Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Onkin syytä nostaa esille myös perinteen jatkuminen, kuten henkilömonumentin<br />
ihanteeseen perustuvat tavat sijoittaa julkista taidetta kaupunkitilaan,<br />
sillä julkisen veistoksen sijoittamistavat ovat muuttuneet varsin<br />
hitaasti verrattuna julkisten veistoksien muotokieleen ja materiaaleihin.<br />
Kuten taidehistorioitsija Reinhold Hohl on todennut, monumenttiperinnettä<br />
jatkaneet taiteilijat ja teokset ovat jääneet sivuun taidehistorian tutkimuksessa<br />
huomion kiinnittyessä useammin avantgarde-ilmiöihin ja perinteen<br />
uudistamiseen kuin sen jatkamiseen. ¹²²<br />
Taidehistorioitsija Altti Kuusamo on käsitellyt monumentaalitaiteen historiallisia<br />
muutoksia eräänlaisina merkitysulottuvuuksina. Niistä myytin<br />
ulottuvuus kuvaa antiikin juonnetta, sen tuottamaa allegorista kieltä, jumalten<br />
moneutta ja merkityshierarkioita, ja politiikan ulottuvuuteen kuuluvat<br />
suurmiesten, kansallisen identiteetin tuottaminen, allegoriset kehomuodot<br />
sekä modernin ajan nationalismi. Kuusamon merkitysulottuvuuksista<br />
kolmas taideulottuvuus viittaa modernismin ”puhtaaseen” objektiin, joka<br />
viittaa vain itseensä ja korvaa uskonnon ja kansallisuuden. Monumentin<br />
suhde kaupunkitilaan ja samalla taiteilijan ja kaupunkisuunnittelijan yhteistyö<br />
on kiinnostava juuri taideulottuvuudessa, jossa veistos alkaa Kuusamon<br />
mukaan käyttää arkkitehtuurin kieltä ja muuttuu osaksi abstraktia<br />
tilan taidetta. ¹²³ Kuusamon merkitysulottuvuudet antavat lähtökohtia taidetoiveiden<br />
perinneviittausten arviointiin, sillä on tyypillistä, että taidetoiveiden<br />
esittäjät synnyttävät ristiriitaisia odotuksia juuri näiden merkitysulottuvuuksien<br />
välillä.<br />
Taidetoiveiden perinneviittauksissa vaikuttaa myös Kraussin toinen<br />
veistotaiteen laajentumisalue, maataide. Maisema-arkkitehtuurin ja ympäristötaiteen<br />
tutkijan, opettajan ja kuraattorin John Beardsleyn mukaan<br />
maataiteen perintö on paradoksaalisesti nähtävissä enemmän kaupunkikeskustoissa<br />
kuin erämaissa, johon maataiteilijat ensin suuntautuivat.<br />
Beardsleyn mukaan maataide on vaikuttanut ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden<br />
tuomiseen julkiseen taiteeseen, mistä esimerkkejä ovat Smithsonin<br />
ja Isamu Noguchin tavoitteet päästä luomaan teollisuuden hylkäämille<br />
alueille kaupunkeihin leikkikenttiä ja puistoja eräänlaisena julkisena<br />
maisemataiteena. ¹²⁴<br />
Maataiteen keskeiset sisällöt, kuten tila ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä<br />
levisivät, kuvataiteilija Robert Smithsonin kirjoitusten ja teosten välityksellä.<br />
122 Hohl 2002: 999 viittaa siihen, kuinka tutkimus on suunnattu yleensä avantgarden ilmiöihin,<br />
jolloin on sivuutettu perinnettä jatkavat tavat. Hohl viittaa 1900-luvun alkupuolen traditionalistiseen<br />
veistoskulttuuriin kuten Antoine Bourdellen ratsastajapatsaisiin sekä Despiaun ja Kolben<br />
tuotantoon valtioiden tuottamassa taiteessa. Suomessa monumentti-käsitettä julkisessa<br />
taiteessa on käsitellyt laajasti Liisa Lindgren myös monumentin ja kaupunkikuvan kannalta<br />
pohtimalla puistoveistoksen suhdetta poliittiseen allegoriaan 2000: 157–168.<br />
123 Kuusamo 2005: 18–19. Lainausmerkit Kuusamon.<br />
124 Beardsley 1998: 89, 127.<br />
1. luku 85
Change language