Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ja muodoista, taidetta ohjaavista instituutioista ja taiteilijoiden kansainvälistymisestä.<br />
Lindgrenin mukaan eri taiteilijasukupolvien, taiteen instituutioiden<br />
ja yleisön välillä käydyn keskustelun kohteeksi joutui koko monumentin<br />
ja samalla julkisen taiteen konsepti: sen lähtökohdat ja merkitys tilassa,<br />
formaalit esittämistavat ja niiden yhteys taiteelliseen ilmaisuun. Taidetoiveiden<br />
kannalta keskeisiä huomioita ovat, miten modernismi toi vaatimuksia<br />
ympäristön elävöittämisestä ja uudenlaisesta plastisesta ilmaisusta, eikä<br />
perinteinen ikuistamistehtävä ollut enää ensiarvoinen. ¹²⁹ Yrjänä Levanto<br />
puolestaan on korostanut sitä, miten yleisön esittämä kritiikki kohdistui<br />
monumenteilla edustettuun arvomaailmaan, minkä vuoksi monumentti<br />
nähtiin monoliittisena ja omaan aikaansa jähmettyneenä. ¹³⁰ Lindgrenin esimerkki<br />
muutoksesta monumentista julkiseen veistokseen on Eila Hiltusen<br />
Sibelius-monumentti Passio Musica vuodelta 1967: siinä jalustan korvaa<br />
kallio. Teos rinnastuu maataiteen tavoitteisiin tilasta, joka kutsuu kokijaa<br />
ikään kuin näyttämölle kokemaan teosta kaikin aistein. ¹³¹<br />
Odotuksia, mutta myös vastaodotuksia syntyy, kun taideteoksia sijoitetaan<br />
edelleen monumentille tyypillisiin paikkoihin aukioille ja kaupunkitilan<br />
akseleille. Tosin julkiselle taiteelle etsitään yhä enemmän monumenttien<br />
sijoittelutavasta poikkeavia paikkoja, tai taidehanketta tuottava<br />
taidemuseo antaa teoksen paikan etsimisen taiteilijan tehtäväksi, jolloin<br />
julkinen teos voi saada paikkasidonnaisia tai ympäristötaiteen piirteitä. Julkisen<br />
tilan taiteen tätä piirrettä Kuusamon diskursiivisuuden ulottuvuus,<br />
jossa teoksesta tulee osa paikan retoriikkaa. Teos on kertomus, narratiivi,<br />
joka tekee suhteen myyttiseen kerrostumaan tietoiseksi. Kuusamon mukaan<br />
oman aikamme diskursiiviset veistokset pyrkivät piiloutumaan marginaaliin,<br />
kun nämä kadulle tuodut kertomukset viittaavat konteksteihin,<br />
jotka eivät välttämättä ole ”veistoksellisia”. ¹³² Jalustalle korottamisen sijaan<br />
teoksia on upotettu katupintaan ja aukion symmetrian, keskipisteen<br />
tai kadun päättymisen sijaan teoksia on viety syrjäisemmille takapihoille<br />
tai osaksi arkisia rakenteita: metroasemia, bussipysäkkejä tai tiemaiseman<br />
kallioleikkauksia.<br />
Julkisen veistoksen suhdetta sekä kaupunkitilaan että monumentin traditioon<br />
voi pohtia erilaisten teosten avulla. Kohtauspaikat, Yrittäjäveistos ja<br />
Hiljaisuuden jalanjäljet sijaitsevat lähekkäin Helsingin keskustassa ja Olo<br />
N:o 22 hieman etäämmällä Hietalahdessa. Ernst Billgrenin Kohtauspaikatteos<br />
Kampintorilla muistuttaa rakennusta ja käyttää rakennustaiteen keinoja,<br />
129 Lindgren 2000: 218, 233 luo tarkan kuvan 1900-luvun Suomesta kansallisen kulttuuriperinnön<br />
rakentamisesta, julkisen naiskuvan rakentamisesta muistomerkkien avulla sekä tulkitsee julkista<br />
taidetta yhteiskunnallisen järjestyksen kuvana.<br />
130 Levanto (1976) 1990: 79.<br />
131 Lindgren 2000: 220.<br />
132 Kuusamo 2005: 18. Lainausmerkit Kuusamon.<br />
1. luku 87
Change language