Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

konkreettisista yhteiskunnallisista rakenteista ja prosesseista, joita haastateltavat
pitivät keskeisinä taidetoiveiden toteutumiselle ja toteutumattomuudelle.
Myös taidetoiveiden tarkastelutapani rinnastuu monin osin hegemonisten
diskurssien esille tuomiseen.
Keskeistä tutkimuskysymysten muotoutumisessa on ollut se, että olen
käsitellyt empiiristä tietoa eli haastatteluita ja tapauskohteita useista näkökulmista
ja tarkastellut aineistoa usean eri teorian avulla. Tästä syystä en
käsittele työssäni yhtään suurta teoriaa, vaan tutkimus jakautuu ilmiön osaalueisiin,
ja jokaisessa luvussa teoria kytkeytyy aiempaan tutkimukseen,
sen uudelleenjäsentämiseen, empiriaan sekä omaan pohdintaan. Valinta
usean eri teorian käyttämisestä ja eräänlaisesta aineistosta hahmottuvan ilmiön
ristivalotuksesta perustuu sekä ulkoisiin että sisäisiin sitoumuksiin.
Aloittaessani jatko-opinnot Taideteollisen korkeakoulun Taideosastolla keväällä
2001 olin aloittanut Yhdyskuntasuunnittelun jatko- ja täydennyskoulutuskeskuksen
kurssin Pätevyyttä suunnitteluun eli niin kutsutun pitkän
kurssin edellisenä vuonna. Opinnoissani perehdyin ympäristöestetiikkaan,
ympäristötaiteeseen, suunnitteluteoriaan ja kaupunkitutkimukseen sekä
tutkimusopinnoissa fenomenologiaan ja pragmatismiin. Jouduin purkamaan
useita ennakkokäsityksiäni sekä pohtimaan sekä suunnittelun että
taiteen käsitteitä eri tieteen traditioiden näkökulmista. Havahduin siihen,
että olin omaksunut arkkitehdin koulutuksen ja työelämän luomat intressit
annettuina ja jopa perusteltuina lähtökohtina ja toteuttamisen malleina
lähes kritiikittömästi.
Tutustuin yhteiskuntateorian ja uuden maantieteen näkökulmiin, jotka
nousivat kaupunkisuunnitteluopinnoista tuttujen fyysisen tilan rakentamisen,
tuottamisen ja säätelyn rinnalle. Maantieteilijöiden Tuukka Haarnin,
Marko Karvisen, Hille Koskelan ja Sirpa Tanin toimittamasta teoksesta
Tila, Paikka ja Maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen ³⁴ tuli tärkeä
keskustelukumppanini, jonka avulla hahmotin keskeisiä käsitteitä ja omaa
siirtymistä suunnittelijan roolista tulkitsijaksi. Kiinnostus Turun ympäristötaidehanketta
kohtaan heräsi Harri Anderssonin Turun kaupunkikehittämistä
koskevasta artikkelista, joka oli yksi kimmoke tuoda teemahaastatteluihin
konkreettisia tapauskohteita. Toinen lähtöoletuksiani muokannut
artikkelikokoelma oli Rakennetun ympäristön kauneus ja laatu ³⁵, jossa rinnastuvat
yhdyskuntasuunnittelijoiden ja estetiikan asiantuntijoiden näkemykset.
Aloin ymmärtää, miten useita näkökulmia kaupunkitilan tuottamistapoihin
voi luoda.
34 Tila, paikka ja maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen 1997.
35 Rakennetun ympäristön kauneus ja laatu kuuluu rinnakkaisjulkaisuineen 1980–1990-lukujen
vaihteessa toteutettuun monitieteelliseen tutkimushankkeeseen Esteettisesti ja laadullisesti
korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat. (essu).
28 taidetta suunnitteluun