Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

telun yhteydessä taiteilija joutuu ottamaan riskejä ja sitoutumaan tilanteeseen,
jossa suunnittelu voi viivästyä, pitkittyä tai jäädä jopa toteutumatta. ⁵⁷
Tyypillistä onkin, että hankkeen idea ohjaa usein myös prosessia. Usein taidehanke
lähtee liikkeelle ideasta, joka liittyy tiettyyn fyysiseen paikkaan tai itse
paikka voi olla taiteilijaa kiinnostava lähtökohta, jonka kanssa taiteilija haluaa
työskennellä. Mahdollisuudet taideteoshankkeiden ja suunnittelun yhteistyöhön
liittyvät luonnollisesti siihen, millaisten suunnitelmien kohteena paikka
on: säilyttääkö se jo olemassa olevan luonteensa vai onko se joutumassa muutosten
kohteeksi? Kyse voi olla myös odottavista tiloista, joiden suunnitteluprosessi
on käynnissä tai viivästynyt konfliktien vuoksi. Tästä esimerkki on
Helsingin Töölönlahden puistoalue, jossa suunnittelun toteutumista odottavalla
alueella on toteutettu useita ympäristö- ja puutarha taiteen hankkeita. ⁵⁸
Lindroos kuvaa Töölönlahden aluetta vuonna 2004 esimerkkinä kaupungissa
suunnittelun alla olevasta alueesta ja taiteen mahdollisuuksista
eräänlaisissa toteuttamista odottavissa kaupunkitiloissa:
al: ”Silloin kun lähdettiin tätä ympäristötaidetta lanseeraamaan oikein, niin
meillähän ei Suomessa oikeastaan ollut sellaisia esimerkkejä että voitaisi puhua
ympäristötaiteesta. Mutta tuolla maailmalla sitten oli kaikenlaisia projekteja
työmaa-alueita ja rakentamattomia maita. Se oli tavallaan semmoinen johon
kaikki oli kauhean ihastuneita. Siinä Ruoholahden kilpailussa oli monta
semmoista ehdotusta, jossa laman aikaan, kun siellä oli toimistorakennusten
tontteja tyhjillään, että tehdään sinne jotain. Se osoittautui käytännössä todella
vaikeaksi ja hankalaksi, kokeiltiin. Johtuen siitä on vaikea kuvitella mitään,
jolla olisi ympäristötaiteen merkitystä ja joka olisi todellakin vähän aikaa, kun
se rakentaminen tulee päälle. No, Töölönlahti on yksi esimerkki, jossa ei muutamaan
vuoteen tapahdu mitään. Siellähän lähdettiin tekemään tämmöistä
väliaikaista, kutsuisin sitä kyllä ympäristötaiteeksi kaiken kaikkiaan. No, se on
nyt mennyttä, kun rahat loppuivat siihen. Mutta siihen että pistetään pystyyn
jotain ihan väliaikaista, kyllä se on vaikeata.” Lindroos viittaa myös väliaikaisten
teosten taloudellisiin vaikeuksiin: ”Töölönlahti on siinä suhteessa hyvä. Siihenkin
on aikaa ennen kuin sekin toteutuu. Mutta sehän kariutui ihan siihen,
ettei päästy siihen, ettei ole rahaa edes pitää sitä semmoisessa kunnossa kuin
se oli toissa vuonna. Sehän oli silloin täynnä kukkaistutuksia. Sehän on ajanut
sen tehtävänsä, jota sille oli ajateltukin: tullut ihmisille tutuksi ja sillä tavalla
rakkaaksi. Ennenhän se oli jo vaan semmoinen, josta kiisteltiin mitä sinne
tehdään. Nyt se on niin kuin meidän.” ⁵⁹
57 Turun toteutumattomista maankäytön, mutta myös julkisten taidehankkeista on koottu oma
teoksensa Näkymätön kaupunki: toteutumattomia suunnitelmia 1900-luvun Turusta. 2002. Turku:
Wäinö Aaltosen museo.
58 Isohanni 2006: 54, 2002: 95–135. Töölönlahden taidepuutarhat 2000-luvun alussa. http://www.
visithelsinki.fi/includes/loader.aspx?id=bc8526d4-416d-4abd-812b-86567e08059b 1.9.2009
59 Lindroos 2004: kommentit 101 ja 113.
186 taidetta suunnitteluun