Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

ationaalinen voi olla toiselle irrationaalista. Julkishallintoon liittyvien taidetoiveiden
toteuttamisvaikeuksien yhteydessä korostuu Weberin formaali,
muodollinen rationaalisuus ja byrokraattinen herruus. Erityisesti se,
että virkamiesten valtaoikeus määräytyy tiukasti rationaalisesti asetettujen
normien mukaan, vaikuttaa taidetoiveiden asettamiseen ja toteuttamiseen
julkishallinnossa. ⁸
Julkishallinnon vaikeudet toteuttaa taidetoiveita liittyvät Weberin määrittelemään
muodollis-rationaaliseen toimintaan, joka on Weberin mukaan
byrokratisoitumista tuottavaa, kalkyloivaa, kvantifioivaa, abstraktia ja epäpersoonallista
sekä välinpitämätöntä sisällöllisiä arvoperiaatteita kohtaan.
Tosin Weber muistuttaa, ettei muodollis-rationaalinen toiminta esiinny kuitenkaan
täysin ilman sisällöllistä rationaalisuutta. ⁹
Koska monet hallintosektoreiden toimintatavoista syntyivät jo ennen hallintokulttuurien
kehittymistä nykymuotoonsa, kuvaan lyhyesti ensin kaupunkisuunnitteluhallinnon
ja sitten taidehallinnon syntyä Suomessa. Kaupunkisuunnittelua
koskeva lainsäädäntö perustuu maankäytön säätelyn
perinteeseen, mikä jo osaltaan selittää vaikeuksia liittää kaupunkisuunnittelun
ja taiteen kysymyksiä yhteen julkishallinnossa, koska taidehallinto
puolestaan pohjautuu taiteilijoiden aseman ja taiteen eri alueiden taloudelliseen
tukemiseen ja kehittämiseen. ¹⁰
kaupunkisuunnittelun julkishallinto
Kaupunkien perustamista, rakentamista ja hallintoa säädeltiin kaupunkilaitoksella,
joka tuotiin Ruotsin vallan aikana 1200-luvulla Saksasta kaupunkiporvariston
mukana. Säätelyä edellytti myös 1350-luvun Maunu
Eerikin pojan kaupunkilaki ja sen täydennykseksi vuonna 1619 luotu mutta
vahvistamaton sääntö, joka edellytti jokaisen kaupungin virallista mittausta.
Tätä työtä tekemään syntyi vuonna 1628 maanmittarien ammattikunta
ja maanmittauslaitos. Rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu alkoivat eriytyä
1700-luvulla, kun Ruotsin yli-intendentin virasto tehosti rakennusvalvontaa.
Autonomian myötä Suomi sai vuonna 1811 oman intendentinkonttorin,
jonka johtoon tuli arkkitehti C. L. Engel. Valtion rakennushallinnon
hierarkiaan lisättiin alueellinen taso vuonna 1848 päätöksellä lääninarkkitehtien
viroista. ¹¹
8 Weber (1920) 1989: 44–45, 95–96.
9 Weber 1989: 95. Sevänen 1998: 43–52 käsittelee Weberin rationalisoitumista taidejärjestelmän
yhteydessä.
10 Laki (328/1967) ja asetus (1105/1991) taiteen edistämisen järjestelystä.
11 Lilius 1981: 305–306, 330, 359.
108 taidetta suunnitteluun