Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Naukkarinen ympäristön ja taiteen suhdetta osana yhteiskunnallista ja
ongel makeskeistä keskustelua. ³⁹ Tarkastellessani julkista taidetta olen käyttänyt
kolmea tutkimuskirjallisuustyyppiä: taiteen tuottamisen käytäntöjä
ja prosessia kuvailevia tapaustutkimuksia, taideprojektien vastaanoton ja
arvottamisen teoreettisia ja kriittisiä tarkasteluja sekä kolmantena näiden
eräänlaisia hybridejä. Teoreettisempi aineisto on taas luonteeltaan etäännytettyä
ja kriittistä nousten taidehistoriallisesta tai yhteiskunnallisesta
tutkimushorisontista. ⁴⁰
Taiteen tutkimukselle tyypillisissä hybrideissä tapaustutkimuksia arvioidaan
sekä teoreettisesti että itsereflektion kautta, kun taas kuvailevissa
tapaustutkimuksissa taiteilijat ja taiteen tuottajat ovat dokumentoineet
projektiensa kulkua lähinnä taidemaailman nähtäväksi, ja niissä kritiikki
kohdistuu lähinnä käytännöllisiin seikkoihin projektin vaikeuksista
ja koskee harvemmin taideprojektin kulttuurisia, teemallisia tai eettisiä
sisältökysymyksiä.
Keskeisiä teoreettisia näkökulmia kansainväliseen julkiseen tilan taiteeseen
ja käytäntöihin ovat avanneet Sara Selwood, Suzanne Lacy, Lucy Lippard,
Patricia Phillips, Miwon Kwon ja Grant H. Kester, jotka ovat luoneet keskustelua
public art- ja environmental art -käsitteiden ympärillä. Hybrideihin lukeutuu
englantilainen Malcolm Miles, joka yhdistää teoksissaan Art, Space
and City (1997) ja Urban Avant-gardes: art, architecture and change (2004) eri
teoreettisia traditioita julkisen tilan, arkkitehtuurin ja julkisen taiteen käsittelyssä.
⁴¹ Suomalaisista hybriditutkimuksista työlleni keskeisiä ovat Maija
Anttilan Taidekehän tarina (2008), Tuula Isohannin Arabia Arabia (2006),
Lea Kantosen Teltta (2005) ja Helena Teräväisen Lapuan Vanha Paukku –
uudeksi rakennettu ja puhuttu (2006), jotka rinnastuvat tekijän omana puheena
esimerkiksi Lacyn ja Lippardin teoksiin, sillä nämä kirjoittajat liikkuvat
eri alueiden välillä työskennellen vuoroin arkkitehtuurin opettajina,
kuvataiteen, kulttuurin tai kaupunkipolitiikan tutkijoina, arkkitehteinä tai
kuvataiteilijoina tai molempina, jolloin aiheen tarkastelussa on usein tekijän
eikä ainoastaan sivustatarkkailijan ääni. Oma positioni tutkijana on
kuitenkin erilainen, sillä toisin kuin Anttila, Isohanni ja Teräväinen en tarkastele
omaa työtäni ympäristötaiteen opetuksessa tai Tampereen Vuoreksen
taideohjelman laatimisessa, vaan seuraan Anttilan tapaa painottaa taidekysymyksiä
erityisesti kaupunkisuunnittelun rinnalla.
39 Naukkarinen 2003 ja Valkonen 1989.
40 Esimerkkejä kansainvälisistä tapaustutkimuksista ovat Mary Jane Jacobin Culture in Action 1995,
Christon ja Jean-Clauden projektikuvaukset 1995.
41 Miles 1997 ja 2004, myös Jones 1992: 155.
30 taidetta suunnitteluun