Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ennen kaikkea kyse kansalaisten mahdollisuudesta osallistua suunnittelun<br />
tiedonrakennukseen ja sitä kautta vaikuttaa kunnallisten päätösten valmisteluun.<br />
Tiedonrakennuksella valmistellaan poliittista päätöksentekoa, siinä<br />
kootaan olemassa olevaa tietoa ja luodaan uutta tietoa, mihin myös asukkaan<br />
pitäisi täysivaltaisesti voida osallistua.” ⁵⁵<br />
Ei ole kuitenkaan selvää, vaikuttaako osallistumisessa syntynyt tieto ja poliitikkojen<br />
tekemiin kaavapäätöksiin tai onko kansalaisilla edes halua osallistua<br />
suoraan itse suunnitteluprosessiin käytännössä. Esimerkiksi Pakarinen<br />
kysyy, ovatko kansalaiset velvoitettuja harrastamaan osallistumista. ⁵⁶<br />
Lapintie puolestaan korostaa, ettei osallisuudessa voi olla kyse pelkästään<br />
kommunikaatiosta vaan myös perusteltujen kantojen kohtaamisesta, jolla<br />
pyritään kohti ratkaisua. ⁵⁷ Nämä erilaiset näkemykset korostavat sekä<br />
keskustelun tarvetta sinänsä että tavoitteellista keskustelua perusteltuine<br />
argumentteineen.<br />
Tarkasteltaessa julkisia tiloja ja rakennettua ympäristöä, on kysyttävä,<br />
keskustellaanko osallistumisessa julkisesta tilasta. Edelleen haluan kysyä,<br />
keskustellaanko osallistumiskäytännöissä taiteesta ja esteettisistä valinnoista<br />
ja voiko itse vuorovaikutuksen mahdollisesti nähdä taiteena. Verrattaessa<br />
kaupunkisuunnittelijan ja taiteilijan keskusteluja julkisesta tilasta täytyy<br />
kysyä, sisältääkö vuorovaikutteinen suunnittelu taidetta ja mitä tällä taiteella<br />
tarkoitetaan.<br />
Olen pyrkinyt muistuttamaan siitä, että kaupunkisuunnittelu sisältää<br />
aina jollakin tavalla oman taiteensa ja taiteilijan mukaantulo <strong>suunnitteluun</strong><br />
merkitsee toisen taiteen lisäämistä tai taiteiden vuorovaikutusta. Onko<br />
kyse edelleen perinteisistä suunnittelijan taiteellisista valinnoista fyysisessä<br />
suunnittelussa vai muuttuuko myös suunnittelijan taide erityisesti silloin,<br />
kun julkisen tilan käsitetään muodostuvan asukkaiden, käyttäjien ja<br />
eri toimijoiden yhdessä käymässä keskustelussa?<br />
Hanna Mattila kysyy artikkelissaan Vuorovaikutteinen suunnittelu<br />
ja kaupunkisuunnittelijan esteettinen asiantuntemus, jääkö suunnittelun<br />
taiteellinen tai esteettinen ulottuvuus ei-argumentatiivisena ja ei<br />
-diskursiivisena vuorovaikutteisen suunnittelun ulkopuolelle. ⁵⁸ Mattilan<br />
huomio on erityisen tärkeä, sillä taiteen liittämisen kannalta vuorovaikutteinen<br />
kaupunkisuunnittelu määrittyy helposti alueeksi, jonka kysymyksien<br />
yhteydessä ei keskustella suunnittelusta taiteena tai suunnittelun käyttämistä<br />
esteettisistä keinoista. Itse asiassa on vaikea osoittaa sitä, etteivät<br />
osallistumiskäytännöt ole painottuneet ympäristöön liittyviin esteettisiin<br />
valintoihin tai tyyli- tai makukysymyksiin. Osallistumiskäytäntö ei estä nii-<br />
55 Staffans 2004: 46, 49.<br />
56 Pakarinen 2002: 90.<br />
57 Lapintie 2001: 4–5.<br />
58 Mattila 2003a:55.<br />
5. luku 273
Change language