Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Hallintosektorit ja taideyhteistyötä
tukevia yhtymäkohtia
2.2
Vaikka julkishallinnon suoraviivainen hierarkia ylhäältä alaspäin on osittain
murtumassa, on taidetoiveiden toteuttamismahdollisuuksia arvioitaessa
tärkeää hahmottaa sektorihallinnon hierarkian vaikutukset, kuten
se, miten taidetoiveita luodaan julkishallinnon kansallisella tasolla mutta
huomioimatta toteuttavan alue- tai paikallistason resursseja tai paikallisia
erityispiirteitä.
Olen koonnut taideyhteistyön kannalta keskeisiä kansallisen ja alueellisen
tason organisaatioita kuvaan 2.2, jossa vasemmalle olen sijoittanut ympäristöhallinnon
ja oikealle taidehallinnon sektorin. Organisaatioista ovat
mukana ainoastaan taideyhteistyölle keskeiset organisaatiot, jotka kuuluvat
ympäristö- että taidehallinnon laajempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi on muistettava,
että julkishallinnon sektoriorganisaatiot ovat luonteeltaan hitaasti
muuttuvia, koska ne perustuvat laissa ja säädöksissä määriteltyyn toimintaan.
⁴⁴ Suomalaista sektorihallintoa ohjaa myös eu:n hallinto, mikä osaltaan
määrittelee erilaisia toimintakulttuureita ja luo uusia mahdollisuuksia taideyhteistyölle.
Kansainväliset sopimukset, suhteet ja ideat sekä kansainvälistynyt
talouselämä vaikuttavat yhä nopeammin ja suoremmin parantuneiden
yhteyksien myötä myös alueelliseen ja paikalliseen toimintaan. ⁴⁵
44 Opetusministeriön sektorilla vaikuttavasta lainsäädännöstä
http://www.minedu.fi/OPM/Lainsaeaedaentoe/?lang=fi 5.5.2010
45 Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 17–19, 123–137. Valtion ja kuntien muodostama kokonaisuus
on voimakas toimija alueellisessa suunnittelussa: kuntien kaavoitusmonopolia ohjaavat
valtion määrittelemät normit. eu:n rooli on merkittävä jäsenmaiden aluekehittämisessä,
koska suunnitteluajatuksen ja teoreettiset keskustelut liikkuvat aiempaa nopeammin maasta
toiseen. Eri maiden kesken suunnitteluperinteissä, lainsäädännössä ja instituutioiden
toimintavallassa on kuitenkin huomattavia eroja Jauhiaisen ja Niemenmaan mukaan. Kangas
2002 korostaa Euroopan Unionin sääntelyn vaikutusta myös kulttuuritoimijoihin luennossaan
Uusi kulttuuripolitiikka?
2. luku 115