Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tulevat esille ja alitajuisen työskentelyn kohteeksi. ⁴¹ Myös Aalto ja Pallasmaa<br />
ovat korostaneet suunnittelussa alitajunnan ja intuition merkityksiä:<br />
tarvitaan aikaa, järkeä ja myös tunnetta. ⁴²<br />
Arkkitehti Reima Pietilä kuitenkin varoittaa luovuus-käsitteen käytöstä:<br />
”Luovuus on ollut kulttuuriterminä niin väärinkäytetty, että siitä on tullut<br />
pelkkä ontto kohteliaisuus: ’luova taiteilija’, ’luova arkkitehti’. Luovuus<br />
kuvitellaan vain joillekin harvoille suotuna, totuuden löytämisen kykynä.<br />
Lähellä on myöskin alkuluomisajatus, ihminen demiurgina, yli-ihmisenä,<br />
voimaihmisenä. Sellaisena hän samaistuu täysrenessanssin ja barokin taiteilija-ruhtinaaseen.<br />
Ja sen takia kaihdan kuin ruttoa sanaa ’luoda’. Arkkitehti<br />
ei luo, hän luonnostelee. Hän suunnittelee tai vetää viivaa.” ⁴³<br />
Hautumista seuraa ideointivaihe, ongelmanratkaisussa eräänlainen kirkastuminen.<br />
Kaupunkisuunnittelija esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja strategisen<br />
suunnittelun esittämiin tarpeisiin: mihin kaupunki voi laajeta ja missä<br />
laajuudessa, mitkä alueet voidaan ottaa uuteen käyttöön ja mitkä säästää<br />
virkistykseen tai luonnonsuojeluun tai minne sijoittaa ohitustie. Lehti ja<br />
Ristola esittävät kolme ideointimenetelmien luokkaa, joissa joko pyritään<br />
vapautumaan pinttyneistä menetelmistä, vältetään ennenaikaista arvostelua<br />
tai pyritään synnyttämään uusia ideoita. ⁴⁴<br />
Taiteellisen tai luovan suunnittelun kannalta keskeistä on ollut uusien<br />
ideoiden synnyttäminen. Suunnitteluorganisaation sisällä arvioidaan ensin,<br />
mitä ideoita kehitetään edelleen ja mitkä vaihtoehdot lopulta päätyvät<br />
vaihtoehdoiksi yleisön ja osallisten nähtäviksi, lautakuntien ja valtuustojen<br />
käsiteltäviksi ja lopulta kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Kaavasuunnitelmat<br />
siirtyvät edelleen ja muuttuvat toteutussuunnitelmiksi ja lopulta<br />
konkreettisiksi rakennushankkeiksi. Toisaalta suunnittelun luovassa työssä<br />
on kyse, samoin kuin kaikilla taiteen aloilla, uuden synnyttämisestä muokkaamalla<br />
aiempia tapoja perinnettä vasten. Sekä hautuminen että ideointi<br />
ovat tutkimuskysymyksen kannalta olennaisia, mutta myös erittäin vaikeita.<br />
Molemmissa palataan jälleen autonomiseen taidekäsitykseen, jossa taiteilijasuunnittelijalta<br />
tai tiimiltä odotetaan luovaa, ehkä yllätyksellistäkin ilmaisua,<br />
jota muut pääsevät arvioimaan jälkikäteen valitsemalla tai arvioimalla<br />
vaihtoehtoja. Voidaanko esteettiset kriteerit, tavoitteet ja jopa esikuvat määritellä<br />
ennalta ja arvioida, miten odotettu lopputulos saavutettiin, eivät ole<br />
yksinkertaisia kysymyksiä.<br />
Mutta kuinka suunnittelun taiteellista prosessia voidaan erikseen painottaa?<br />
Vastaukset palautuvat jo edellä käsiteltyihin kilpailuihin ja suunnittelun<br />
41 Lehti ja Ristola 1990: 73, 79.<br />
42 Aalto kirjoitti aktiivisesti esimerkiksi Domus-lehteen. Pallasmaa on julkaissut ajatuksiaan koko<br />
työuransa ajan artikkeleina eri julkaisuissa.<br />
43 Pietilä 1985: 22. Marja-Riitta Norrin tekemä haastattelu. Lainausmerkit Norrin.<br />
44 Lehti ja Ristola 1990: 73, 79.<br />
180 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language