Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

St. Paulin alue oli menettämässä suunnitelmien mukaan yhteyden mereen,
koska rannat oli varattu mediayhtiöiden toimistorakennuksille. Alueen
raju muuttaminen ja pelko gentrifikaatiosta, alueellisesta eriytymisestä,
kärjistyivät vuonna 1987 aseellisiksi yhteenotoiksi, mellakoiksi ja mielenosoituksiksi.
Hampurin kaupunki joutui luopumaan alueen hävittämisestä
ja pyrki neuvotteluihin, sillä vakavat erimielisyydet viranomaisten ja asukkaiden
välillä vahvistivat kaupunkisuunnittelun tarvetta saada alueen asukkaat
ja toimijat mukaan suunnitteluun.
Nimi Park Fiction liittyy yhteisön yhteiseen haaveeseen rakentaa uudisrakennusten
sijaan puisto, sillä alueella oli vain vähän julkista tilaa. Schäfer
kuvaa puistoa symbolisena merkkinä ja samalla sitä, kuinka toivoton asukkaiden
toive oli suurten yhtiöiden kehityshankkeiden ja uudisrakennusten
rinnalla. Se, että projekti määriteltiin juuri taideprojektiksi, liittyy merkittävästi
alkuvaiheessa mukaan tulleeseen Schäferiin, kuvataiteilijaan, joka
asui alueella. Alkuvaiheen yhteisön muodostivat Schäferin lisäksi kuvataiteilija
Cathy Skenea, useita eri musiikin alakulttuureja edustava musiikkipubi
Golden Pudel, paikallinen kirkko ja alueen koulun rehtori. Joukkoon
liittyi alueen asukkaita, taiteilijoita ja muusikoita sekä kahviloita, kauppoja
ja alueella toimivia organisaatioita. Park Fiction -taideprojektin koordinaattorit
määrittelivät menetelmikseen taiteelliset ja sosiaaliset, ei-byrokraattiset
menetelmät, joiden vuoksi puolueet eivät lähteneet mukaan.
Park Fiction -taideprojekti on tarkemmin ottaen useiden projektien sarja,
jonka yhteys julkiseen suunnitteluorganisaatioon ja kulttuurihallintoon
syntyi taiteilijoiden aloitteesta. Vuonna 1995 valtion kulttuuritoimikunta
kutsui Schäferin ja Skenean suunnittelemaan julkista taideteosta alueelle,
mutta veistoksen sijaan Schäfer ja Skenea ehdottivat viranomaisille vielä
tuntematonta Park Fiction -projektia toteutettavaksi. Koska alkuperäisenä
ideana oli käynnistää rinnakkainen byrokratiasta irrallaan oleva suunnitteluprosessi,
johon voi osallistua kuka tahansa, luotiin Infotainment-ohjelma,
jossa haluttiin jakaa tietoa päättäjien ja asukkaiden välillä luennoin ja yhteistilaisuuksin.
Schäferin sanoin:”We developed a process that was open and
approachable by anyone who wished to take part in planning for a real place
connecting arts and social movements without falling into the trap of
taking the ‘legal’ bureaucratic path.”
Rinnakkaisen suunnitelman tuottamiseksi luotiin projekteja kuten
The Planning Process Like a Game, Modelling Clay Office, puhelinlinja
ideoille öisin, puutarhakirjasto sekä liikkuva suunnittelutoimisto Action
Kit, jolla kerättiin ideoita kadulla kulkijoilta. Margit Czenki loi elokuvan
Park Fiction – Desire will Leave the House helpottaakseen lähestymistä
304 taidetta suunnitteluun