Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
akennustaiteellisista kysymyksistä kohti kaupunkien toimivuuden, terveellisyyden,<br />
liikenteen, ja sosiologisten vaikutusten kysymyksiä. ⁴⁴<br />
Toisin kuin Ison-Britannian Suomen design-perinne on säilynyt ihanteena<br />
taiteellisesta ja luovasta työskentelystä. Kansainvälinen suunnitteluhistoria<br />
selittää hyvän ympäristön tavoitteen uudelleenmäärittelyä ja taidetoiveiden<br />
suuntautumista suunnittelijoiden käyttämän vallan jakamiseen<br />
taiteilijoiden mutta yhä useammin myös yhteisöjen kanssa. Vaikka on selvää,<br />
että edelleenkin osa taiteilijoista pyrkii jakamaan suunnittelijan edelleen<br />
käyttämää valtaa ja on kiinnostunut juuri kaupunkitilan fyysisten kaupunkitilojen<br />
design-suunnittelusta, kaupunkisuunnittelun avautuminen<br />
on muuttanut myös kaupunkitilan taiteellisia tavoitteita. Suunnittelijan<br />
esteettiset kysymykset ja valinnat eivät ole kadonneet rakennetun ympäristön<br />
suunnittelusta, eivätkä suunnitteluteoriat myöskään rajaa suoraan,<br />
mistä kommunikatiivisessa ja vuorovaikutteisessa suunnittelussa osallisten<br />
kanssa keskustellaan, vaan suunnittelun avoimuus nähdään tienä hyvään<br />
ympäristöön.<br />
Rakennetun ympäristön esteettiset kysymykset eivät yleensä näy osallistumiskäytäntöjen<br />
tarkasteluissa, mitä selittää osin vuorovaikutteisille suunnitteluteorioille<br />
tyypillinen sosiologian ja taloustieteiden hybridiluonne,<br />
joka näkyy näille aloille tyypillisinä painotuksina, joissa esimerkiksi julkisen<br />
taiteen, arkkitehtuurin tai muotoilun kysymykset eivät ole olleet taloustieteen<br />
tai sosiologian kysymyksiä. ⁴⁵<br />
Toisen kritiikin aallossa 1970-luvulla teoreetikot kritisoivat menettelytapateorioiden<br />
tyhjyyttä ja abstraktisuutta sekä sitä, ettei teoreetikkoja ollut<br />
aiemmin kiinnostanut, mitä prosessi tuotti ja kuinka suunnitelmat toteutuivat.<br />
Sen sijaan taidekysymykset palasivat kaupunkiympäristökeskusteluun<br />
1980-luvulla, tosin lähinnä ulkoisina tyylikysymyksinä. Keskustelua<br />
herättivät postmodernin arkkitehtuurisuuntauksen tapa lainata historiallisia<br />
tyylipiirteitä ja aiheita. Osa suunnittelijoista esitti tässä keskustelussa<br />
palaamista modernismia edeltäneeseen kaupunkirakennustaiteen designperinteeseen.<br />
Samanaikaisesti kaupunkisosiologit vaativat suunnittelun<br />
perustaksi empiirisiä tutkimuksia, ja rationaalisen toiminnan ja toteuttamisen<br />
teorioissa korostettiin yhteistyökykyjä markkinavoimien, kuten rakennuttajien<br />
ja maanomistajien, kanssa. ⁴⁶<br />
44 Taylor 1998: 4, 39–50. Andreas Faludin 1973: 3–8 jaossa menettelytapa- ja sisältöteorioihin<br />
taidekysymykset kuuluvat sisältöteorioihin, joissa suunnittelun kohde käsitetään objektiksi,<br />
erilliseksi fyysiseksi ympäristöksi, kun kommunikatiivisen suunnittelun teoria puolestaan<br />
lukeutuu menettelytapateorioihin.<br />
45 Harris 2002: 24, Healey 1997: xii. Poikkeuksina taiteensosiologia tai taidemarkkinoiden tutkimus.<br />
Esimerkkinä myös Leinon tutkimus Kansalaisosallistuminen ja kaupunkisuunnittelun dynamiikka,<br />
Tutkimus Tampereen Vuoreksesta, 2006.<br />
46 Taylor 1998: 101–107, 111.<br />
270 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language