Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tämään jotakin tekstiä, alakulttuuria tai diskurssia astumalla sen symbolisiin<br />
merkitysverkkoihin, siitä voi esittää tehokasta kritiikkiä”. ⁴⁵ Fornäsin<br />
mukaan ”teoriat ovat välineitä, joiden avulla voidaan ’katsoa’: laseja, joiden<br />
läpi voi nähdä, ja karttoja, joita voi tarkastella. Niiden käsitteitä ja malleja<br />
käytetään, jotta voidaan silmäillä mentaalisesti mutkikkaita ilmiöitä, joita<br />
ei muilla keinoin ole kovin helppo erottaa tai ymmärtää.” ⁴⁶<br />
Toinen keskeinen käsitteeni on julkinen, johon jouduin palaamaan arkkitehdin<br />
julkisen tilan fyysisestä käsitteestä ja pohtimaan, mitä julkinen<br />
lopulta merkitsee työssäni tilan, taiteen tai keskustelun määreenä. On paljastavaa,<br />
miten itsekin kiinnostuin taiteesta ensin fyysisen rakennetun ympäristön<br />
ja fyysisen julkisen tilan osana. Siis taiteesta, jonka kanssa juuri<br />
arkkitehdit operoivat. Oletukseni julkisesta tilasta fyysisenä kaupunkitilana<br />
ohjasivat pohtimaan taiteen liittämistä kaupunki<strong>suunnitteluun</strong> ja ympäristön<strong>suunnitteluun</strong>,<br />
vaikka toteutuneita esimerkkejä taiteen ja yksittäisten rakennusten<br />
arkkitehtuurin yhdistämisestä on runsaasti enemmän.<br />
Julkisuus on Jürgen Habermasin mukaan mutkikas kategoria, jota ei hänen<br />
mukaansa voi lähestyä vain yhden tieteenalan menetelmin. Vaikka Habermasin<br />
ajatus ehkä oikeuttaa monitieteisen tarkastelun, hän myös muistuttaa<br />
siitä, että tuskin kukaan pystyy hallitsemaan useampaa tieteenalaa<br />
johtuen yhteiskuntatieteiden erikoistumisesta. ⁴⁷ Onkin olennaista, miten<br />
Habermasin mukaan käsitteillä julkinen ja julkisuus ”on monia historian eri<br />
kausilta periytyviä, keskenään kilpailevia merkityksiä, joista solmiutuu sekava<br />
kudos”. Lisäksi Habermasin mukaan termit ovat pesiytyneet byrokratiaja<br />
joukkoviestintäkielen syövyttämään arkikieleen. ⁴⁸ Työni jokaisessa luvussa<br />
toistuvat Habermasin kuvaaman julkisuuden rakennemuutoksen piirteet:<br />
julkiseen tilaan liitetään edelleen ihanteita, jotka kuuluivat Habermasin<br />
kuvaamaan edustavaan tai näyttävään julkisuuteen (luku 1. perinteestä),<br />
taidetoiveiden esittäminen ja toteuttaminen julkishallinnossa ovat osa julkisuuden<br />
poliittista tehtävää (luvut 2. julkishallinnon organisaatioista ja 3.<br />
prosesseista), taidetoiveissa tavoitellut taloudelliset edut perustuvat käsityksiin<br />
julkisen tilan tuottamisesta kulttuuria kuluttavalle yleisölle (luku 5. taiteen<br />
käytöstä markkinalähtöisessä kaupunkisuunnittelussa), ja tavoitteissa<br />
taidetoiveista kaupunkitilan yhteisöllisyyden kehittäjänä vaikuttaa julkisen<br />
mielipiteen käsite (luku 6. keskustelun tuottamisesta). ⁴⁹<br />
45 Fornäs 1998: 13, 28.<br />
46 Fornäs 1998: 18 ’katsoa’ Fornäsin.<br />
47 Habermas (1990) 1960. Habermasin käsitteissä tukeudun Veikko Pietilän suomennokseen<br />
(2004) vuoden 1990 Julkinen rakennemuutos -teoksen uusintapainoksesta Habermasin<br />
jälkisanoin, sillä Pietilä perustelee esipuheessaan tarkasti eri julkisuuteen viittaavien käsitteiden<br />
käännöksiä ja vastaavuutta suomen kieleen.<br />
48 Habermas 1990 (1960): 21.<br />
49 Habermas 1990 (1960). Julkisuuden rakennemuutos.<br />
32 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language