Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Teemahaastatteluissa kysyin yhteistyössä tarvittavista taidoista ja pyysin
haastateltuja visioimaan unelmatiimiä. Keitä unelmatiimissä on mukana
ja millainen olisi paras suunnitteluryhmä, kun mukana on taide? Schakir
painottaa henkilöitä:
ts: ”Taas tullaan niihin henkilöihin kiinni. Kaikkia ei varmasti edes kiinnosta
tämän tyyppinen työ, vaan voivat pitää enemmän käsityön ja hallittavuuden
kanssa toimimisesta, kun toiset taas pitävät ideoiden kanssa operoimisesta.
Mikähän se dream team sitten olisi? Tomi olisi tietysti siellä. Meillä synkkaa,
me pystymme puhumaan niin samaa kieltä, tai me ymmärrämme sitä, riitelemme
hirveästi mutta pystytään ruokkimaan toinen toistamme. Sellainen
asioiden pallottelu toimii hyvin.” ¹²⁶
Teemahaastatteluissa esitetyt unelmatiimit koostuivat taiteilijan lisäksi
arkki tehdistä, maisema-arkkitehdistä, insinööristä, valaistuksen asiantuntijasta
ja muotoilijasta. Yksi haastatelluista ehdotti mukaan myös tutkijaa ja
yksi rakennuttajaa. Haastavia teknisiä kysymyksiä varten ehdotettiin lisäksi
ympäristötaideinsinööriä. Ammattitaitojen rinnalla korostuivat henkilökohtaiset
taidot sekä tiimin henki, fiilis. Schakirin mukaan kuitenkin vain
osa taiteilijoista on kiinnostunut ympäristötaiteesta ja julkisesta tilasta, kun
Kiiski puolestaan piti ajankohtaisena taiteilijoiden taitoa osallistaa. Lindroos
korosti suunnittelun ja taiteen integroitumista toisiinsa toiveena, jota
olisi päästävä harjoittelemaan. Lindroos korostaa kilpailuja juuri oppimisympäristöinä
ja keinoina rohkaista taiteilijoita ja suunnittelijoita luomaan
tiimejä, vaikka yleisiin kilpailuihin on vain harvoin mahdollisuutta. Tämän
vuoksi Lindroos pitää tärkeänä, että kutsukilpailuissa annetaan mahdollisuuksia
myös nuorille uusille tiimeille. ¹²⁷
Teemahaastatteluissa ehdotetut unelmatiimit muistuttavat käytännön
toimijaverkkoja kuten Ajan virta -teoksen tuottaneita toimijoita, jotka taiteilijan
lisäksi olivat arkkitehti, maisema-arkkitehti, museon johtaja sekä
rahoitusta hoitanut Pro Cultura -säätiön asiamies. Haastateltavat eivät ottaneet
kantaa siihen, missä organisaatiossa tiimin tulisi toimia. Tosin ryhmähaastattelussa
Schakir esitti vision kaupunkisuunnitteluvirastoon sijoittuvasta
taiteilijan virasta, mikä synnytti keskustelua, sillä ideaa taiteilijan
sijoittamisesta virkakoneistoon kritisoitiin turhauttavana, ja osa ryhmästä
toivoi projektityöskentelyä sekä eräänlaisia tiimin teknisiä tukijäseniä.
Ikonen-Valkeapään pohdinnassa tiimistä Jäähuntu-teoksensa prosessin
kuvaamisen yhteydessä tulee esille koordinoivan tuottajan tai asiantuntijan
tarve:
126 Schakir 2004: kommentti 83. Viittaa työpariinsa Tomi Perkoon.
127 Lindroos 2004: kommentit 3, 5.
148 taidetta suunnitteluun