Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ja kerrostuneen merkityksen pohdiskelulle. Erityisesti pohdiskeltiin Aurajoen<br />
länsirantaa, jossa vanhaa rakennuskantaa otettiin uuteen käyttöön ja vanhaa<br />
telakka-aluetta siirrettiin kulttuurikäyttöön. Jossa olisi siis paljon kaupunkiarkeologisia<br />
kerrostumia. ” ¹⁵³<br />
Kiisken mukaan julkisen tilan taidetoiveissa toistuu sekä traditioiden jatkaminen<br />
että tarve uusiutumiseen. Teoksen esittely ja arviointi taiteen tutkimuksen<br />
yhteydessä painottaa julkisen taiteen perinnettä ja historiallista<br />
jatkumoa. Wäinö Aaltosen museon julkaisu Turun ympäristötaidehanke 1994–<br />
2000 tuo esille sen, kuinka teoksen tuntumassa on Henrik Gabriel Porthanin<br />
pronssipatsas (1864), jota pidetään ensimmäisenä henkilömonumenttina<br />
Suomessa. Julkaisussa kuvataan, miten keskiaikaisen torin reuna sijaitsee<br />
teoksen alla aktuaalisesti ja miten ruosteen väri viittaa maan alla<br />
sijaitseviin tiiliholveihin. ¹⁵⁴<br />
Taidehistorian tutkimuksissa Ajan virta -teosta on käsitelty veistoksena<br />
Tapperin tuotannossa: teoksen sijoittaminen ja muotokieli yhdistävät sen<br />
moderniin veistotaiteeseen, ja maasta nousemisen tai siihen vajoamisen teemat<br />
viittaavat varhaiseen maataiteeseen ja teoksen käsitteellinen ja symbolinen<br />
sisältö puolestaan minimalistisen teoksen uudelleenmuokkaamiseen. ¹⁵⁵<br />
Taidehistoriallista jatkumoa rakentaa myös Patsastelua-kävelyesite, joka<br />
kuvaa samassa ympäristössä sijaitsevia lukuisia veistoksia: Pietari Brahen<br />
(1888) ja Mikael Agricolan (1952) patsaat, Bruno Aspelinin Turun tuomiokirkon<br />
korttelia vuonna 1756 esittävä teos (1930), Porthanin hautakivi 1800-<br />
luvun alusta ja Yrjö Liipolan sankarihautamonumentti (1924) sekä tuomiokirkkopuistossa<br />
A. I. Arwidssonin muistomerkki ja teos Ylös pyörryttävään<br />
korkeuteen (molemmat 1970). ¹⁵⁶<br />
Arkkitehtonisia odotuksia kuvaa Arkkitehti-lehdessä vuonna 2001 julkaistu<br />
artikkeli Taide vaelluksella, jossa Harri Hautajärvi kirjoittaa Ajan virta<br />
-teoksen kuvien rinnalla: ”Suomessa on toteutettu viime vuosina runsaasti<br />
ympäristötaidetta ja ulkotilojen julkisia taideteoksia. Yksittäisten monumenttien<br />
sijaan taiteilijat ottavat lähtökohdikseen entistä useammin itse<br />
paikan ja sen erityispiirteet. Taiteella täydennetään rakennettua miljöötä,<br />
katuja, puistoja ja aukioita, luodaan maamerkkejä ja kohtauspaikkoja.” ¹⁵⁷<br />
Hautajärven näkemys paljastaa suunnittelijalle tyypilliset kaupunkikuvalliset<br />
tavoitteet ja herättää kysymään, jakavatko taiteilijat, taiteen tilaajat ja<br />
käyttäjät nämä tavoitteet. Erilaisten odotusten ristiriitojen ratkaisemista kuvaa<br />
Ajan virta -teoksen valmistelussa avustaneen arkkitehdin Pallasmaan<br />
153 Kiiski 2004: kommentti 2.<br />
154 Kuvatekstit teoksessa Katiskoski 2001, Karppanen 2001: 59.<br />
155 Lukkarinen 2002: 21–24.<br />
156 Patsastelu-esite. Turun kaupunki.<br />
157 Hautajärvi 2001: 23.<br />
98 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language