Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arkkitehti Hanna Hyvönen on tuonut lisäksi 2000-luvulla suomalaiseen<br />
keskusteluun sen, miten taidehistorioitsija Alois Riegl pyrki 1800-luvun lopulla<br />
todistamaan ornamentiikan kehityksen ja arvon taiteilijan erityisillä<br />
taidoilla tai taiteellisella luomisvietillä, Kunstwollenilla. Rieglin mukaan<br />
taidetahto näkyi puhtaana vasta ei-esittävissä abstrakteissa muodoissa ja<br />
esimerkki tästä oli puhdas geometrinen viiva. Rieglin perusteet ornamentiikan<br />
arvosta kääntyivät kuitenkin ornamenttia vastaan, sillä Peter Behrens<br />
otti Rieglin taidetahdon arkkitehdin työn lähtökohdaksi. Hänen mukaansa<br />
rakennetekniikka saneli rakentamisen taustaehdot muttei riittänyt uuden<br />
tyylin kantovoimaksi, vaan arkkitehtien tehtäväksi tuli johdattaa tekniikka<br />
kohti taiteellista laatua. ¹⁰⁸<br />
2000-luvulla ornamentti ollut jälleen esillä keskustelussa taiteiden esteettisistä<br />
tavoitteista ja keinoista, jotka eivät rajoitu enää ainoastaan universaaleiksi<br />
käsitettyihin fyysisiin ja materiaalisiin ominaisuuksiin. Andersson<br />
on tuonut suomalaiseen keskusteluun mukaan tulkintansa Loosin<br />
Ornament und Verbrechen- ja Louis Sullivanin Ornament in Architecture<br />
-artikkeleista. Andersson korostaa, että Loosille ornamentti alkoi symboloida<br />
aikaa ennen teknologian ja tieteen antamaa lupausta paremmasta maailmasta<br />
ja että Loos itse kuvasi vapautumista ornamentista uloskasvamisena<br />
ja piti varojen ja energian käyttöä ornamenttiin rikoksena. Andersson<br />
muistuttaa siitä, että Sullivanin lausetta ”form follows function” on toistuvasti<br />
käytetty yksipuolisesti viitaten ainoastaan Sullivanin ajatukseen puhtaan<br />
arkkitehtuurin harjoittelusta mutta unohtaen Sullivanin näkemys ornamentista<br />
keinona rakennuksen yksilöllisyyden lisäämiseksi. ¹⁰⁹<br />
Taidemaalari Mari Rantanen pohtii vuonna 2008 seuraavasti:<br />
”Kuten monet taidemaalarit, olen usein pohtinut arkkitehtuurin ja kuvataiteen<br />
suhdetta. Nämä kaksi nimittäin näyttävät elävän varsin mielenkiintoisessa<br />
avioliitto- vai olisiko se avoliittosuhteessa: yhdessä on oltava, eroon ei pääse ja<br />
keskustelu vallan käytöstä jatkuu… Historiallisesti tämä liitto on ollut varsin<br />
tiivis - aina ei ole helppoa eikä edes mielekästä vetää jakoviivaa taiteen osan ja<br />
arkkitehtuurin alueen välille. Toinen ei yksinkertaisesti vain ala siitä, mihin<br />
toinen loppuu vaan yhdessäolo on sisäkkäistä, päällekkäistä, molempia osaalueita<br />
hyödyntävää visuaalista kommunikointia. Ornamentti on osa arkkitehtuuria,<br />
mutta rakennuksen koriste ja ’ornamentti’ toimii myös itsenäisenä<br />
taideteoksena, jolle arkkitehtuuri rakentaa ympäristön. Julkisen taiteen ja<br />
arkkitehtuurin välinen vuoropuhelu on moniulotteinen asia.” ¹¹⁰<br />
108 Hyvönen 2003: 27–30.<br />
109 Loos (1908) 1966: 226–231, Andersson J.-E. & Budney, Jen 2007: 152,<br />
Andersson J.-E. 2008a: 49–50.<br />
110 Rantanen 2008: 55. Lainausmerkit Rantasen.<br />
1. luku 81
Change language