Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

teluun, vaan kyse oli ennemminkin toiveiden esittämisestä ja taiteen merkityksellisyyden
korostamisesta. Tutkimuksen suuri arvoitus ² alkoi hahmottua,
kun ymmärsin, miten ajatukset taiteen ja suunnittelun hedelmällinen
yhteistyöstä ovat ennen kaikkea eräänlaisia taidetoiveita.
Taidepyrkimysten toiveluonne ja jatkumo löytyvät Alvar Aallon artikkelista
Taimen ja tunturipuro vuodelta 1947: ”Kysymys arkkitehtuurin ja vapaitten
taiteiden yhteydestä on katkeamatta ollut päiväjärjestyksessä. Useimmiten
se on esiintynyt toivomuksena, että rakennustaiteen yhteyteen olisi
saatava enemmän kuvanveistoa ja maalausta. On esitetty jopa erilaisia ehdotuksia
näiden ’kolmen taiteen’ aktiivisten tekijöiden yhteistoiminnasta
– joskus on ollut kysymys melkein kuin ’pappien ja lääkärien välisestä
kongres sista’.” Aallon mukaan toivomukset ovat olleet taidepoliittisia ja
tulleet useammin taideyhdistyksiltä kuin johtavilta taiteilijoilta. ³
Suunnittelijalla, joka taustaltani olen, on suuri kiusaus liittyä taiteen
edistämispuheeseen, esittää lisää toiveita ja etsiä perusteluita taiteen tarpeellisuudelle.
On myös helppoa yhtyä Aallon sanoihin: ”En ole tällaisten
toivomusten vastustaja – kaukana siitä.” ⁴ Tutkimukseni voisi helposti olla
yhtä hyvin puolustuspuheenvuoro niin julkisen taiteen, ympäristötaiteen
kuin kaupunkisuunnittelunkin puolesta. Koin kuitenkin jo tutkimuksen
alku vaiheessa tarpeelliseksi tarkastella edistämispuhetta ja taidetoiveita
kriittisesti etenkin siksi, että samat toiveet toistuvat.
Taidetoiveiden takana on useita motiiveja taiteiden yhdistämiseksi. Tätä
kuvaavat jo seminaareissa tekemäni huomiot siitä, miten taidetoiveet ovat
traditionaalisia, kun taiteen tarvetta perustellaan sillä, että taidetta on aina
käytetty kaupunkitilassa. Toiveet ovat usein tunneperäisiä, kun taidetoiveiden
esittäjät korostavat perusteluinaan elämyksiään, kokemuksiaan,
muistojaan ja tottumuksiaan taiteesta kaupunkitiloissa. Toiveet ovat arvorationaalisia,
koska taiteen arvostuksella on kaikissa yhteiskunnissa poliittisia
ja uskonnollisia tai niihin verrattavissa olevia arvoja, joita ei voida
perustella tieteellä. Toiveet ovat myös päämäärärationaalisia, sillä on selvää,
että taiteilijat tavoittelevat omaa taloudellista etuaan, kaupunkikehittäjät
kaupunkitilan vetovoimaisuuden parantamista ja sen tuomia taloudellisia
voittoja ja julkishallinto yhteiskunnallista arvoasemaansa julkisen
tilan muokkaajana.
Seminaarien jatkumoon viittasi vuonna 2006 kuvataiteilija Martti Aiha,
joka totesi ”arkkitehtuurin ja kuvataiteen yhteistyöstä on pidetty seminaareja
niin kauan kuin muistan, mutta harvoin yhteistyö onnistuu. Molemmin
2 Alasuutari 1993: 15, 27. Pertti Alasuutari kuvaa laadullisen tutkimuksen kohdetta suurena
arvoituksena tai mysteerinä.
3 Aalto (1947)1972: 71. Alvar Aalto artikkelissaan Taimen ja tunturipuro. Sitaatin lainausmerkit
Aallon.
4 Aalto Schildtin teoksessa (1947)1972: 71.
16 taidetta suunnitteluun