Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Zukin kuuluu kulttuurisen suunnittelun ajatusten synnyttäjiin Yhdysvalloissa<br />
teoksellaan Culture of Cities (1995), jossa hän korostaa kulttuuriteollisuuden<br />
riskejä, sillä kansainvälisesti nopeasti levinneiden ideoiden kopioinnissa<br />
ei ole yleensä huomioitu paikallisia sosiokulttuurisia lähtökohtia. ¹¹⁸<br />
Bianchinin yksi kulttuurisen suunnittelun tarpeen esimerkeistä on julkinen<br />
taide, joka eri hallinnon aloja yhdistävän kulttuurisen suunnittelun<br />
puuttuessa on jäänyt rumien rakennusten koristeluksi, Bianchinin mukaan<br />
”like lipstick-on-the-gorilla”. Bianchinin ehdottama kulttuuristen suunnittelijoiden<br />
rooli on poliittinen, ja sen tehtävä on antaa fyysiselle kaupunkisuunnittelulle<br />
eettiset suuntaviivat. ¹¹⁹<br />
Bianchinin vuonna 1995 tekemä ehdotus kulttuuriteollisuuden ja kulttuuritoiminnan<br />
koulutuksen laajentamisesta ja integroimisesta kaupunki<strong>suunnitteluun</strong><br />
ja kaupunkipolitiikkaan sekä siirtymisestä kulttuurin suunnittelusta<br />
kulttuuriseen <strong>suunnitteluun</strong> (as a cultural approach to urban<br />
planning and policy) Helsingissä toistui Lapintien virkaanastujaispuheessa<br />
2001, jossa Lapintie ehdotti kulttuurista näkökulmaa uudeksi suun nit teluparadigmaksi.<br />
¹²⁰<br />
Lapintie viittaa Philip Smithin ja Johan Fornäsin kulttuuriteoriaan: tietoisuus<br />
oman kulttuurin ja sen käsitteistön vaikutuksesta omaan toimintaan<br />
ovat Lapintien mukaan mahdollisuus tuoda kaupunki<strong>suunnitteluun</strong><br />
humanistis-esteettinen ja sosiaalis-poliittinen kaupungin ymmärrys. Lapintie<br />
ehdottaa kulttuurista näkökulmaa eräänlaisena liimana, jolla sekä perinteiset<br />
että viimeksi vallalla olleet suunnittelukäänteet, kuten kommunikatiivinen<br />
ja ekologinen käänne, voitaisiin yhdistää. Liimaa Lapintien mukaan<br />
tarvitaan, koska huolimatta kommunikatiivisen ja ekologisen suunnittelun<br />
innovatiivisista ajatuksista käänteet ovat suunnittelukäsityksiltään kapeita<br />
ja ajautuvat helposti sisäisiin ristiriitoihin. Kulttuurinäkökulman etuna Lapintie<br />
pitää sen laajuutta sekä kriittisyyttä, koska perinnettä, myös tieteellisenä<br />
pidettyä totuuden haltuunottoa, voidaan arvioida uudelleen historiallisina<br />
ilmiöinä. Vastaavasti sen avulla voidaan puuttua romanttiseen ja<br />
elitistiseen traditioon, joka on yhä nähtävissä osassa rakennustaiteellista<br />
kaupungin ymmärrystä. ¹²¹<br />
Kulttuurisen identiteetin ja kaupunkisuunnittelun yhteyttä on tutkinut<br />
William J. V. Neill Berliinissä, Belfastissa sekä Detroitissa pohtien identiteetin<br />
ja tilallisuuden luomista. Neill tuo esille imagon rakentamisen kysymysten<br />
vakavuuden suhteessa historiaan viitaten Daniel Liebeskindin juutalaisuutta<br />
käsittelevään museoon Berliinissä ja sen suhteeseen saksalaisiin kansal-<br />
118 Zukin 1995. Zukin luennoi Helsingissä Eurocult21-seminaarissa Helsingin yliopistossa otsikolla<br />
Artists and Communities in Urban Change. 2.9.2004.<br />
119 Bianchini 2000: 18–23.<br />
120 Lapintie 25.9.2001<br />
121 Lapintie 25.9.2001<br />
4. luku 249
Change language