Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

1827 Turun palon jälkeistä tilaa. ⁹⁸ Se, että juuri Wäinö Aaltosen museon johtokunta
teki vuonna 1990 kaupunginhallitukselle aloitteen varautumisesta
mahdollisten julkisten taideteosten sijoittamiseen Aurajoen itä- ja länsirannan
kaavoitustyössä, on ohjannut taideyhteistyön syntymistä. Ryhmä taiteilijoita
kutsuttiin ideoimaan, mitä uusin ympäristötaiteellinen ilmaisu voisi
tarjota kaupunkikuvaan. ⁹⁹ Samaan aikaan Pro Culturan perustamisen kanssa
Turun maakuntamuseon kaivauksissa löytyi Suurtoria rajanneen korttelin
reuna. Kiiski kertoo Pro Cultura -säätiöstä hankkeen käynnistäjänä:
pk: ”Olin siinä alussa säätiössä asiamiehenä, mutta sen jälkeen tämä vaan
kehittyi enemmän siihen suuntaan että säätiölle otettiin ihan rahoitusjohtaja,
ja säätiö sitten loppuvaiheessa keskittyi enemmän rahoitusasioihin ja minä
pysyttelin enemmän täällä taiteellisen ohjauksen puolella. Kävi minullekin
liian raskaaksi toimia sekä rahoitus- että taiteellisena johtajana. Alussa meillä
oli ulkomainen taiteellinen johtaja, ja loppuvaiheen sitten me vedimme tätä
hanketta sitten omin voimin. Tavallaan käynnistämisvaiheessa oli taiteellinen
johtaja ulkomainen, mutta joka tapauksessa siis museoihminen, Amnon
Barcel Italiasta Luigi Beccin Nykytaiteen museonjohtaja.” ¹⁰⁰
Kiiski ja Nummiora ovat kytkeneet taidehallinnon ja kaupunkisuunnittelun
tavoitteet yhteen löytämällä yhteisiä intressejä. Molemmat kuvaavat
yhteistyötä oppimisprosessiksi, jossa on päästy vaikeuksien kautta voittoon.
¹⁰¹ Taidemuseo kutsui Tapperin mukaan vuonna 1996 ja tarjosi hänelle
tehtävää, jossa Vanhan Suurtorin kaivauksissa paikallistettu reuna
merkittäisiin taideteoksella.
Haastattelin vuonna 2006 Tapperin avuksensa kutsumaa arkkitehti Juhani
Pallasmaata, joka kuvaa haastattelussa, kuinka alussa arkkitehdin työtavat,
kuten pienoismallien käyttö, olivat Tapperille vieraita, ja he pohtivat
yhdessä paljon oikeaa mittakaavaa suhteessa paikkaan. Pallasmaan mukaan
Tapper oppi arkkitehdin työtavat, ja yhteistyöstä tuli enemmän keskustelukumppanuutta.
Pallasmaa kertoo, että he tekivät työtä yhdessä konkreettisesti
kädet savessa, koska Tapper ei paheksunut työhönsä puuttumista.
Pallasmaan mukaan todellinen vuorovaikutus yhteistyössä alkaa siitä, kun
roolit vaihtuvat. Kysyin, miten Tapper suhtautui annettuun tehtävään keskiaikaisen
torin esille tuomisesta. Pallasmaa vastasi:
98 Nummiora 9.3.1998 krl 267.
99 Katiskoski 2000: 4, Kiiski-Finel 2002: 230.
100 Kiiski 2004: kommentti 8 ja 10.
101 Wäinö Aaltosen museonjohtaja Päivi Kiiski-Finel, Turun kaupungin maisema-arkkitehti Ritva
Nummiora ja arkkitehti Juhani Pallasmaa. Kuvataiteilija Kain Tapper menehtyi tutkimukseni
alkuvaiheessa vuonna 2001.
212 taidetta suunnitteluun