Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

selkeät rajat. ²² Suomessa paikallishallinto valmistelee strategisen suunnittelun
ja valvoo konsulttityötä. ²³
Trendisuunnittelussa julkinen sektori rohkaisee ja edesauttaa yksityistä
sektoria kehittämään taloudellisesti kiinnostavia alueita. Julkisen sektorin
kehityssuunnitelmat heijastavat tietoisesti markkinatrendejä, ja suunnitelmien
toteutuminen riippuu markkinatilanteesta sekä yksityisistä kehittäjistä.
Päätösvaltaa siirretään yksityisille kehittäjille, ja julkisen sektorin
suunnittelijoiden tehtäväksi jää mainostaa kehitettäviä alueita yksityiselle
sektorille sekä kontrolloida toteutussuunnitelmia ja lähinnä niissä esiintyviä
esteettisiä design-valintoja. ²⁴
Kaupunkisuunnittelija palaa trendisuunnittelussa perinteiseen kaupunkirakennustaiteelliseen
rooliinsa, sillä Mäntysalon mukaan ”vetovoimaisilla
markkina-alueilla trendisuunnittelija tyytyy kaunistamaan kaupunkirakenteen
’ulkonäköä’ itse kaupunkirakenteen organisoinnin jäädessä markkinoiden
päätettäväksi. Vähemmän houkuttelevilla alueilla trendisuunnittelija
pyrkii korjaamaan pahimpia ongelmia”. Lisäksi Mäntysalo korostaa, että
”trendisuunnittelussa kaupunkisuunnittelun sääntely keskittyy sellaisiin kaupunkikehityksen
piirteisiin, joita valvoessaan se ei ole markkinaintressien
tiellä. Tai mikä parempaa: esteettisen säätelyn voidaan odottaa tekevän urbaanista
estetiikasta imagotekijän, jolla tuetaan markkinoita. Kaupunkisuunnittelusta
tulee näin osa kaupunki-imagon suunnittelua. Se ottaa tarkoituksellisesti
kohteekseen kaupunki-imagon ’kaupunkitodellisuuden’ sijaan”. ²⁵
Herätesuunnittelussa julkinen sektori tarjoaa yksityistä sektorille tukea,
eräänlaisia herätteitä, stimuloidakseen yksityistä sektoria sijoittamaan alueille,
joilla taloudellinen aktiivisuus on madaltanut. Herätesuunnittelun
kohteita ovat tyypillisesti markkinoille potentiaaliset alueet esimerkiksi
aktiivisten alueiden tuntumassa. Esimerkkinä suomalaiselle herätesuunnittelulle
ovat toimineet Isossa-Britanniassa yleistyneet kumppanuuskäytännöt
(partnership) sekä julkisen ja yksityisen yhdessä muodostamat
kehitysyhtiöt. ²⁶
22 Pakarinen al 18.8.2005
23 Mäntysalo 2004. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteiden yleiskaavan vahvistaa
ympäristöministeriö. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 31§ ja 47§.
24 Brindley, Rydin ja Stoker 1989: 51–73 määrittelevät trendisuunnittelun piirteitä Colchesterin
tapauskohteen avulla.
25 Mäntysalo Luento ytk 16.9.2004
26 Mäntysalo Luento ytk 16.9.2004
4. luku 225