Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

ajankohtaisia kaupunkisuunnittelun ajattelumalleja ja taiteen mahdollisuuksia
toimia näiden yhteydessä, jotta taiteen ja kaupunkisuunnittelun
yhdistämistoiveiden esittäjät pääsevät arvioimaan lähtökohtiaan, perusteitaan,
tavoitteitaan ja konkreettisia toteuttamismenetelmiä. Nämä ovat tärkeitä
taidetoiveiden uudelleen arvioinnissa ja toteuttamismahdollisuuksien
kehittämisessä. Uutta työssäni on sen kohdistuminen julkisen taiteen
ja kaupunkisuunnittelun välillä toimiviin asiantuntijoihin ja heidän hankkeittensa
prosesseihin.
Työ rinnastuu osin Anttilan ja Isohannin tutkimuksiin ja jatkaa niiden
avaamaa keskustelua, tosin tutkijan positioni on toisenlainen. Käsittelen
taidehankkeiden sisällä tapahtuvaa eri toimijoiden vuorovaikutusta ja toimintaa,
enkä niinkään keskustelua taidehankkeista julkisessa mediassa kuten
Anttila. Myös Isohannin työ käsittelee taidehankkeen prosessia sisältä
käsin, mutta ennen kaikkea kirjoittajan oman metodin tarkasteluna ja analyysinä,
kun taas tässä työssä tarkastelen taidehankkeen vaikeuksia ja onnistumisia
useamman toimijan välillä ja heidän näkemyksistään lähtien.
Toinen ero Isohannin työhön on taideyhteistyön kohdistuminen: Isohanni
painottaa Arabianrantaa asumisen tilana, jossa taidehankkeista valtaosa on
toteutettu rakennuksiin, tosin usein puolijulkisiksi määrittyviin aulatiloihin.
Omat kysymykseni kohdistuvat erityisesti julkiseen kaupunkitilaan:
aukioihin, toreihin ja keskusta-alueiden puistoihin. Koska sekä Anttilan
että Isohannin työt ovat valmistuneet oman työni aikana ja olen seurannut
kummankin työskentelyä, artikkeleita sekä käsikirjoitusten etenemistä, on
niillä ollut selvästi vaikutusta ajatteluuni, ja oma työni osallistuu tietoisesti
niiden avaamaan tärkeään keskusteluun Suomessa. Erityistä työssäni on
tämän välialueen hahmottelu kaupunkisuunnittelun ja julkisen taiteen välille
sen omien toimijoiden näkökulmista.
tutkimuksen rakenne asettaa suunnittelun
eri ajattelumallit rinnakkain
Sovellan tutkimuksen rakenteessa Nigel Taylorin tulkintoja siitä, kuinka
kaupunkisuunnittelu on määrittynyt eri aikakausina suunnitteluteoriassa
eri tavoin taiteellisena design-suunnitteluna, rationaalisena prosessina,
markkinoiden ohjaamana suunnitteluna ja kommunikatiivisena suunnitteluna.
Taylor itse kuvaa näitä suunnittelun ajattelumalleja kronologisesti
seuranneina paradigmamuutoksina Isossa-Britanniassa. Lähtöoletukseni
on, että suomalaisissa taidetoiveissa Taylorin suunnittelulajit vaikuttavat
edelleen rinnakkaisina käsityksinä kaupunkisuunnittelusta, jotka luovat
taideyhteistyölle ehtoja ja vaikeuksia, mutta myös mahdollisuuksia.
44 taidetta suunnitteluun