Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Tutkimuskysymysten muotoutumiseen ja rajaukseen vaikuttivat tutkimuksen
alkuvaiheessa erityisesti ulkoiset sitoumukset. Jatko-opintoja edeltäneet
kaupunkisuunnittelun ja kulttuurihallinnon alaiset työtehtävät sekä
arkkitehtuuriopinnot ohjasivat tutkimusaihetta ja ensimmäisiä kysymyksiä.
Olen tarkastellut Suomessa käytyä keskustelua taideyhteistyöstä taidekorkeakoulusta
ja taideinstituutioiden sekä järjestöjen tuottamasta keskustelusta
käsin, joten on selvää, että julkisen tilan taidehankkeiden tarkastelussa
painottuvat erityisesti taiteilijat.
Tutkimuksen alkua kuvaa se, miten oma taustani suunnittelijana houkutteli
seminaarien innoittamana kysymään, voisiko ympäristötaide todella
toimia kaupunkisuunnittelun välineenä. Siirtymisellä suunnittelijan roolista
tutkijaksi, usean eri tieteellisen tradition näkökulmien hahmottamisella
sekä teemahaastatteluiden tekemisellä on kaikilla ollut vaikutuksensa kysymysten
kohdistumiseen. Vasta seminaarien käsittäminen toiveiksi paljasti
sen, miten taiteenedistämispuhe helposti viettelee kuulijansa mukaan
edistämään taiteen käyttöä suunnittelussa. Olenkin pyrkinyt pois Juhilan
kuvaamasta asianajajaroolista välttääkseni taidetoiveissa esiintyvän taiteen
puolesta -idealismin ja dikotomisen taide vastaan suunnittelu -asetelman, ja
positioni rinnastuu Kirsi Juhilan kuvaamaan tulkitsijan rooliin, jossa merkityksellisiä
ovat vuorovaikutuksellinen suhde haastateltavaan sekä oma
rooli kulttuurisena toimijana. ²²
Vastaavasti vei aikaa hahmottaa, miten välinekysymykseni syntyi ongelmanratkaisuun
pyrkivästä ja tarvehierarkiaan perustuvasta suunnitteluperinteestä,
jossa suunnittelun avulla pyritään lisäämään kaupunkien
vetovoimaisuutta sekä ratkaisemaan yhdyskuntien keskeisiä ongelmia:
asuntopulaa, liikenteen sujuvuutta, palveluiden sijoittumista ja liike-elämän
kasvupaineita. Seuraavaksi aloin tarkastella kriittisemmin koulutuksessani
omaksumaani käsitystä suunnittelusta kysyen, minkä välineeksi taidetta
suunnittelun yhteydessä hahmotellaan ja mitä taiteella varsinaisesti
tavoitellaan.
Ensimmäisissä kysymyksissä käytin arkikielen ympäristötaide-käsitettä,
joka toistuu sekä taidetoiveissa että usein myös arkkitehtien puheenvuoroissa
eräänlaisena taidegallerioiden ulkopuolelle viittaavana yleiskäsitteenä.
Ympäristötaide-käsitteen käyttö kuvaa symbolista tutkimusympäristöä, sillä
aloitin jatko-opinnot tutkimusassistenttina Taideteollisessa korkeakoulussa
22 Juhila 1999: 212–213.
24 taidetta suunnitteluun