Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
määritellä ennalta, sillä varhaisen vaiheen toiveeseen liittyy vahvasti ajatus<br />
siitä, että hedelmällinen vuorovaikutus vaatii erityistä vapautta.<br />
Taidetoiveissa ja haastatteluaineistossa on esitetty taiteilijaa mukaan<br />
kaupunki<strong>suunnitteluun</strong>, vaikka tavoitteena ei olisikaan taideteos. Koska<br />
aineistoni rajautuu taideteoshankkeisiin, käsittelen tätä harvoin toteutunutta<br />
tapaa suppeasti, lähinnä teoreettisena mahdollisuutena. ² Käsittelemissäni<br />
taidehankkeissa on mukana taiteilija, jonka työtä, silloinkin kun<br />
se rinnastuu suunnittelijan työhön, arvioidaan useimmiten julkisina taideteoksina.<br />
On kuitenkin selvää, ettei taiteilija voi korvata suunnittelijoita,<br />
koska suunnittelutehtävä on varattu jo lainkin mukaan pätevälle kaavanlaatijalle.<br />
³ Erotankin taiteilijan ja suunnittelijan tehtävät toisistaan, vaikka on<br />
selvää, että myös arkkitehdin tehtäviin sisältyy suunnitteluprosessin sisällä<br />
taiteellisia tehtäviä, joita on korostettu usein luovana työnä. Taiteilijoita on<br />
otettu mukaan yksittäisten rakennusten <strong>suunnitteluun</strong> ja erityisesti taideteoksen<br />
tuottamiseen suunnittelun rinnalla, mutta taiteilijat kokevat, että<br />
on vaikeaa päästä mukaan julkisten kaupunkitilojen <strong>suunnitteluun</strong> ja että<br />
taidehankkeet ylipäätänsä käynnistyvät liian myöhään, jolloin taiteilijalle<br />
jää vain koristajan tehtävä.<br />
Tarkastelen erilaisten taiteellisten prosessien, kaupunkisuunnittelun ja<br />
taideteoshankkeiden vaiheistamista, johon on mahdotonta päästä määrittelemättä<br />
yhteistyölle selkeitä tavoitteita. Taiteilijan tuominen suunnittelutiimiin<br />
on aina myös talouskysymys, kuten taidehankkeen valmistelukin<br />
osana suunnittelua. Talouskysymyksiin palaan seuraavassa luvussa ja taiteilijoiden<br />
mahdollisuuksiin osallistua kaupunki<strong>suunnitteluun</strong> osallisuuskäytäntöjen<br />
kautta viimeisessä pääluvussa.<br />
Tässä luvussa tarkasteluni kohdistuu siihen, miten aloitteentekijä, asetetut<br />
tavoitteet ja prosessikäytännöt vaikuttavat taiteilijan, suunnittelijan<br />
ja toteuttajien yhteistyöhön kaupunki- ja tie<strong>suunnitteluun</strong> kytkeytyvissä<br />
taidehankkeissa.<br />
Tarkastelu perustuu haastatteluaineistoon ja julkaisuihin MaisemaGalleria<br />
ja Turun ympäristötaideprojektin teokset 1994–2000. Haastatteluista saatu<br />
prosesseja koskeva tieto on tärkeää, koska julkaisuissa taidehankkeiden<br />
yhteydet kaupunki- ja tie<strong>suunnitteluun</strong> saavat vain vähän huomiota. Julkaisut<br />
muistuttavat paremminkin taidemuseokontekstista tuttuja näyttelyluetteloita,<br />
joissa esitellään teokset tekijöineen ja asetetaan kokonaisuus<br />
2 Tässä tutkimuksessa olen rajannut taiteilijuutta taideteoksen käsitteen avulla. Ilman taideteoksen<br />
tehtävää taiteilijan erottaminen suunnittelijasta, maisema-arkkitehdista tai julkisen tilan<br />
kalusteiden tai valaistuksen muotoilijasta olisi vaikeaa ja tarkastelualue laajenisi edelleen<br />
suuntaan, jossa taide määrittyisi erityisesti sovellettuina taiteina, jonka taiteilijoita ovat kaikki<br />
työhön osallistuvat. Kiinnostavaa jatkotutkimuksen kannalta ovat arkkitehtien luomat ympäristötaideteokset<br />
ja arkkitehtien rooli arkkitehti-taiteilijoina, joista suomalaisina esimerkkeinä Sami<br />
Rintala, Marco Casagrande sekä Henrietta Lehtonen.<br />
3 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132 10 §.<br />
162 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language