Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taidetoiveet rakentuvat osin viittauksille historiallisesta jatkumosta. Tästä<br />
syystä, vaikka pohdinkin nykykaupunkisuunnittelun ja taiteen mahdollisuuksia,<br />
työlleni keskeisiä teoreetikkoja ovat suunnitteluhistorioitsijat, erityisesti<br />
englantilainen Nigel Taylor ja yhdysvaltalainen Spiro Kostof. Heidän<br />
tapansa asettaa kaupunkisuunnittelu historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin<br />
sekä arvioida suunnittelun käytäntöjä kriittisesti ovat tukeneet lähtökohtaani<br />
määritellä kaupunkisuunnittelu jatkuvasti muuttuvina tapoina<br />
muuttaa kaupunkia. Taidetoiveiden liittämisessä juuri kaupunki<strong>suunnitteluun</strong><br />
ja kaupunkirakennustaiteen ihanteen ylläpitäjänä voi pitää keskeisenä<br />
myös Camillo Sitteä, joka käsitteli vuonna 1889 kaupunkirakennustaiteen<br />
uudistamista ja sen yhteydessä myös veistosten käyttöä. Sen sijaan Taylorin<br />
esitys Ison-Britannian suunnitteluhistoriasta kuvaa irtautumista urban<br />
design -perinteestä kohti yhdyskuntasuunnittelua.<br />
Tutkimushorisonttia kuvaa se, ettei Taylorin mukaan kaupunkisuunnittelu<br />
ole varsinaisesti tiede. ³⁶ Sillä on kuitenkin oma teoreettinen taustansa,<br />
jonka luonnetta on tulkittu useiden tieteenalueiden hybridiksi: kaupunkisuunnittelun<br />
teoriat koskettavat niin kaupunkien taloutta, politiikkaa, alueiden<br />
käyttöä kuin fyysisiä ja sosiaalisia rakenteitakin. Tässä tutkimuksessa<br />
käsittelen kaupunkisuunnittelua ajattelumalleina enkä niinkään tieteelliseen<br />
taustaan perustuvina teorioina. Suomessa ajattelumallin ideaa on tuonut<br />
esille asemakaavaopin professori Terttu Pakarinen. Ajattelumallit rinnastuvat<br />
toisen kaupunkisuunnittelun professorin Kaj Nymanin ajatuksiin<br />
suomalaisen kaupunkisuunnittelun myyteistä. Sekä Pakarinen että Nyman<br />
ovat korostaneet suunnitteluajattelun kietoutumista yhteiskunnallisiin prosesseihin<br />
osin tiedostamattomina ”suunnittelumuoteina” ja olettamuksina<br />
ympäristöstä ja maailmasta. ³⁷ Myös Pauline von Bonsdorff on käsitellyt<br />
suomalaista arkkitehtuuriajattelua Arkkitehti-lehden vuosien 1940–1989<br />
kirjoitusten perusteella, mikä rinnastuu fyysisen design-suunnittelun, yhden<br />
arkkitehtuurin ajattelumalliin. ³⁸<br />
Toinen tärkeä teorian alue on taiteen tutkimus sekä siihen kytkeytyvät<br />
taiteensosiologia ja kulttuurintutkimus. Laajaa teoreettista kenttää ja näkökulmien<br />
moninaisuutta kuvaa taiteen ja ympäristön teoreettisten tarkastelutapojen<br />
laajentuminen Suomessa, mitä kuvaavat taiteen tutkija Anne Valkosen<br />
1980-luvulla kirjoitettu teos Taide rakennetussa ympäristössä ja Ossi<br />
Naukkarisen teos Ympäristön taide vuodelta 2003. Kun Valkonen käsittelee<br />
julkisen taiteen hankintaprosesseja teosten materiaaleista lähtien, kuvaa<br />
36 Taylor 1998: 158.<br />
37 Asemakaavaopin professori Terttu Pakarinen 2002: 75 on kuvannut suunnittelun ajattelumalleja<br />
Johan Asplundin tankefigur-käsitteen avulla. Myyteistä Nyman 2003: 5–11.<br />
38 Bonsdorff von 1991: 58–71 painottaa tarkastelussaan arkkitehtuurikäsitysten ja -ohjelmien<br />
toimimista välittäjinä arkkitehtuurin ja muiden käytäntöjen, esimerkiksi taiteen välillä. Von<br />
Bonsdorffin tarkastelu liittyy työssäni erityisesti perinteen ja fyysiseen design-<strong>suunnitteluun</strong>, sillä<br />
von Bonsdorff viittaa arkkitehti-sanalla tietoisesti luovaan rakennustaiteilijaan 1991: 60.<br />
johdanto 29
Change language