Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

eri ryhmät kiistelleet julkisista monumenteista juuri niiden erilaisten merkitysten
vuoksi. ¹⁴⁴
Vaikka taiteiden autonomia on ollut modernistisen taidekäsityksen myötä
ihannoitua, kannattelee kaupunkikuva perinnettä, jossa kaupunkikuvan
laatua yksityiskohtineen valvoo juuri suunnittelija ja erityisesti visuaalisen
koulutuksen saanut arkkitehti. Arkkitehti Robert Venturi puhuu suunnittelijan
esteettisestä kontrollista, jonka ehtoja määrittelevät osin rakennuslaki
sekä itse paikka ja sen käyttötavat. ¹⁴⁵
Kaupunkisuunnittelua on korostettu kaupunkikuvan valvomisena, kun
kaupunkitilan yksityiskohtainen suunnittelu siirtyy yhä enemmän yksityisille
rakennusliikkeille ja kaupunkien omaan katu- ja viheralueiden toteutussuunnitteluun.
Valvojiksi on nimetty erityisiä kaupunkikuva-arkkitehteja
ja kaupunkikuvalautakuntia. Julkisen taiteen kysymykset eivät yleensä ole
kuuluneet kaupunkikuvan arviointiin vaan niitä on käsitelty tapauskohtaisesti
museoiden ja julkisen tilan rakennuttajien välillä.
Kaupunkikuvan käsitettä ei voida pitää staattisena eikä pelkästään fyysisen
ympäristön formaalina ohjeena. Tapa säädellä kaupunkikuvaa tunnetaan
Sienasta, jossa oli jo vuonna 1297 käytössä ufficiali deli ornato, joka
ohjasi jokaista katua ja rakennusta. ¹⁴⁶ Käsitys kaupunkikuvasta ainoastaan
ulkoisen fyysisen muodon säätelynä on osin harhaanjohtava, sillä esimerkiksi
yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Jere Maula kirjoittaa kaupunkikuvan
syvärakenteista, jotka syntyvät erilaisten fyysisten rakenteiden,
teknisten järjestelmien sekä erilaisten kullekin kaupungeille ominaisten
kulttuurin monista säikeistä. Maulan mukaan ne vaikuttavat visuaaliseen ja
tilalliseen kaupunkikuvaan ja sen kokemiseen, mutta kaupunkikuvan merkityksellisyyttä
on mahdoton selvittää ilman kaupunkikulttuurin, sen tapojen
ja kulttuuristen, usein näkymättömienkin, rakenteiden tutkimista. ¹⁴⁷
Maulan mukaan rakennuspaikan alkuperäinen maisema ja maasto eivät
ole ainoastaan rakentamisen raaka-ainetta vaan olennainen osa kaupungin
identiteettiä. Paikka on myös yleensä kaupunkisuunnittelun taiteellisen
luovuuden lähde, koska kaupunkitilan mahdollisuudet eivät synny yksin
rakennuksien avulla vaan fyysinen paikka, topografia, luonto ja kasvillisuus
antavat kaupunkitaiteen lähtökohdat. Maula nimeää julkisen kaupunkitilan,
sen aukiot, torit, puistot ja rantabulevardit keinoiksi, joilla on mah-
144 Kansainvälistä kohua on herättänyt kiista Virossa venäläisen sotilaan muistomerkin siirtämisestä
Tallinnassa. Kunnas 2009.
145 Venturi Tom Finkelpearlin 2001: 165 haastattelussa Scot Brownin kanssa.
146 Norberg-Schulz (1975) 1983: 107–108.
147 Maula 1990: 21–23.
1. luku 95