Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Ornamentin paluuksi on nimetty rakennusten pintojen käsittely etenkin
lasiarkkitehtuurissa. Tähän ovat viitanneet muun muassa arkkitehdeistä
Antti-Matti Siikala ja taiteilijoista Andersson. Siikalan mukaan ilmapiiri on
muuttunut siten, että ornamentit sallitaan jälleen, koska puhtaat tekniset
ratkaisut eivät enää kiinnosta ihmisiä ¹¹¹. Uusia taidetoiveita asetettaessa
onkin haasteena arvioida, muuttuvatko käsitykset kaupunkitilan koristamisesta
ja ornamentista.
Ornamenttien mahdollisuudet ovat esillä Anderssonin kuvauksessa arkkitehti
Erkki Pitkärannan kanssa toteuttamastaan Kiipulan puutarhakoulu
Gerberasta:
j-ea: ”Ei mikään enää estä tekemästä ornamentteja. Tämä Gerbera on laatikkobudjetilla
tehty, ja ääniteos on chicagolaisen äänitaiteilijan Shawn Deckerin.
Se on Suomen ensimmäinen pysyvä ääniteos. Tutkimme, voiko äänikin olla
ornamentti. Siihen on äänitetty lintuja tuosta ympäristöstä kuusi kappaletta,
tuulta ja sadetta.” ¹¹²
Vuoden 2009 Arkkitehti -lehden kolmas numero on omistettu koristeille.
Arkkitehti Jorma Mukala kuvaa käynnissä olevaa muutosta seuraavasti:
”Ornamentti on hiippaillut suomalaiseen nykyarkkitehtuuriin. Muutos on
tapahtunut hiljaisesti, suomalaisittain. Kansainvälisellä näyttämöllä koristeen
uusi tuleminen on ollut nähtävissä jo pitkään. Jean Nouvelin suunnittelema
Arabikulttuurikeskus Pariisissa toi komeasti esiin ornamentoidun julkisivupinnan
jo vuonna 1989. 2000-luvulla etenkin Jacques Herzog ja Pierre
de Meuron ovat kehitelleet arkkitehtuuria, jonka pinta tai rakenne muodostaa
mielikuvituksellisia koristekuvioita. Suomessa ilmiö on havaittu, mutta
teoreettisia kirjoituksia koristeellisuuden uudelleenarvioimiseksi ei ole
näkynyt. Ornamentin paluusta tai sen motiiveista ei ole keskusteltu, ei intohimoisesti
eikä laimeasti. Kiintoisaa onkin nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Riitaantuuko ornamentti taas sileän, valkean seinäpinnan kanssa?” ¹¹³
Taidekriitikko Jonni Roos käsittelee ornamentin paluuta osana laajempaa
koristelun hyväksymistä, vaikka vähäeleinen modernismin perintö jatkuu
edelleen. Roos näkee ornamentin häviämisen syynä mainokset ja liiketilojen
merkit, jotka täyttävät seinäpinnat. Nykykoristamisen Roos nimeää
rakennusten huputtamiseksi, joka tapahtuu luomalla rakennuksille kuori,
111 Siikala Marja Salmelan artikkelissa Helsingin rujot toimistotalot verhoillaan uusilla kuoseilla.
Helsingin Sanomat 31.10.2008.
112 J.-E. Andersson 2004: kommentti 96.
113 Mukala 2009: 9.
82 taidetta suunnitteluun