Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
on kaikki teosta koskeneet esittelyt kaupungin päätöselimissä esitetty julkisesti<br />
päätöspöytäkirjoissa. Laajempi julkinen keskustelu käynnistyi kritiikkinä<br />
eri lehdissä ja internetin keskustelupalstoilla teoksen valmistuttua<br />
vuonna 2001. Vaikka lehdistö julkaisi teoksesta ennalta kuvia teoksen suunnitelmasta<br />
ja pienoismallista, vasta valmistunut teos herätti kaupunkilaiset<br />
keskusteluun teoksen sekä puolesta että vastaan. Kommentit kuvaavat Elina<br />
Rädyn opinnäytetyössään tutkimaa mielipiteitten kirjoa Turun julkisista teoksista,<br />
joista Ajan virta, Gaian silmä tai Taivaallinen vaunu ovat Rädyn mukaan<br />
ympäristöteoksia, jotka ovat jakaneet mielipiteitä puolesta ja vastaan. ¹⁷⁶<br />
Seuraavat kommentit herättävät kysymään, tulisiko taidetoiveiden toteuttamista<br />
miettiä yhdessä käyttäjien kanssa. Koska suunnittelijat ovat käsittelemieni<br />
taideyhteistyötoiveiden kannalta keskeisiä, tuon ensin esille<br />
Turun yleissuunnitteluarkkitehdin Jukka Paason kommentit Arkkitehtilehden<br />
Vastakaiku-palstalla vuonna 2001. Paason mukaan ”Ajan virta -teos<br />
on nähty arkkitehtien ja kuvataiteilijoiden vuorovaikutuksen ilmentymänä,<br />
kuinka taiteilijat ovat ryhtyneet hyödyntämään arkkitehtien ilmaisukeinoja<br />
ja miten kaupunkitilaan sijoitettu taide kilpailee huomiosta talojen kanssa<br />
ja antaa perinteisiin paikkoihin uusia merkityksiä”. Paason esimerkki<br />
käyttäjien suhtautumisesta ympäristöteoksiin on toinen Turun ympäristötaidehankkeen<br />
teos, Mariella Bettineschin Carro Celeste, ja erityisesti teokseen<br />
kohdistettu isku, kuvataiteilija Pepe Gonzálezin luvatta lisäämä kirves.<br />
Paason mukaan kirves teki abstraktista teoksesta yleisölle tajuttavan, mutta<br />
asiantuntijoille Gonzálezin teko oli mauton. Paaso tuo esille paikallisten<br />
taiteilijoiden närkästyksen ja toiveet asiantuntijoiden omahyväisen linnoittautumisen<br />
lopettamisesta sekä siitä, että ”lopputulosta tärkeämpi on kaikille<br />
avoin systeemi, prosessi, tapahtuma, toiminta”.<br />
Paaso ennustaakin oikein kirjoittaessaan, että ”on todennäköistä, että teosta<br />
(Ajan virta -teosta) ’komistaa’ jonain päivänä graffiti”. Paaso kysyy, miten ilmiöön<br />
tulisi suhtautua: vastustamalla vai ymmärtämällä. Paaso näkee arkkitehtuurin<br />
ja taiteen toisiinsa sekoittuneina ja lähentyneinä ilmiöinä, jotka<br />
ovat osa yhteiskunnallista eriytymistä. Hän puhuu samaan aikaan tapahtuvasta<br />
yhteen ja erilleen kasvamisesta ja kysyy, kuinka hyvin arkkitehdit<br />
tuntevat yhteiskunnallisen todellisuuden ja miten perusteellisesti he vastaavat<br />
sen haasteisiin. Samalla Paaso syyttää taiteilijoita omistautumisesta<br />
kansainväliselle taidebisnekselle ja työntymisestä julkisuuteen keinoja<br />
kaihtamattomina pr-yrittäjinä. ¹⁷⁷<br />
176 Aalto L. 2008. Hiljaista taidetta voi löytyä vaikka metallikaiteesta -artikkeli käsittelee Elina Rädyn<br />
tekeillä olevaa opinnäytetyöhön liittyvää ja Turun kirjakahvila osuuskunnan järjestämää Hiljaiset<br />
teokset -kierrosta, jossa Räty esitteli yhdeksän taideteosta Turun kaupunkitilassa. Turun Sanomat<br />
16.6.2008<br />
177 Paaso 2001: 96.<br />
5. luku 311
Change language