Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Toinen Suomessa suunnittelijoiden käsityksiin vaikuttanut kaupunkirakennustaiteen<br />
teos on arkkitehti Gustav Strengellin Kaupunki taideluomana,<br />
joka ilmestyi sekä alkukielellään ruotsiksi että suomeksi käännettynä<br />
1920-luvun alussa. Strengell kirjoittaa: ”Mikä muodostaa kaupungin itsenäiseksi,<br />
rakennustaiteelliseksi taidemuodoksi? Kuva 320. antanee vastauksen.”<br />
Kuva on Engelin Helsinki, ilmakuva Senaatintorista, jonka kuvatekstissä<br />
Strengell viittaa empiren rakennustaiteeseen, mutta huomauttaa, ettei<br />
torin muistopatsas ollenkaan kykene hallitsemaan aukeaa tilaa, sillä hänen<br />
mukaansa ”näin suurilla aukeapinnoilla saattavat vain rakennustaiteelliset<br />
muistomerkit vaikuttaa”. Strengell kuvaa esipuheessaan Sitten työtä herätyshuutona<br />
kaupunkirakennustaiteen puolesta ja mainitsee toisena esikuvanaan<br />
A. E. Brinkmannin teoksen Platz und Monument vuodelta 1908,<br />
joka vastakohtana Sitten huomioimalle keskiajalle tutki vuosisatoja 1500–<br />
1800. Strengell kehottaa käyttämään teostaan kuvateoksena, joka avautuu<br />
katselemalla ja lukemalla kuvatekstejä, joihin on kerätty myös taideteoksia<br />
koskevaa tietoa. ⁴¹ Strengell on varhainen esikuva arkkitehtuurin ja julkisen<br />
taiteen välillä toimineista asiantuntijoista, sillä hän toimi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen<br />
sihteerinä, Taideteollisuusmuseon intendenttinä<br />
ja vuonna 1914 hänet valittiin myös Suomen taideyhdistyksen kokoelman<br />
intendentiksi. ⁴²<br />
Kaupunkirakennustaiteellisten elementtien tarkastelua on Suomessa jatkanut<br />
1980-luvulta alkaen teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila, joka on<br />
kiinnittänyt huomiota ympäristön yksityiskohtien merkitykseen, kaupunkimuotoiluun<br />
ja laatuun. Junttila liittää muodon perinteen Kostofin tavoin<br />
myös nykykaupunkiin tarkastelemalla esimerkiksi uusien ympäristöteosten<br />
merkitystä osana kaupunkiympäristön muotoilua historiallisia kohteita<br />
vasten. ⁴³<br />
Junttilan mukaan muotoilun ja taiteen raja oli kaupunkitilassa aiemmin<br />
selkeämpi, kun nyt uniikkimuotoillut esineet tai hyvin pieninä sarjoina<br />
tuotetut elementit lähestyvät julkisen tilan taidetta. Junttila esittää<br />
kaavion esteettisen ja käyttöfunktion sidonnaisuudesta, joka kuvaa, kuinka<br />
ympäristön arvokriteereitä voidaan painottaa eri tavoin. Junttilan mukaan<br />
veistoksessa esteettinen funktio voi olla sata prosenttia samoin kuin<br />
käyttöesineessä käyttöfunktio voi olla myös sata prosenttia. Useimmiten<br />
41 Strengell 1923: 9–13, 20–27, ja 234. Jauhiaisen & Niemenmaan 2006: 23 mukaan Strengellin<br />
teos oli pitkään asemakaavaopin oppikirja. Nikula 1981: 130–138 käsittelee laajasti Strengellin<br />
teoksen vaikutusta ja suhdetta kaupunkirakennustaiteen teoriaan 1900-luvun alussa. Myös<br />
Nikula kaupungista taideluomana 1993: 55–63.<br />
42 Pettersson 2006: 40.<br />
43 Junttila 1995: 141–144 ja 23.1.2001 Luento Onko suomalainen kaupunkiympäristö urbaani utopia?<br />
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Kohon mukaan 2000: 24–25 on<br />
huomattava, että Strengell oli samalla modernin arkkitehtuurin kannattaja Sigurd Frosteruksen<br />
kanssa Euterpe-lehden välityksellä. Strengell vastusti esimerkiksi ornamentteja rehellisen<br />
arkkitehtuurin nimissä.<br />
64 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language