09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Arkkitehti Hanna Hyvönen on tuonut lisäksi 2000-luvulla suomalaiseen<br />

keskusteluun sen, miten taidehistorioitsija Alois Riegl pyrki 1800-luvun lopulla<br />

todistamaan ornamentiikan kehityksen ja arvon taiteilijan erityisillä<br />

taidoilla tai taiteellisella luomisvietillä, Kunstwollenilla. Rieglin mukaan<br />

taidetahto näkyi puhtaana vasta ei-esittävissä abstrakteissa muodoissa ja<br />

esimerkki tästä oli puhdas geometrinen viiva. Rieglin perusteet ornamentiikan<br />

arvosta kääntyivät kuitenkin ornamenttia vastaan, sillä Peter Behrens<br />

otti Rieglin taidetahdon arkkitehdin työn lähtökohdaksi. Hänen mukaansa<br />

rakennetekniikka saneli rakentamisen taustaehdot muttei riittänyt uuden<br />

tyylin kantovoimaksi, vaan arkkitehtien tehtäväksi tuli johdattaa tekniikka<br />

kohti taiteellista laatua. ¹⁰⁸<br />

2000-luvulla ornamentti ollut jälleen esillä keskustelussa taiteiden esteettisistä<br />

tavoitteista ja keinoista, jotka eivät rajoitu enää ainoastaan universaaleiksi<br />

käsitettyihin fyysisiin ja materiaalisiin ominaisuuksiin. Andersson<br />

on tuonut suomalaiseen keskusteluun mukaan tulkintansa Loosin<br />

Ornament und Verbrechen- ja Louis Sullivanin Ornament in Architecture<br />

-artikkeleista. Andersson korostaa, että Loosille ornamentti alkoi symboloida<br />

aikaa ennen teknologian ja tieteen antamaa lupausta paremmasta maailmasta<br />

ja että Loos itse kuvasi vapautumista ornamentista uloskasvamisena<br />

ja piti varojen ja energian käyttöä ornamenttiin rikoksena. Andersson<br />

muistuttaa siitä, että Sullivanin lausetta ”form follows function” on toistuvasti<br />

käytetty yksipuolisesti viitaten ainoastaan Sullivanin ajatukseen puhtaan<br />

arkkitehtuurin harjoittelusta mutta unohtaen Sullivanin näkemys ornamentista<br />

keinona rakennuksen yksilöllisyyden lisäämiseksi. ¹⁰⁹<br />

Taidemaalari Mari Rantanen pohtii vuonna 2008 seuraavasti:<br />

”Kuten monet taidemaalarit, olen usein pohtinut arkkitehtuurin ja kuvataiteen<br />

suhdetta. Nämä kaksi nimittäin näyttävät elävän varsin mielenkiintoisessa<br />

avioliitto- vai olisiko se avoliittosuhteessa: yhdessä on oltava, eroon ei pääse ja<br />

keskustelu vallan käytöstä jatkuu… Historiallisesti tämä liitto on ollut varsin<br />

tiivis - aina ei ole helppoa eikä edes mielekästä vetää jakoviivaa taiteen osan ja<br />

arkkitehtuurin alueen välille. Toinen ei yksinkertaisesti vain ala siitä, mihin<br />

toinen loppuu vaan yhdessäolo on sisäkkäistä, päällekkäistä, molempia osaalueita<br />

hyödyntävää visuaalista kommunikointia. Ornamentti on osa arkkitehtuuria,<br />

mutta rakennuksen koriste ja ’ornamentti’ toimii myös itsenäisenä<br />

taideteoksena, jolle arkkitehtuuri rakentaa ympäristön. Julkisen taiteen ja<br />

arkkitehtuurin välinen vuoropuhelu on moniulotteinen asia.” ¹¹⁰<br />

108 Hyvönen 2003: 27–30.<br />

109 Loos (1908) 1966: 226–231, Andersson J.-E. & Budney, Jen 2007: 152,<br />

Andersson J.-E. 2008a: 49–50.<br />

110 Rantanen 2008: 55. Lainausmerkit Rantasen.<br />

1. luku 81

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!