenpohjan 

torppa, Pänkälä, Ala-Korpula Alanen ent. Ala-Vattula, Ala-Pärri, Moisio, Tanhuanpää, 

Kalliomäki sekä Ylä-Pirilä 

Arkeologinen selvitys valmistuu syksyllä 2007.

20 


4 TAVOITTEET 

4.1 Yleistavoitteet 

Sisaruspohjan osayleiskaava sisältyy yleiskaavoituksen työohjelmaan. Alueelle on haettu 

vuosien 2003-2007 aikana vakituisen asunnon rakennuslupia yhteensä 40 kpl. 

Osayleiskaavalla tutkitaan eri maanomistajien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti. 

Laadittavalla osayleiskaavalla ohjataan suoraan rakentamista suunnittelualueella ja 

näin pyritään rakennuslupaprosessin nopeuttamiseen. 

Tavoitteena on maanomistajien kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen kyläasutuksen tukeminen 

sekä haja-asutuksen ohjaaminen. 

Ympärivuotisen asumisen uudet rakennuspaikat pyritään osoittamaan ottaen huomioon 

mm. maanomistajien tasapuolinen kohtelu, tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne 

sekä maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen. Kaavalla turvataan alueen luontoarvojen 

säilyminen ja erityisesti Natura-luonnonsuojelualueverkostoon kuuluva Nuorajärven 

lintujärvi. 

Ranta-alueiden rakentamisen lähtökohtana on Ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistama 

Aitolahti-Teisko rantayleiskaava. 

4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtioneuvosto on päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 

26.11.2001. Sisaruspohjan alueen kaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

otetaan huomioon tarvittavilta osin. 

Kulttuuri- ja luonnonperintö ja virkistyskäyttö sekä luonnonvarat 

Sisaruspohjan alueella otetaan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämistavoite voimakkaasti 

huomioon. Alueen kulttuuriympäristöön ja luontoon liittyvät arvot ovat merkittäviä. 

Virkistyskäyttöön liittyvien tavoitteiden lisäksi Sisaruspohjan osayleiskaavassa 

otetaan erityisesti huomioon vesistöön ja viljelysmaisemaan liittyvät arvot. 

Valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset 

Alueen kautta kulkevat valtakunnallisesti merkittävät voimansiirron kantaverkon osat 

tulevat huomioiduksi. Verkon osa on Fingrid Oyj:n hallinnoima sähkönsiirtolinja. 

4.3 Maakuntakaavan tavoitteet 

Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistaman Pirkanmaan 1. maakuntakaavan selostuksessa 

todetaan mm., että maakuntakaavan arvokkaiden maisema-alueiden tavoitteena on vaalia 

ja hoitaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita mm. 

huolehtimalla, että maaseudun perinteiset elinkeinot ja asutus pidetään elinvoimaisina. 

Maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on myös ohjata uudisrakentamista ja täydennysra-


kentamista siten, että arvokkaiden maisema-alueiden maisemalliset ominaisuudet säilyvät 

4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet 

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian 22.6.2005. Tampereen kaupungin ja seutukunnan 

kasvu on ollut viime vuosina varsin voimakasta. Ennusteiden mukaan väestön 

määrä jatkaa kasvuaan ja kasvu keskittyy myös tulevaisuudessa suurille kaupunkiseuduille. 

Tampereen ennustetaan kasvavan strategiakauden aikana lähes 20 000 asukkaalla, 

vuositasolla 1 600–2 000 henkilöllä. 

Kasvusta aiheutuu haasteita kaupungin maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Kaupunki 

kehittää maankäyttöä, asumista, liikennejärjestelmiä ja ympäristövaikutusten 

arviointia siten, että se voi vastaanottaa kasvun hallitusti ja kestävän kehityksen asettamissa 

rajoissa. Tämän onnistumiseksi tulee luoda liikennejärjestelmä, joka vähentää 

yksityisautoilun tarvetta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä. Asuntotonttien kaavoituksessa 

tulee ottaa huomioon kuntalaisten eri elämäntilanteet ja erityistarpeet. Kaupungin 

on lisäksi onnistuttava luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön vaalimisessa, 

jotta se olisi tasapainoinen ja kestävä. 

4.5 Alustavat tavoitteet 

Kaavan alustavia tavoitteita on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kaavan 

aloituspäätöstä koskeneessa kokouksessa 7.11.2006. Alustavat tavoitteet olivat 

seuraavat: 

Osayleiskaavalla on tarkoitus ohjata suoraan rakentamista ja osoittaa ympärivuotisen 

asumisen rakennuspaikat ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu, luonto- 

ja kulttuuriarvojen säilyttäminen sekä tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne. 

Rakentamisessa pyritään tukeutumaan alueen vesihuoltoverkkoon ja olemassa oleviin 

tieyhteyksiin. 

4.6 Osallisten esiin nostamia tavoitteita 

Maanomistajien toiveena on ollut, että peltoalueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle, 

jotta viljelystoiminta voi jatkua ja maisema säilyisi avoimena. 

5 Osayleiskaava 

5.1 Yleisperustelu ja –kuvaus 

Osayleiskaavan perusajatuksena on olemassa olevan kylän keskuksen kehittäminen. 

Uuden asutuksen muodostumista ohjataan ensisijaisesti osayleiskaavassa merkityille 

asuinrakennusten rakennuspaikoille, joille voidaan myöntää vahvistuneen kaavan perusteella 

rakennuslupa. Mahdollisuudet pysyvän asutuksen muodostamiseen maaja 

metsätalousalueilla tutkitaan tapauskohtaisesti suunnittelutarveharkinnan kautta.

22 


Uusia rakennuspaikkoja on osoitettu alueen pääväylän, Viitapohjantien varteen sekä 

siitä erkanevien yhdysteiden varteen. Rakennuspaikat on sijoitettu kylärakennetta tukien 

ja peltoalueita säästäen. Rakennuspaikkojen valinnassa on kiinnitetty huomioita niiden 

edulliseen sijaintiin nykyisten tieyhteyksien ja vesijohtoverkoston läheisyyteen 

sekä hyviin perustamisolosuhteisiin. Rakennuspaikkoja on osoitettu kantatilatarkastelun 

perusteella eri maanomistajien alueille. 

Ranta-alueilla on osoitettu loma- ja saunarakennusten paikat Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 

mukaisesti, muut ranta-alueet ovat rakentamisen ulkopuolella. Merkityille 

rakennuspaikoille voidaan saada vahvistuneen rantayleiskaavan mukainen rakennuslupa. 

Kaavassa osoitetaan Narura-alue, ja arvokkaat kasvi- ja hyönteisalueet ja ohjataan näiden 

alueiden maankäyttöä. Näille alueille ei osoiteta rakennuspaikkoja. 

5.1 Kokonaismitoitus 

Sisaruspohjan osayleiskaavassa osoitetaan uusia erillispientalovaltaisia asuntoalueita 

160-250 asukasta varten. Uusia asuntorakennuspaikkoja on osoitettu 82 kpl. Uusien 

asuinrakennusten rakennuspaikan minimikoko on 5000 m 2 . Alueella on 23 kpl maatilan 

talouskeskuksia, joista kahdelle on toteutettu kaksi asuinrakennusta. 

Osayleiskaavassa mitoitusperusteena on käytetty 1 rakennuspaikka/4-5 ha. Mikäli tila 

on rakentamaton ja rekisteröity ennen vuotta 1982, eli se on ns. itsensä kantatila, on 

rakennuspaikka voitu osoittaa myös pienemmälle tilalle. 

Ranta-alueen rakennuspaikat on osoitettu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan mukaan. 

Mikäli tila on merkitty maatilan talouskeskukseksi, on sillä oikeus toiseen 

asuinrakennukseen vaikka tilalla ei hajarakennusoikeutta enää olisikaan jäljellä. Tämä 

toinen asuinrakennus täytyy rakentaa tilakeskuksen pihapiiriin eikä sitä saa myöhemmin 

lohkoa erilliseksi tilaksi. 

5.2 Osayleiskaavan pohjakartta 

Osayleiskaava on esitetty 1:10000 mittakaavaisella Tampereen kaupunkimittausyksikön 

laatimalla virastokartalla. 

5.3 Yleiskaavamerkinnät 

Osayleiskaavamerkintöjen pohjana on käytetty 31.3.2000 annettua ympäristöministeriön 

asetusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. 

Yleismääräykset 

Kaava-alueella voidaan MRL:n 137.3§ ja 72.1§ perusteella myöntää vahvistetun 

osayleiskaavan mukaiset rakennuspaikkojen rakennusluvat.


Osayleiskaavassa on osoitettu ne AO-6 -korttelialueiden sekä RA-10- ja RA-9- korttelialueiden 

rakennuspaikat, joille voidaan myöntää vahvistuneen osayleiskaavan perusteella 

rakennuslupa. 

RA-10 –alueilla osoitettu alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärä sisältää olevan 

ja kaiken uuden loma-asutuksen. 

Jätehuolto, jätevesien käsittely sekä vedenhankinta on hoidettava Tampereen 

kaupunginvaltuuston määräämällä tavalla. 

Määräyksessä mainitut rakennusten yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyvät kysymykset 

on ratkaistava Tampereen kaupunginvaltuuston 13.3.2002 hyväksymien ympäristönsuojelumääräysten 

sekä 6.9.2000 hyväksymän rakennusjärjestyksen mukaisesti. 

ALUEVARAUSMERKINNÄT 

AO-6 

ERILLISPIENTALOILLE VARATTU ASUNTOALUE 

Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 

5000 m2. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu 

kerrosala saa olla enintään 1/10 rakennuspaikan pinta-alasta 

tai enintään 500 k-m2. Kerrosalasta voidaan enintään 40% käyttää 

tarvittaessa erilliseen rakennukseen sijoitettavia työskentelyja 

teollisuustiloja varten. Rakentamisessa on noudatet tava perin 

teistä rakentamistapaa. 

Numero AO-6 -merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen 

enimmäismäärän. 

Rakennuspaikat on tarkoitettu korkeintaan kaksi asuntoa käsittäville erillispientaloille. 

Uudisrakennukset on pyritty sijoittamaan puuston lomaan metsäsaarekkeisiin, harvahkoihin 

pellonreunametsiköihin tai muiden rakennusryhmien yhteyteen. Myös joillekin 

pienille peltoalueille on osoitettu rakennuspaikkoja. Korttelialueiden rakentamista varten 

on laadittu erillinen rakentamistapaohjeisto. Asuinrakennuksista kylämaisemaan 

istuvat parhaiten puiset, puolitoistakerroksiset omakotitalot. 

Osayleiskaavan määräystä rakennuspaikan pinta-ala vähimmäiskoosta ei sovelleta sellaiseen 

kiinteistöön, joka on ennen kaavan vahvistumista pääosin rakennettu. 

RA-9 

LOMA-ASUNTOALUE 

Alue on tarkoitettu yhteisrantaista loma-asutusta varten. Alueella 

on voimassa RA-10-alueelle annetut rakennuspaikan pinta-alaa, rakennusoikeuden 

määrää sekä puustoa ja muuta kasvillisuutta koskevat 

määräykset. 

Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on suurempi kuin 5000 m2, on 

sille mahdollista rakentaa ympärivuotinen asuinrakennus. Rakennuspaikalle 

rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu koko saa 

olla enintään 500 k-m2. Rakennus saa olla yksiasuntoinen ja korkeintaan 

1½-kerroksinen. Vakituista asutusta ei saa sijoittaa 

200 m lähemmäksi rantaviivaa.

24 


Numero RA-9 merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennuspaikkojen 

enimmäismäärän. 

Ranta-alueiden loma-asuntovaraukset perustuvat alueelle vahvistetun rantayleiskaavan 

yhteydessä tehtyyn vuoden 1960 poikkileikkaustilanteen kantatilatarkasteluun. Uusia 

oma- tai yhteisrantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja ei ole merkitty. 

RA-10 

_______ 

RA-s-1 

LOMA-ASUNTOALUE 

Alue on tarkoitettu omarantaista loma-asutusta varten. Rakennuspaikan 

pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Alueelle saa rakentaa 

kullekin rakennuspaikalle loma-asunnon, jonka kerrosala saa 

olla enintään 80 m 2 , saunarakennuksen ja talousrakennuksen, joi 

den kummankin kerrosala saa olla enintään 25 m 2 sekä käymälän. 

Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on suurempi kuin 6000 m 2 :ä, ra 

kennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vierasmajan, jonka kerrosala 

saa olla enintään 40 m 2 . 

Loma-asuntorakennus tulee sijoittaa vähintään 30 m:n ja saunarakennus 

vähintään 15 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta 

rantaviivasta. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on 

säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena erityisesti rakennusten 

ja rantaviivan vyöhykkeellä. 

Merkinnällä kuvatuilla rannoilla rantavyöhyke on maisemallisesti 

erityisen arka, ja tästä syystä loma-asunnon sijoittamiseen on kiinnitettävä 

erityistä huomiota. 

Numero RA-10 merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennus 

paikkojen enimmäismäärän. 

LOMA-ASUNTOALUE, JOKA VARATAAN SAUNAA VARTEN 

Alueelle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 25 m2:n saunarakennuksen. 

Saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m:n päähän 

keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan 

puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luon 

nonmukaisena erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyö 

hykkeellä. 

VV 

UIMARANTA-ALUE 

Uimaranta ja venevalkama sijoittuvat nykyisille paikoilleen Tampereen kaupungin 

omistamalle maalle kyläkeskuksen läheisyyteen Sisaruspohjan koillisrannalle, Sisaruspohjantien 

varteen. 

SL-1 

LUONNONSUOJELUALUE 

Alue on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla. 

Alueella sijaitsee valtakunnalliseen Natura 2000-verkostoon kuuluva Nuorajärven lintujärvi.


M 

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE 

Alueella sallitaan maaja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä 

haja-asutuksen muodostaminen. 

Asutusta ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi rantaviivaa lukuun ottamatta 

talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvaa maanviljelystilaan 

kuuluvaa toista asuinrakennusta. Muun kuin maatilatalouden 

talousrakennukset on sijoitettava asunnon välittömään läheisyyteen. 

Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu nykyisen käytön mukaisesti maaja metsätalouskäyttöön. 

Alueella on voimassa luonnonsuojelulain ja metsälain säädökset uhanalaisten eläinten, 

mm. liito-oravan, huomioon ottamisesta alueen talouskäytössä. Alueella sallitaan maaja 

metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä suunnittelutarveharkinnan kautta tapauskohtaisesti 

tutkittu haja-asutuksen muodostaminen. 

M/s 

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA YMPÄ- 

RISTÖ SÄILYTETÄÄN. 

M-aluetta koskevien määräysten lisäksi alueella on voimassa: Alueen 

rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon 

alueen arvokas maisemakuva ja välttää sen muuttamista. Rakennusten 

sijoittelussa tulee käyttää hyväksi olevaa kasvillisuutta ja 

maastonmuotoja. 

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Viitapohjantien pohjoispuolinen alue on merkitty 

maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Alue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan 

rantavyöhykkeellä. 

W 

VESIALUE 

ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ 

YHDYSTIE 

OHJEELLINEN TIELINJAUS 

OOOOOO 

OHJEELLINEN ULKOILUREITTI 

Suunnittelualueen tieverkkoon ei ole tarpeellista tehdä suuria muutoksia. Viitapohjantie 

on merkitty alueelliseksi pääväyläksi, sen hoidosta ja kunnossapidosta vastaa 

tiehallinto. 

Merkittävät yksityistiet on osoitettu yhdysteiksi AO -korttelialueille. Uusien yhdysteiden 

rakentamistarve on vähäinen. Erillispientalojen liittymistä yleisille teille on sovittava 

Tiehallinnon Hämeen tiepiirin kanssa. Uudet tiet tulisi toteuttaa kylämaisemaan 

soveltuvina kevyinä, kapeina sorateinä.

26 


Maakuntakaavassa on varattu ohjeellinen ulkoilureitti Kintulammen retkeilyalueelta 

Kukonjärven länsipuolelta Päiväjärventietä Viitapohjantielle ja siitä kohti Kämmenniemeä. 

. 

MAATILAN TALOUSKESKUS 

M-1 –alueella on erikseen osoitettu olemassa olevien maatilan talouskeskusten paikat. 

Tilakeskuksen yhteyteen voidaan sijoittaa toinen asuinrakennus, joka on tarkoitettu 

sijoitettavaksi pihapiirin tuntumaan, ei erotettavaksi omaksi tilakseen. 

Tilakeskuksen osalta molempien asuinrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus 

määräytyy rakennusjärjestyksen ylärajan (500 k-m 2 / asuinrakennus ja siihen kuuluvat 

talousrakennukset) perusteella. Maa- ja metsätaloutta koskevien rakennusten rakennusoikeutta 

ei ole määritelty. 

YMPÄRIVUOTINEN ASUINRAKENNUS 

SUOSITELTAVA ASUINRAKENNUKSEN RAKENNUSPAIKKA 

Merkinnällä on osoitettu AO 6 korttelialueille sijoitettavien ympärivuotiseen käyttöön 

tarkoitettujen asuinrakennusten ohjeelliset rakennuspaikat. Asuinrakennus ja siihen 

liittyvät talousrakennukset on sijoitettava korttelialueelle. Osayleiskaavaa varten on 

laadittu erillinen pysyvään asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten ja niiden pihaalueiden 

rakentamista koskeva rakentamistapaohjeisto. 

LOMARAKENNUS 

SUOSITELTAVA LOMARAKENNUKSEN RAKENNUSPAIKKA 

Merkinnällä on osoitettu RA-9 ja RA-10 korttelialueille sijoitettavien lomarakennusten 

rakennuspaikat. 

SAUNA / SAUNARAKENNUKSEN PAIKKA 

Paikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 25 m2:n saunarakennuksen. 

Saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m:n päähän 

keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan 

puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä luonnonmukaisena 

erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. 

Saunarakennuksen paikkaa ei saa erottaa maanmittaustoimenpiteellä 

tai muutoin omaksi tilakseen. 

Osayleiskaavassa on erikseen osoitettu ne erilliset isompaan tilaan, esim. maatilan talouskeskukseen, 

kuuluvat saunarakennukset, jotka liittyvät toiminnallisesti talouskeskuksen 

alueeseen. Saunan rakennusoikeus perustuu tilakohtaiseen mitoitukselliseen 

tarkasteluun ja pääsääntöisesti merkityt saunarakennukset on jo rakennettu. 

Saunan erottaminen omaksi tilaksi on kaavamääräyksellä kielletty. 

nat-2 

NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA ALUE 

Alue on tarkoitettu suojeltavaksi vesilain ja luonnonsuojelulain nojalla.


Rajaus koskee Natura 2000-verkostoon valittua aluetta Nuorajärvi. 

s 

ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNOSUOJELUARVOA 

Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. 

Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä 

tavalla. 

Tummaverkkoperhosen esiintymisalueet sekä mahdolliset elinympäristöt on merkitty 

osayleiskaavaan s-rajauksella. Luonnonsuojelulain nojalla tehtävän päätöksen alueen 

rauhoittamisesta tekee Pirkanmaan ympäristökeskus. Sisaruspohjan osayleiskaavaalueella 

Heinäsenjärven itäpäässä sijaitsevalle tummaverkkoperhosniityille on valmisteilla 

rajauspäätös. Merkinnällä osoitetuilla alueilla on suunnittelutarve- ja poikkeamisharkinnan 

yhteydessä tutkittava toimenpiteiden vaikutukset mahdolliseen tummaverkkoperhosen 

elinympäristöön. 

MERKITTÄVÄT KOHTEET 

Merkinnällä osoitetuilla rakennuskokonaisuuksilla ja niihin kuuluvilla yksittäisillä rakennuksilla 

oleva huomattava merkitys alueen kulttuurimaisemassa on huomioitava 

kohteita koskevien rakennuslupakäsittelyjen yhteydessä. 

Yhdyskuntatekninen huolto 

Alueen vesihuolto hoidetaan Sisaruspohjan vesiosuuskunnan kautta tai kiinteistökohtaisesti. 

Jätevesien maaperäkäsittelyalue määräytyy rakentamisen lupavaiheessa, kun 

rakennuksen sijainti rakennuspaikalle määritellään. Alueen asuntorakentamisessa tulisi 

tutkia mahdollisuutta sijoittaa rakennuksiin nykyaikainen kompostoiva WC. 

Muutos Aitolahti-Teisko rantayleiskaavaan 1989 

Maisemallisesti merkittävät maaja metsätalousalueet on merkitty ympäristön säilyttämistavoitetta 

kuvaavalla merkinnällä. 

Luonnonympäristö ja maisemanhoito 

Merkittävien, ekologisten tai maisemallisten kokonaisuuksien pirstomista on pyritty 

Sisaruspohjassa välttämään. Sisaruspohjan laajojen jo 1800-luvulla viljeltyjen peltoalueiden 

säilyminen viljelykäytössä on kylän maisemakuvan ja kulttuurihistorian kannalta 

tärkeää, joten ne on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Myöskään ranta-alueille ei 

ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. 

Uudet rakennuspaikat on sijoitettu nykyistä kylärakennetta hienovaraisesti täydentäen, 

jotta maisemakuvaan ei synny suuria muutoksia. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu 

olevien rakennuspaikkojen viereen pienille peltoaukioille tai kasvillisuuden suojaan 

siten, että maisemakuvan kannalta pitkät tärkeät näkymät säilyvät mahdollisimman 

muuttumattomina. 

Teiskon Pohtolan ja Vattulan kylien alueelle on maisema-arkkitehti Raija Seppänen 

laatinut vuonna 1998 kylän maisemanhoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut

28 


mm. kylän yleisilmeen parantaminen, kylän viihtyisyyden lisääminen, pienvesistöjen 

veden laadun parantaminen sekä maisemavaurioiden korjaaminen. 

Työssä on selvitetty kylän keskeisten alueiden maisemanhoitoa tarvitsevat kohteet ja 

esitetty niille hoitosuunnitelma, jota kyläläiset voivat toteuttaa vaiheittain. 

Työn tavoitteena on ollut myös ottaa huomioon maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 

sekä ideoida mahdollisuuksia ympäristönhoidon keinoilla lisätä kylän elinkeinotoimintaa. 

6 Osayleiskaavan vaikutusarviointi 

Sisaruspohjan osayleiskaavan vaikutusarviointityö on tehty kaupungin sisäisenä työnä. 

Kaava on laadittu lähtökohtaraportin osana olevan luonto- ja maisemaselvityksen aluerajaukset, 

tavoitteet ja mitoitusperusteet sekä maanomistajien toiveet yhteen sovittaen. 

Kaavan vaikutuksia on arvioitu sen mukaisesti, että kaikki mitoitusperusteiden suomat 

ja maanomistajien toivomat rakennuspaikat tulevat rakentumaan. 

Tavoitteita ja erityisesti mitoitusperusteita laadittaessa on huomioitu tulevan rakentamisen 

vaikutuksia. Mitoitus on määritetty siten, että tuleva rakentamisen määrä sopeutuu 

mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja luonnon 

oloihin. Kaavaa laadittaessa on edelleen rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritty minimoimaan 

haitallisia vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön ja ihmisiin. 

Osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja tarkentaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavaa. 

6.1 Kaavaratkaisun suhde luontoon 

6.1.1 Vaikutukset Nuorajärven Natura-alueeseen 

Nuorajärven alue on arvokas lintuvesi: pesimäympäristö, muutosaikainen levähdyspaikka 

ja vesilintujen sulkimisalue. Alueella on myös maisemallista merkitystä. Se 

kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on liitetty Natura-verkostoon 

linnuston perusteella (SPA-alue) Aleella on kielletty linnustoarvoa heikentävät toimet. 

Kalastus ja metsästys on sallituu, mikäli sitä ei paikallisesti rajoiteta kalastus- ja metsästyslakien 

nojalla. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnosuojelulaki. Naturan 

mukainen alue on kaavassa ositettu SL-1-alueeksi. 

Nuorajärvi on peltojen ympäröimä, rehevöitynyt järvi, jonka kuivatus aloitettiin 1900- 

luvun alussa peltopinta-alan lisäämiskeksi. Pellot ovat toistaiseksi aktiivisessa viljelyskäytössä. 

Lännessä järveä sivuaa 175 metrin etäisyydellä vilkas Kaitavedentie, jonka 

liikennemäärä on n. 4300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoisessa järven ohittaa 500 

metrin etäisyydellä Viitapohjantie jonka liikennemäärä on n. 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Nuorajärveä ympäröivät tiet neljältä suunnalta. Viitapohjantien pohjoispuolella, n. 400 

metriä rannasta sijaitsee kaksi ympärivuotista asuntoa. Päiväjärventien itäpuolella 400- 

500 metriä rannasta on myös kaksi vakituista asuntoa. Kaitavedentien ja Viitapohjantien 

risteyksessä sijaitsee yksi ympärivuotinen asuinrakennus n. 300 metriä rannasta.


Nuorajärven kaakkois- ja eteläpuolella sijaitsee 250-350 metrin etäisyydellä viisi vakituista 

asuntoa ja kaksi lomarakennusta. Lähiaikoina alueelle ei ole rakennettu uusia 

asuinrakennuksia. 

Kaksi uutta rakennuspaikkaa sijaitsee järven etelärannalla n. 250-320 metriä rantaviivasta 

siten, että ne sijoittuvat välittömästi olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen. 

Näiden rakennuspaikkojen rakentaminen ei aiheuta uusien tieyhteyksien rakentamistarvetta. 

Vesihuolto hoidetaan kokonaan kiinteistökohtaisesti, sillä Sisaruspohjan 

vesiosuuskunnan toiminta-alue ei toistaiseksi ulotu järven tälle puolelle. 

Päiväjärventien varteen 330-400 metriä rannasta tulee kaksi uutta rakennuspaikkaa 

siten, että ne jäävät järveltä päin katsottuna olemassa olevien lomarakennuksen ja ympärivuotisen 

asuinrakennuksen taakse. Uusia teitä ei tarvitse rakentaa. Sisaruspohjan 

vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto ulottuu Päiväjärventien varteen, joten vedensaanti 

tätä kautta on turvattu. Jätevesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti kuten muuallakin 

osayleiskaava-alueella. 

Osayleiskaava ei aiheuta liikenne- tai virkistystarpeita Natura-alueelle. 

6.1.2 Vaikutukset maaja kallioperään 

Vaikutukset maaja kallioperään muodostuvat pieniksi ja paikallisiksi. Maa- ja kallioperään 

tulevat muutokset aiheutuvat uusien teiden ja rakennusten perustamisesta. Teiden 

rakentamistarvetta on pyritty vähentämään osoittamalla uusia rakennuspaikkoja 

mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen yhteyteen. Välillisiä 

vaikutuksia syntyy, kun uusiin teihin ja rakennusten perustuksiin tarvitaan soraa, jota 

ajetaan pääasiassa kaava-alueen ulkopuolelta. 

6.1.3 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 

Sisaruspohjan vedenlaatu on hyvä ja Näsijärven vedenlaatu Paarlahden kohdalla on 

erinomainen. Muiden vesialueiden vedenlaatu vaihtelee erinomaisesta tyydyttävään, 

riippuen pääosin siitä onko vesialueen ympärillä ojitettuja soita tai peltoja vai ei. Uudisrakentaminen 

ei tule lisäämään kuormitusta vesistöön sillä uusien rakennuspaikkojen 

jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti uusien määräysten mukaisesti. Rantavyöhykkeelle 

ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. 

Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunnan kahden vedenottamon vedenmuodostusalueet 

jäävät kaava-alueen ulkopuolelle, joten rakentaminen ei missään vaiheessa haittaa vedensaantia. 

6.1.4 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon 

Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ilman laatuun eikä ilmastoon. 

6.1.5 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön

30 


Rakentaminen aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä rakennuspaikoilta. Kaavassa 

rakennuspaikat on osoitettu luonnonoloiltaan mahdollisimman kestäville alueille, jotta 

luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet voidaan säästää rakentamattomana. 

Rakentaminen ja sen seurannaisvaikutukset eivät vaikuta tummaverkkoperhosen metapopulaatioverkoston 

toimivuuteen. 

Kaava ei tule vaarantamaan luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien eikä 

luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden 

säilyttämistä, eli kaava-alueelle säilyy nykyinen biologinen monimuotoisuus. 

6.2 Vaikutukset maisemaan 

Uudet rakennuspaikat on sijoitettu avoimien peltoalueiden reunamille tai niiden ulkopuolelle. 

Täydentävä kyläasutus on pyritty kaavamerkinnöin ohjaamaan kyläalueisiin 

nivoutuviksi, mutta samalla peitteisille reunavyöhykkeille. Myöskään luonto- ja maisemainventoinnin 

mukaisille maisemansuojelun kannalta merkittävimmille tai maiseman 

kannalta huomionarvoisille alueille ei ole sijoitettu rakennuspaikkoja. 

6.3 Virkistysalueiden riittävyys 

Yleisiä venevalkama-alueita (LV-1) on kaava-alueen mannerrannoille osoitettu ainoastaan 

yksi. Määrä on vähäinen, jota tosin kompensoi jakokuntien ja yksityisten muutamat 

venevalkamat. Yleiseen käyttöön tarkoitettuja uimaranta-alueita (VV) on osoitettu 

yksi. 

6.4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 

Kaavoituksen yhteydessä on käyty rakentavaa keskustelua alueen kehittämiseen liittyvistä 

kysymyksistä. Laaja kuuleminen ja asukkaiden aktiivisuus on antanut hyvät mahdollisuudet 

sovittaa yhteen erilaisia tarpeita. Kuulemisten perusteella voi päätellä, että 

alueen asukkaat ja maanomistajat pitävät kaavaa yhteisesti hyväksyttynä ratkaisuna, 

mikä antaa hyvän pohjan alueen rakentamiselle ja muulle kehittämiselle. 

Maanomistajien kannalta on pidetty myönteisenä tasapuolisuuteen perustuvaa rakennusoikeutta. 

Kun myös rakennusoikeuden sijainti on tiedossa, kaava on omiaan edistämään 

naapurisopua ja sen avulla voidaan välttää jatkossa lukuisia rakentamiseen liittyviä 

ristiriitoja. 

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen lisää asumisen valinnanvapautta asuinympäristön 

suhteen ja siten monipuolistaa alueen sosiaalista rakennetta. 

Rantavyöhykkeelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja jotta nykyisin rakentamaton 

osa rantaviivasta jää rakentamattomaksi ja jotta rakentamattomat rantajaksot ovat riittävän 

leveitä virkistyskäyttöön ja rantautumiseen. 

Liikennemäärät kasvavat vähitellen alueen rakentumisen myötä. Viitapohjantie on paikoitellen 

melko mutkainen ja näkyvyys saattaa olla huono. Koska Viitapohjantie on 

historiallinen tie, sen oikaiseminen ei ole suotavaa, joten liikenneturvallisuutta tulisi 

parantaa mm. nopeusrajoitusten alentamisella.


6.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen 

Kaavan toteuttaminen on käytännössä maanomistajien asia. Myyntitulojen taloudelliset 

vaikutukset ovat paikallisesti merkittäviä. Rakentamisella on työllistävä vaikutus ja 

siten myös taloudellista merkitystä. Rakentamisen kerrannaisvaikutukset heijastuvat 

elinkeinoelämään monella tasolla. 

Osayleiskaavalla osoitettujen uusien rakennuspaikkojen toteutuminen lisää jatkossakin 

asukkaiden määrää kunnassa, joten kaavaratkaisu tukee alueen palveluelinkeinotoimintaa 

Kylän väkiluvun lisääntyminen pohjoisella suuralueella merkitsee lähialueen palveluyrityksille, 

mm. Kämmenniemessä, tulojen lisäystä. 

Kaavaratkaisun mukaisten asuinrakennusten rakennuspaikkojen rakentuminen ja asukasmäärän 

lisääntyminen aiheuttaa Tampereen kaupungille kustannuksia mm. koulukuljetusten 

ja mahdollisesta vanhusten huollon järjestämisestä. 

Lisärakentaminen luo paineita yksityistieverkon ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon 

parantamiseen ja kunnossapitoon. 

Kaavalla ei ole rajoittavaa tai toimintaa vaikeuttavaa vaikutusta maataloustuotantoon. 

Myös kaavaratkaisun vaikutukset alueen virkistyskalastukselle jäävät vähäisiksi. 

Kaavalla osoitettavat, olemassa olevat, yhteiset venevalkama- ja uimarantapaikat palvelevat 

ranta-aluetta laajempaa käyttäjäkuntaa. 

Sisaruspohjan alueella on jo vesiosuuskunta, joka toimittaa alueen talouksiin puhdasta 

vettä. Vesiosuuskunnan toiminta-alue käsittää lähes koko kaava-alueen. Maastollisista 

oloista johtuen osa talouksista saattaa jäädä oman vesihuollon varaan. Rakennuspaikkojen 

lisääntyessä saattaa myöhemmin olla paikallaan rakentaa yhdysputki Kämmenniemen 

ja Sisaruspohjan alueen välille vesihuollon turvaamiseksi. 

6.6 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön 

Kaava ei aiheuta paineita mitenkään olemassa olevan rakennuskannan tai rakenteiden 

muuttumiseen. Olemassa olevat rakennuspaikat on merkitty kaavaan nykyisen tilanteen 

mukaisesti. 

Rakennussuojelullisesti tai –historiallisesti arvokkaat kohteet sekä kulttuurimaisemaltaan 

arvokkaat kohteet ja alueet on huomioitu kaavassa omilla kaavamerkinnöillään. 

7. Toteuttaminen 

Osayleiskaavan toteuttaminen tapahtuu lähinnä yksityisten toimesta. Valtuuston hyväksymän 

osayleiskaavan pohjalta rakennusvalvonta voi myöntää alueen omakotirakennusten 

suorat rakennusluvat.

32 


Ranta-alueella voi tavanomaisten omarantaisten lomarakennusten rakennusluvat myöntää 

vahvistetun osayleiskaavan perusteella. Uuden asuinrakennuksen tulee sijoittua 

osayleiskaavassa erillispientaloille varatuille alueille lukuun ottamatta hajaasutusalueita, 

joilla noudatetaan ko. aluetta koskevia yleiskaavamääräyksiä. 

Liitteet: 

Liite 1: Kaavakartta

Sisaruspohjan osayleiskaava - Tampereen kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?