Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

kettaa syvästi ja siksi joutua normatiivisen arvioinnin kohteeksi. Taideyhteistyön
kannalta Alasuutarin tulkinta siitä, miten käyttäytymistä aletaan
pohtia normatiivisessa kehyksessä silloin, kun yhteisö joutuu lähelle toista
kulttuuria, jolla on omat tapansa ja uskomuksensa, on kiinnostava. Alasuutarin
mukaan tällöin osa vanhoista tiedostamattomista rutiineista joutuu
tarkastelun kohteiksi ja niitä käytetään raaka-aineena, kun syntyy uusia tiedon
objekteja eli käsityksiä ”meistä” suhteessa ”muihin”. ⁹ Taidetoiveiden
toteuttamisen kannalta on tärkeää arvioida perinneviittauksia kriittisesti,
koska yhteiskuntatietieteilijät ja taiteen tutkijat sekä osa taiteen puolestapuhujista
ovat 1990-luvulta lähtien painottaneet julkisen tilan kulttuurisia
ja paikallisia piirteitä sekä eri käyttäjäryhmien näkökulmia. ¹⁰
1.1
Fyysisen suunnittelun perinne ja urban design
Taide, luovuus ja kulttuuri ovat olleet eri instituutioiden, arkkitehtien ja
taitelijoiden avainsanoja, joilla on tietoisesti haluttu korostaa kaupunkien
esteettistä merkitystä ja samalla sekä taiteilijoiden että arkkitehtien tehtävien
tärkeyttä. Viittaamalla perinteeseen taidetoiveiden esittäjät ovat luoneet
ennakko-odotuksia taiteen keinoista muokata erityisesti kaupunkitilan materiaalisia
ominaisuuksia, joihin taide ja luovuus esimerkkien avulla kytkeytyvät.
Kaupungin ulkoisen asun ja edustavuuden näkökulmaa on perusteltu
antiikista lähtien sillä, että kauneus on hyvän ympäristön ja samalla hyvän
elämän välttämätön ehto, jopa sen tae. ¹¹
Kostofin mukaan kaupungin säilyttäminen muotoiltavana artefaktina on
edelleen yksi kaupunkisuunnittelun kilpailevista lähtökohdista. Tämä näkyy
1980-luvun postmoderneissa arkkitehtuurisuuntauksissa, uusurbanismissa
ja uustraditionalismissa, joissa on sovellettu kuvallista suunnittelua käsittelemällä
julkisia kaupunkitiloja, alueita tai kokonaisia uusia kaupunkeja
9 Alasuutari 2007: 69–81. Lainausmerkit Alasuutarin. Kaupunkisuunnittelun normatiivisia
rakenteista Lapintie 1995: 13–37.
10 Esim. Kulttuurisia näkökulmia kaupunkien muodonantoon on esittänyt esimerkiksi Kostof
teoksissaan The City Shaped, Urban Patterns and Meanings Through History 1991 ja The City
Assembled, The Elements of Urban Form Through History 1992. S9–14, 41. Suomessa Kirsi
Saarikangas 2002a: 11 on nimennyt tutkimuksensa lähtökohdaksi kulttuuristen merkitysten
verkoston, jossa syntyivät sekä moderni asunto että merkitykset, joita asunto ylläpitää ja tuottaa.
Nikula 1981: 16–17 on korostanut kaupunkikuvaa koskevassa väitöstyössään 1981, että
kultura listinen tai humanistinen kaupunkisuunnittelu alkoi jo William Morrisin esiurbaanissa
vaiheessa ja Camillo Sitten urbanismissa. Nikula viittaa Björn Linnin näkemykseen, jonka
mukaan humanistiset teoreetikot ja suunnittelijat suhtautuivat kaupunkiin kulttuuri ympäristönä,
ihmisten kokemusten kautta hahmottuvana ympäristönä, eli Nikulan tulkintana historistisena
suhtautumisena kaupunkiin.
11 Briitta Koskiaho 1997: 30 käsittelee eri perspektiivejä kaupunkiin ja kreikkalaisen kulttuurin,
erityisesti Aristoteleen välittämiä ajatuksia kaupungin kauneuden yhteydestä onnellisuuteen.
52 taidetta suunnitteluun