Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

kustannusnäkökulmista kilpailua on kuitenkin arvioitu hitaana ja kalliina
menetelmänä. ⁷¹
Kilpailuohjelma vastaa usein suunnitteluprosessin suunnitteluohjelmaa,
jossa on jo hahmoteltu kilpailulla etsittävät keskeiset ideat ja tavoitteet. Kilpailuohjelman
valmistelee usein monialainen ryhmä, joka rinnastuu roolissaan
taiteen koordinaattoriin, ja luo siinä mielessä jo oman taidekonseptinsa.
Tilaajalla on keskeinen rooli asettaessaan kilpailua valmistelevan
työryhmän. Kansallisissa kilpailuissa tilaajat ovat usein antaneet asiantuntijatehtävän
menestyneille arkkitehdeille, taiteilijoille tai taiteen alojen
järjestöille.
Lindroos tuo esille, miten asiantuntijuus kasvaa taiteen ja suunnittelun
välisissä hankkeissa, jolloin kilpailut voidaan nähdä myös suunnitteluun
kytkettyjen taidehankkeiden oppimisympäristöinä:
al: ”Kyllä nämä ovat olleet kilpailut, mainostan taas näitä kilpailuja, joissa
olen ollut, niin esimerkiksi tämä Uutelan kanavan ympäristötaidekilpailu, niin
kyllä ne ovat olleet ihan hirveän opettavaisia, siis palkintolautakunnan jäsenenä
työskentelin tässä. Siinähän täytyy ensin niin kuin kaikkien löytää toisensa,
että pystyy niin kuin dialogiin.” ⁷²
Ruotsalaisen mukaan ympäristötaidekilpailujen ongelmana ovat taiteilijoiden
tottumattomuus kilpailuun ja suunnittelija-taiteilijoita heikommat
lähtökohdat visualisoida ideoitaan, minkä seurauksena taiteilijat jäävät sivuun
arkkitehtien asettuessa itse taiteilijan rooliin. Junttila kuitenkin korostaa,
että taiteilijoiden taitamattomuus on osin myytti, sillä Junttilan kokemuksien
perusteella Helsingin rakennusvirastossa valtaosa ympäristöön
suuntautuneista taiteilijoista hallitsee visualisoinnin, tarjousmenettelyt ja
teknisten ratkaisujen tilaamisen alihankkijoilta. ⁷³
Esimerkki taidepainotteisesta suunnittelukilpailusta on Oulun kaupungin
järjestämä kilpailu vuonna 2002 ratapihan alikulusta ja siihen liittyvistä
ulko tiloista, johon kilpailijat kutsuttiin ilmoittautuneista suunnitteluryhmistä.
Haastattelemani työpari Schakir ja Perko kuuluivat työryhmään, joka
voitti kilpailun ehdotuksellaan Madetojan huilu. Ehdotusta kuvailtiin arvostelupöytäkirjassa
seuraavasti:
71 Ernkvist 2002.
72 Lindroos 2004: kommentti 83.
73 Ruotsalainen 2004: kommentti 167, Junttila 2003: kommentti 44.
196 taidetta suunnitteluun