Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mukaan prosessiin. Tällöin raja taiteilijan ja yleisön välillä on vaikeaa erottaa,<br />
koska kaikki ovat osaltaan vaikuttamassa prosessin kulkuun ja rakentamassa<br />
teosta. Taide voidaan nähdä välineenä johonkin ”muuhun” ja toisaalta<br />
”muu” välineenä taiteeseen, Hannula korostaa. ⁸³ Taide toimii siten<br />
välineenä ympäristön muuttamiseen, ja sen lopputuloksia arvioidaan kokonaisuutena,<br />
ei pelkästään fyysisen lopputuloksen perusteella. Hannulan<br />
mukaan tämä tapahtuu kahdensuuntaisesti: arjen teemojen tuomisena taiteelliseen<br />
prosessiin ja taiteen tuottamisena arjen ehdoilla. ⁸⁴<br />
Hannulan kategoriaan sopivat teokset, jotka pyrkivät muuttamaan käytäntöjä<br />
ja ajattelutapoja kuten yhdysvaltalaisen taiteilijan Mierle Ukelesin<br />
yhteistyö New Yorkin kaupungin puhdistuslaitoksen kanssa vuodesta 1977<br />
alkaen sekä työ prosenttitaiteilijana New Yorkin kaupungin Freshkills Park<br />
-maantäyttö- ja puistohankkeessa. ⁸⁵<br />
Tämäntyyppistä työtä kuvaa käsite engaged art, jolla on kuvattu jatkuvaa<br />
yhteistyötä saman yhteisön kuten koulujen, terveydenhuollon ja vankiloiden,<br />
välillä. ⁸⁶ Erona yhteisötaiteeseen on se, ettei sosiaalinen kanssakäyminen<br />
itsessään ole merkittävää, vaan sen kautta syntyvät näkemykset<br />
ja tavoitteet oman ympäristön muutoksista, ongelmista ja hyvistä puolista.<br />
Juuri tämä lähentää osallistavaa ympäristötaidetta suunnittelukeskusteluun,<br />
jossa on pohdittava lähtökohtien lisäksi myös tavoitteita ja arvioitava niiden<br />
toteuttamiskeinoja sekä itse toteuttamista.<br />
Hannulalle osallistava ympäristötaide on oppimisympäristö, jolla on oma<br />
perinteensä suomalaisessa taidekasvatuksessa. ⁸⁷ Oppimiskohteina ovat<br />
reaali todellisuus ja sieltä nousevat ongelmat. Hannula korostaa kommunikaation<br />
merkitystä oppimisessa seuraavasti: ”Tärkeää on oppia ymmärtämään<br />
toisten ihmisten arvoja, ihanteita, tunteita ja moraalisia ratkaisuja<br />
sekä sellaisia käsitteitä kuin vapaus, oikeudenmukaisuus, rakkaus, työ, autonomia,<br />
sitoutuminen ja demokratiaa koskevien viestien – kommunikaation<br />
– merkitystä. Kommunikatiivisessa oppimisessa lähestymistapana on yritys<br />
ymmärtää, mitä toinen esimerkiksi puheen, kirjoituksen tai taiteen välityksellä<br />
tarkoittaa”. ⁸⁸<br />
83 Hannula 2002: 132–133. Lainausmerkit Hannulan.<br />
84 Hannulan 2002: 145 määrittelyyn kuuluu myös ajatus, että taide voidaan nähdä välineenä<br />
johonkin. Vastavuoroisesti taiteen perinteen ulkopuolelta tuleva muu, kuten jonkin erityisalan<br />
ammattitaito, voi olla väline taiteelliseen työskentelyyn. Hannula korostaa, että taide osallistaa<br />
arjen taiteeseen, mutta myös taiteen arkeen.<br />
85 http://www.nyc.gov/html/dcla/html/panyc/ukeles.shtml 29.9.2009<br />
86 Kantonen 2005: 53, Phillips 1995: 178, 190 kuvaa Ukelesin toimintatapaa aktiivisena oppimisprosessina<br />
ja kriittisenä pedagogiana, johon osalliset kutsutaan mukaan asiakkaina, yhteistyöntekijöinä<br />
ja keskustelijoina.<br />
87 Taidekasvattajat ovat käyttäneet ympäristötaidetta yhteisöllisten ja ympäristöllisten kysymysten<br />
yhteydessä toteuttamalla ympäristöteoksia. Esim. Timo Jokela, Mirja Hiltunen ja Jaana<br />
Kortelainen.<br />
88 Hannula 2002: 29–30.<br />
280 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language