Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lun tehtävästä jäi suomalaisen kaupunkisuunnittelun erityispiirteeksi, jota<br />
kuvaa Sari Puustinen tutkimuksessaan Yhdyskuntasuunnittelu ammattina.<br />
Puustisen mukaan suomalaisten yhdyskuntasuunnittelijoiden, pääasiassa<br />
arkki tehtien ja maanmittausinsinöörien sekä lisäksi rakennusinsinöörien<br />
ja maantieteilijöiden, välillä vallitsee edelleen syvä kulttuurinen juopa, sillä<br />
Puustisen mukaan insinöörit ovat nähneet arkkitehdit ”taiteilijoina” ja<br />
arkkitehdit ovat nähneet insinöörit vastaavasti ”teknikoina”. ⁸⁷<br />
Kaupunkikuvan muutoksia suomalaisten kaupunkikeskustojen suunnittelussa<br />
tutkineen Timo Tuomen huomiot avaavat modernismin perinnettä<br />
taustana nykytaidetoiveille. Keskustojen määrittely toiminnallisesti,<br />
kaupungin tila- ja mittakaavakäsitysten muutokset, tieteellisyys, luonnollisuus<br />
ja orgaanisuus, toiminnallisuuden estetiikka sekä uusi suhde menneisyyteen<br />
ja historiaan ovat Tuomen kuvaamia modernismin ihanteita, jotka<br />
vaikuttavat myös taidetoiveiden perinneviittauksissa. Näiden ihanteiden<br />
tiedostaminen ja vertailu nykykaupunkisuunnittelun ihanteisiin on keskeistä,<br />
jotta taidetoiveita voidaan toteuttaa ⁸⁸.<br />
muuttuvat käsitykset koristamisesta<br />
Modernismi muutti taiteilijan tehtäviä julkisen kaupunkitilan rakentamisessa,<br />
erityisesti käsityksiä koristelusta ja koristamistyön arvostamisesta. Latinan<br />
decorare, koristaa, on perinteisesti viitannut pinnan ja tilan koristamiseen,<br />
ja käsitteellä dekoratiivinen taide on kuvattu arkkitehtuuriin liitettyä<br />
maalaus- ja kuvanveistotaidetta. ⁸⁹ Taidetoiveiden esittäjät ovat väheksyneet<br />
koristamistehtävää vuosikymmenten ajan toistaen ajatusta siitä, että taide ei<br />
saa olla vain rakennusten ja ympäristön koristelua. Tyypillistä on ollut koristamisen<br />
käsittäminen päälle liimatuksi kuorrutukseksi, joka modernismin<br />
ihanteiden mukaan on ollut turhaa, puhtaan muodon peittävää.<br />
Taiteilijat ovat kritisoineet tavallista tilannetta, missä taiteilija kutsutaan<br />
mukaan kaupunkitilan tai julkisen rakennuksen hankkeeseen vasta loppuvaiheessa<br />
lisäämään taideteos sille valittuun paikkaan. Taidemuseot ja taidehankkeiden<br />
käynnistäjät ovatkin valinneet uusia taiteen sijoittamis tapoja:<br />
teoksia on sijoitettu katukiveyksiin, siltoihin ja kallioleikkauksiin eli paik-<br />
87 Puustinen 2004: 14, myös 2001: 32–33. Lainausmerkit Puustisen. Puustisen tutkimus perustui<br />
laajaan kyselyaineistoon. Vastakkaista näkemystä edustaa Karl-Erik Michelsen 1992: 93 viitaten<br />
Juha Pessin 1981 diplomityöhön arkkitehtien ja diplomi-insinöörien maailmankuvista. Michelsenin<br />
mukaan molemmat uskovat funktionaalisen arkkitehtuurin keinoihin ja ihmiskunnan<br />
ongelmien ratkaisemiseen luonnontieteiden ja tekniikan avulla. Myös Hanna Mattila 2003a:<br />
55–56 käsittelee suunnittelijoiden esteettisen ja taiteellisen asiantuntemuksen kysymyksen<br />
jäämistä teorian implikoiman suunnittelukäsityksen ulkopuolelle.<br />
88 Tuomi 2005.<br />
89 Konttinen ja Laajoki 2000: 79.<br />
1. luku 75
Change language