Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tapaus Arabianranta osoittaa samalla sen, miten useita organisaatioita<br />
yhden alueen taidekonsepti koskee. Tätä kuvaa jo se, miten Arabianrannan<br />
taidehankkeen juuret syntyivät Helsingin kaupungin kaupunginkanslian<br />
kehittämistoimiston, rakennusviraston katu- ja viherosaston sekä Taideteollisen<br />
<strong>korkeakoulu</strong>n yhteistyössä 1990-luvun puolivälissä, minkä perusteella<br />
tehdyn sopimuksen mukaan vuonna 2003 taiteellinen koordinointi<br />
kohdistettiin sekä asuin- ja toimitilatontteihin että katu-alueille ja puistoihin.<br />
¹¹⁸ Samalla huomiota herättää se, ettei hankkeen projektiryhmissä ole<br />
mukana Helsingin kaupungin taidemuseon asiantuntijoita. Projektiryhmien<br />
kokoonpano ei kuitenkaan kerro taidekoordinaattorin toiminnasta<br />
laajassa verkostossa, koska suuri osa asiantuntijatiedon siirtymistä ja jakamista<br />
jää edelleen piiloon.<br />
Taiteellisen konseptin on tultava näkyväksi, jotta kysymys kahden taiteen<br />
yhteensovittamisesta aktivoituu ja jotta konsepti tulee tietoiseksi osaksi taiteilijoiden<br />
ja suunnittelijoiden yhteistyötä. Taiteellisen konseptin luominen<br />
julkisen taiteen ja kaupunkisuunnittelun välillä haastaa dialogiin, jossa taiteellisen<br />
suunnittelun perusteille on annettava sanallinen muoto. Toisin sanoen<br />
työ, jota sekä taiteilijat että suunnittelijat tekevät pääosin visuaalisin<br />
ja tilallisin perustein ja välinein, pyritään saamaan keskustelun kohteeksi.<br />
Taiteellista yhteistyötä tehdään myös piirtämällä, kuvin ja pienoismallein,<br />
joita on tarjottu myös keinoksi yhteistyöhön asukkaiden kanssa. ¹¹⁹<br />
Kaupunkisuunnittelijat eri suunnittelutasoilla joutuvat tällöin määrittelemään,<br />
mitä hyvällä ympäristöllä ja korkealla esteettisellä laadulla (joihin<br />
rakentaminen tavallisimmin ilmaisee pyrkivänsä) tarkoitetaan, ja ennen<br />
kaikkea valitsemaan keinot, joilla pyritään juuri tietyn alueen konseptiin.<br />
Vastaavasti taidehallinto tai yhteisiä taidehankkeita ohjaavat organisaatiot<br />
joutuvat määrittelemään taidekonseptin suhteessa julkiseen tilaan. Tehtävä<br />
on vaikea, koska – kuten Hilkka Lehtonen kirjoittaa hyvän ympäristön<br />
edellytyksistä – suunnittelussa on lopulta kysymys yksittäisten ihmisten<br />
pyrkimyksistä. Rakennetun ympäristön laatuun vaikuttavia valintoja tehdään<br />
kaikilla suunnittelu- ja toteutustasoilla ja suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden<br />
ja rakennuttajien toimesta. ¹²⁰ Taidetavoitteita tulisi arvioida<br />
yhdessä aina kaavasta rakennus<strong>suunnitteluun</strong> saakka.<br />
Ongelma ei ole pelkästään hallintosektorien välinen, vaan kyse on vaikeudesta<br />
määritellä yhteisiä arvoja ja ristiriidoista rakennetun ympäristön<br />
kulttuuristen odotusten välillä. Arvojen kirjaamista konseptiksi vaikeuttaa<br />
118 Isohanni 2006: 44–46.<br />
119 Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus tarjoaa suunnittelijoiden käyttöön<br />
vuorovaikutteisen suunnittelun metodipakettia, jossa piirtäminen ja pienoismalli ovat metodeita<br />
suunnitelmista keskusteluun ja niiden arvioimiseen.<br />
http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Piirtam.html 8.2.2009<br />
http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Pienoismalli.html 8.2.2009<br />
120 Lehtonen H. 1991a: 18.<br />
2. luku 145
Change language