Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkimuskysymys jäsentyy taidetoiveiden<br />
ymmärtämisen ja haastatteluanalyysien avulla<br />
Kurssin jälkeen tein haastatteluita ja siirryin sitten niiden purkamiseen ja<br />
analysoimiseen. Jouduin pohtimaan edelleen välinekysymystä, sillä vaikka<br />
jo taidetoiveet paljastavat ajatuksen taiteesta ehtona tai välineenä hyvään ympäristöön,<br />
esiintyy toiveissa myös ajatus taiteen itseisarvosta. Haastatteluissa<br />
näkyi, että taiteelle annetaan kaupunkitilassa usein ristiriitainen tehtävä sekä<br />
palvella jotakin tarkoitusta että olla samalla taidetta taiteen vuoksi.<br />
Pohdin välinekysymystä taiteen ulottumisena ja leviämisenä taiteen rajojen<br />
ulkopuolelle osallistuessani tutkimusryhmään, joka käsitteli aihetta<br />
artikkelikokoelmassa Taiteistuminen ⁷². Oivalsin, miten myös taiteen<br />
itseisarvo saatetaan välineellistää, mistä tuli tutkimuksen yksi osa-alue:<br />
kyse ei kuitenkaan ollut yksioikoisesta ja yksimielisestä tavoitteesta käyttää<br />
taidetta välineenä tai hyväksyä tämä lähtökohta taiteellisen työskentelyn<br />
lähtökohdaksi.<br />
Vaikka toisen ohjaajani mukaan ”vain hullu yrittää määritellä taiteen”,<br />
otin lähtökohdakseni taiteen sosiologi Erkki Seväsen näkemyksen, jonka<br />
mukaan taide tasapainoilee autonomisen puhtaan taiteen ja rajoiltaan määrittelemättömän<br />
ja uuteen sulautuvan taiteen välillä, kun taiteen autonomia<br />
purkautuu taidemaailman kaupallistuessa ja korkea- ja populaarikulttuurin<br />
välisen eron madaltuessa. ⁷³ Lisäksi Richard Shustermanin näkemys, että<br />
”taiteen raja on arvoilmiö, jota ei voida ymmärtää huomioimatta yhteiskunnassa<br />
vallitsevia arvosuhteita”, on ohjannut käsitystäni taiteen määrittymisestä<br />
kysymysteni yhteydessä. ⁷⁴<br />
Haastattelujen pääteemana säilyi taiteen liittäminen <strong>suunnitteluun</strong> ja<br />
näkökulmana toimijoiden oma työnkuva ja kokemukset. Keskeisen roolin<br />
haastatteluissa saivat tapauskohteet ja taideprojektit, joissa toimijat olivat<br />
olleet mukana. Haastatteluissa korostuivat vaikeuksien yhteydet rakenteisiin<br />
ja prosesseihin sekä kommunikaatioon, joka osaltaan on muodostanut<br />
tutkimuksen rakennetta, ja kysymys välineestä väistyi haastatteluiden<br />
abstraktina ja taidetoiveiden tuntijoille tuttuna fraasina. Poimin aineistosta<br />
erilleen vaikeuksia kuvaavat kommentit, joista sain asiantuntijuutta ja<br />
tekijyyttä, koulutusta, paikkaa, yhteistä prosessia, liikkumisen kysymyksiä<br />
ja käsitteiden määrittelyjä koskevat vaikeusteemat.<br />
72 Levanto, Naukkarinen, Vihma 2005.<br />
73 Sevänen 1998: 13–14, 371, 386. Filosofisen estetiikan piirissä Arthur C. Danton ja George Dickien<br />
teorioiden pohjalta kehittynyt taidemaailman käsite sisältää ajatuksen sosiaalisesta instituutiosta,<br />
johon sisältyy myös institutionaalinen päätöksentekoverkosto. Taiteen sosiologi Erkki Seväsen<br />
mukaan taidemaailma kuvastuu epämuodollisena kulttuurisena käytäntönä, jolla on kuitenkin<br />
tietyt säännöt. Korkean ja matalan kulttuurin sekoittumisen keskustelua kuvaa esimerkiksi Max<br />
Ryynänen 1960-luvulta alkaneena jatkumona. Ryynänen 2005: 156.<br />
74 Shusterman 1997: 27.<br />
42 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language