Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

aina erityisiä ominaispiirteitään. Sen sijaan olen pyrkinyt määrittelemään,
millaisia käytäntöjä ja millaista asiantuntijuutta taiteen ja suunnittelun yhdistämishankkeissa
jo on.
Tutkimusasetelma eroaa merkittävästi esimerkiksi Jarmo Malkavaaran
taidejärjestelmän tutkimuksesta ”Kauneus” ja ”mahti” vuodelta 1989, jossa Malkavaara
erittelee taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallista poliittis-hallinnollista
ohjausta ja sidonnaisuutta sekä kulttuurista kompetenssia arvotietoisuutena
Pierre Bourdieun kentän ja sillä tapahtuvien taistelujen näkökulmasta.
Malkavaara tarkastelee erityisesti valta-asemia, konflikteja ja kiistoja,
kun tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on vaikeuksien voittaminen.
Sen sijaan käytän Malkavaaran tavoin institutionaalisen taideteorian
lähtökohtaa taidemaailman jakautumisesta taiteen aloihin ja erilaisiin
rooleihin taiteellisesta työstä, vastaanotosta, välittämisestä, tuottamisesta
ja rahoittamisesta. ⁶³
Valitsin aineistooni kahdentoista henkilön haastattelut. Koska haastateltujen
työ on julkista toimintaa, tuon haastateltavat esille omilla nimillään.
Lisäksi he ovat olleet itse esillä saman aihepiirin yhteydessä omassa työssään
tai sitä esittelevissä julkaisuissa ja tapahtumissa. Haastatellut ovat kuvataiteilija
Jan-Erik Andersson, arkkitehti Klas Fontell, kuvataiteilija Leena
Ikonen-Valkeapää, teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila, taidehistorioitsija
Päivi Kiiski, kuvataiteilija Marjukka Korhonen, arkkitehti Annukka Lindroos,
suunnittelija Airi Muhonen, maisema-arkkitehti Ritva Nummiora,
arkkitehti Tomi Perko, tuottaja Jere Ruotsalainen sekä valosuunnittelija ja
kuvataiteilija Tülay Schakir. Varsinaisen haastatteluaineiston lisäksi haastattelin
vielä vuonna 2006 arkkitehti Juhani Pallasmaata, joka avusti suunnittelussa
ja toteuttamisessa kuvanveistäjä Kain Tapperia Ajan virta -teoksessa,
jonka valitsin työni aikana joka luvussa toistuvaksi esimerkiksi. ⁶⁴
Koska kyse on teemahaastattelumetodista ja tapaustutkimuksesta, ei aineisto
kata koko Suomea, ja laajempaan taidehankkeiden tutkimukseen
on Suomessa edelleen polttava tarve. On kuitenkin huomattava, että etenkin
haastatellut taiteilijat ja osa työpareista on toteuttanut taideyhteistyötä
useissa kaupungeissa Suomessa sekä ulkomailla. Lisäksi rajasin tarkoituksellisesti
haastattelujen määrää ja jätin haastattelujen ulkopuolelle esimerkiksi
taidekoulujen toimijat sekä Tampereen Vuoreksen taideyhteistyön
63 Malkavaara 1989: 9–24, 34–48.
64 Kaikki haastatellut ovat antaneet suostumuksensa haastatteluiden käyttöön tutkimustyössä. Ajan
virta -teoksen taiteilija Kain Tapper menehtyi vuonna 2004 ennen Ajan virta -teoksen valintaa
tutkimusesimerkiksi, minkä vuoksi haastattelin avustanutta arkkitehtia Juhani Pallasmaata yksin.
johdanto 37