Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kaupunginosan Vuoreksen taideohjelmatyössä tunnistin, miten tietyt asiantuntijoiden<br />
näkemykset toistuivat myös haastatteluaineiston ulkopuolella.<br />
Ensin haastattelin Helsingissä tai Helsingistä käsin toimivia henkilöitä,<br />
jonka jälkeen täydensin haastateltavien joukkoa kahden hankkeen toimijoilla,<br />
jotka olivat esillä seminaareissa tai joita ensimmäiset haastateltavat<br />
ehdottivat. Seminaarien perusteella valitsin tapauskohteiksi kaksi hanketta<br />
Turun ympäristötaidehankkeen 1994–2000 ja MaisemaGallerian, joista<br />
valitsin loput haastateltavat. Näin sain mukaan samoissa hankkeissa toimineita<br />
työpareja. Turun ympäristötaidehanke 1994–2000 on taidehanke,<br />
joka on kytkeytynyt Aurajoen länsirannan kaavoitukseen ja kehitystyöhön.<br />
MaisemaGallerian taideteokset ovat puolestaan tuottaneet Tiehallinto ja<br />
kunta yhdessä.<br />
Koska ensimmäiset haastattelut liittyivät pääkaupunkiseutuun, sain MaisemaGallerian<br />
ja Turun ympäristötaidehankkeen avulla mukaan maantieteellisesti<br />
ja suunnittelutilanteeltaan erilaisia ympäristöjä: Helsingissä<br />
haastatellut viittasivat usein suunnittelun toteutumista odottavaan Töölönlahteen,<br />
kokonaisvaltaisesti suunniteltuun Ruoholahteen sekä lähiöprojekteihin<br />
ja kehityshankkeisiin. MaisemaGalleriassa yhteistyö kohdistui<br />
laajalle tiealueelle, joka yhdisti pienten maaseutukuntien sekä alueelliset<br />
tuottajat. Turussa historiallisen keskustan uudistamis<strong>suunnitteluun</strong> liittyi<br />
kansainvälinen ympäristötaidehanke. ⁶⁰<br />
Haastatteluaineistoon olen soveltanut faktanäkökulmaa, jossa aineistosta<br />
etsitään tosiasiatietoja. ⁶¹ Näkökulman valinta liittyy tutkimuksen kohdistumiseen<br />
eli siihen, miten taiteen ja kaupunkisuunnittelun käytännöt kytkeytyvät<br />
toisiinsa, mistä haastatelluilla on tietoa ja kokemusta. Faktanäkökulma<br />
liittyy myös siihen, että julkishallinnon hankkeita koskeva tieto on julkista,<br />
mikä on ollut perusteeni aineiston luotettavuudelle. Koska haastattelin<br />
myös työpareja ja toistensa hankkeet tuntevia asiantuntijoita, aineistosta<br />
erottuu myös yksilöllisiä näkemyksiä. ⁶²<br />
Lähtökohtaisesti en ole pyrkinyt asettamaan eri käytäntöjä arvojärjestykseen,<br />
vaan haastatellut itse ovat tuoneet esille sekä käytännöissä ilmeneviä<br />
vaikeuksia että onnistumisia. En ole etsinyt myöskään usein tavoiteltua<br />
yleispätevää hyvän käytännön mallia, koska sekä suunnittelu että taide<br />
muuttuvat jatkuvasti ja suunnittelun kohteena oleva paikka tuo hankkeisiin<br />
60 Hankkeen taustalla ovat olleet alueelliset Savo-Karjalan tiepiiri ja Pohjois-Savon taidetoimikunta<br />
ja toteuttajana Jere Ruotsalainen Valolaterna-yhtiöstä. Jere Ruotsalainen on toiminut myös<br />
kuvataiteen läänintaiteilijana erityisalueenaan ympäristötaide. Turun taidehankkeesta Andersson<br />
J.-E., Ikonen-Valkeapää Leena, Kiiski Päivi ja Nummiora Ritva.<br />
61 Alasuutari 1993: 72–73.<br />
62 Tutkimus on luonteeltaan erilainen kuin käyttäytymistieteiden arkaluontoisia tai henkilökohtaisia<br />
asioita käsittelevät tutkimukset. Tosin näissäkin haastatteluissa esiintyy faktoiksi tulkittavien<br />
käytäntöjen arvottamista ja henkilökohtaisia mielipiteitä. Käytännön kokemukseen perustavasta<br />
asiantuntijuudesta suunnittelijoiden osalta mm. Sari Puustinen 2006: 232–241.<br />
36 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language