Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Haastattelut etenivät avoimesti muistuttaen enemmän vapaata keskustelua
kuin kysymys-vastausrakennetta. ⁷⁵ Haastateltavat pohtivat taiteen ja
suunnittelun vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä yleisesti että toimijalle
tutussa projektissa, joiden kertomukset hahmottuivat eräänlaisiksi onnistumistarinoiksi.
Haastateltavien into, jopa palo kuvata omaa työtään ja sen
merkitystä näkyvät aineistossa pitkinä keskeytymättöminä kuvauksina, joiden
kerronnallisen haastattelun piirteenä toistuu kuvattujen hankkeiden
ja esimerkkien myös kriittinen arviointi ja omien toimintatapojen edelleen
kehittäminen. Haastatellut kuvasivat, mikä onnistui ja miksi, ketkä olivat
mukana ja miten vaikeuksista selvittiin. ⁷⁶
tutkimuksen tavoitteena
taidetoiveiden kehittäminen
toteuttamiskelpoisiksi taidetavoitteiksi
Tavoitteenani on tarkastella kriittisesti, miksi taidetta on haluttu tuoda
suunnitteluun ja mitä edellytyksiä näillä toiveilla on toteutua nykykaupunkisuunnittelussa.
Tavoitteenani on edistää tutkijana taidetoiveiden toteutumista
avaamalla eri toimijoille näkymiä taidetoiveiden toteuttamisprosesseihin
ja kuvaamalla sitä, miten taideyhteistyön esteet on 2000-luvulla
tapauskohteiden perusteella ylitetty. Tutkimukseni päätavoite on lisätä tietoisuutta
taiteen käytön mahdollisuuksista kaupunkisuunnittelun yhteydessä
lähtien liikkeelle erilaisista kaupunkisuunnittelukäsityksistä. Näitä mahdollisuuksia
tuon esille avaamalla eri näkökulmia kaupunkisuunnittelun
ja taiteen tehtävistä julkisessa tilassa. Tarkastelussani kaupunkisuunnittelu
rinnastuu yhdyskuntasuunnitteluun, joka monitieteisenä ja monialaisena
professiona on pitänyt sisällään useita näkökulmia, joista toiset painottuvat
eri aikoina toisia voimakkaammin. ⁷⁷
Pyrin osoittamaan, ettei taidetoiveiden toteutumisvaikeuksissa ole kyse
arkikeskusteluille tavanomaisesta suunnittelijan ja taiteilijan vastakkainasettelusta.
Tavoitteen taustalla ovat kokemukseni siitä, miten suuri osa taiteilijoista
ja suunnittelijoista kokee taideyhteistyön käynnistymisen vaikeaksi.
En vastaa kysymykseen, miksi juuri taide voisi toimia kaupunkisuunnittelun
välineenä, koska vaarana olisi ajautua lähtökohtanani olleisiin toiveisiin
ja taiteen merkityksellisyyden perusteluihin. Sen sijaan tuon esille
75 Vapaamuotoisesta haastattelusta Kuula 2006: 128–129.
76 Tutkimushaastatteluiden lähtökohtana oli teemahaastattelumetodi, mutta jälkikäteen arvioituna
haastatteluissa on faktanäkökulman lisäksi myös diskursiivisen aktiivihaastattelun piirteitä, koska
tutkijana olen toivonut ja myös olettanut että haastateltavilla on intressi vaikuttaa tutkittavaan
ilmiöön. Esim. Alasuutari 2001: 137, 150–153.
77 Lapintie 2001.
johdanto 43