Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

edelleen se, että taiteellinen konsepti rajoittaa väistämättä taiteilijan itseilmaisua.
Suunnittelijoille tilanne on tuttu, sillä etenkin kaupunkisuunnittelija
joutuu jatkuvasti punnitsemaan, miten omat taiteelliset tavoitteet vastaavat
yleiseen etuun tai jo tiedossa olevien rakennuttajien tavoitteisiin.
tiimit
Julkishallinto voi asettaa toiveen taiteellisesta yhteistyötä kilpailuilla tai kutsua
koolle monialaisen tiimin. Useimmat esimerkit tiimien käytöstä liittyvät
rakennussuunnitteluun ja niiden kuvaukset arkkitehdin ja taiteilijan
yhteistyöhön, jota on painotettu luovien alojen yhteistyönä. Tietoa yhteistyöstä
ovat välittäneet usein projekteihin osallistuneet henkilöt itse korostamalla
yhteistyön sijaan syntynyttä tulosta ja sen vastaanottoa, harvemmin
yhteistyöprosessia. Teoreettisissa tarkasteluissa näkökulmat ovat liittyneet
useimmiten kulttuuripolitiikkaan, julkisen taiteen rakenteisiin ja taiteilijan
rooliin.
Tiimien tehtävät ulottuvat laajalle, koska jo julkiseen tilaan tuotettava
taideteos vaatii yhteistyötä monen osapuolen välillä. Yksittäinen teos vaatii
perustuksen, valaistuksen ja mahdollisesti vettä tai sähköä, jotka julkisessa
tilassa tavallisesti ratkaistaan ympäristösuunnittelussa. Teoksen sijoittamisessa
on pohdittava paikan käyttöä, ilkivaltaa, liikennettä ja esteetöntä
kulkemista sekä itse teoksen ylläpitoa. Lisäksi uusi teos nostaa yleensä
väistämättä esille yleisön kanssa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun,
joka voi olla myös taiteilijan tavoite tai lähtökohta.
Kysymys siitä, kuinka luovat tiimit syntyvät kaupunkisuunnittelussa, ei
ole helppo. Ongelmia on useita. Suunnitteluhallinnon sisällä vaarana ovat
virkatehtävien ja talousyksiköiden luomat rajat sekä yksittäisen taiteilijan
tuominen jo valmiiseen rakenteeseen. Julkista taidetta tutkineen Barbara
Goldsteinin mukaan tiimi toimii parhaiten, kun sen luovat jäsenet, arkkitehdit,
maisema-arkkitehdit, insinöörit, taiteilijat ja muut valitaan tiimiin
yhtä aikaa. Goldstein pitää yhteistyön edellytyksenä sitä, että jäsenten on oltava
halukkaita pohtimaan suunnitteluprojektia ensin käsitteellisellä tasolla,
jossa kunkin on arvioitava, miten yhteistyö voi muuttaa heidän suunnitteluohjelmaansa
ja käytäntöjään. Goldstein näkee taiteilijan tehtävän suunnittelutiimissä
luovana lisä-äänenä. ¹²¹
Julkishallinnon organisaatiohierarkiassa ylhäältä alaspäin koolle kutsuttujen
tiimien ongelmana on, ettei tiimien toimivuutta luovina yhteisöinä
voida ennakoida. Ruotsin taidetoimikunnan projekteissa haastattelemani
keraamikko Päivi Ernkvistin mukaan työryhmää muodostettaessa pohdi-
121 Goldstein 2005: 118. Myös Sato 2005: 119–125 designtiimeistä.
146 taidetta suunnitteluun