Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

tutkimuksen edusta jista Christa Bürger on korostanut eri tutkimustraditioiden
kriittistä yhdistämistä, kuten taideteosten tason mukana pitämistä
instituutioiden tutkimuksessa, mutta Sevänen kritisoi tavoitteen jääneen
vaillinaiseksi. ⁷
Kun haastatteluaineistosta nousi esille vaikeuksia, jotka liittyivät organisaatioihin
ja hallintojärjestelmiin, syntyi tarve hahmottaa yleiskuva julkisen
tilan ja julkisen taiteen tuottamisen toimintaympäristöistä, järjestelmistä
ja toimintaa rajoittavista laeista ja ehdoista. Organisaatioiden toimivuuden
ja kehittämisen kannalta keskeisiä ovat juuri asiantuntijat, jotka toimivat
eri hallintosektoreiden välillä. Kuvaan tämän asiantuntijuuden rakentumista
Suomessa haastatteluaineiston avulla. Haas tateltujen yhteydet julkishallintoon
ja muihin organisaatioihin ovat ohjanneet myös julkisen tilan
taidetta säätelevän ja tuottavien yhteiskunnallisten rakenteiden teoreettiseen
tarkasteluun.
Käsittelen ensin ympäristö- ja taidehallinnon organisaatioita, näiden
julkis hallinnon sektoreiden kanssa toimivia organisaatioita ja sitten taideohjelmia,
tai teen koordinointia, taiteellisia konsepteja sekä taiteilijoiden ja
suunnittelijoiden konsultteina harjoittamaa yhteistyötä.
Kaupunkisuunnittelun ja taiteen sektorihallinnot
taidetoiveiden toteuttamisympäristönä
2.1
Ympäristö- ja taidehallinnon taustat selittävät hallintosektoreiden eriytyneitä
tehtäviä sekä taidetoiveille keskeistä lähtökohtaa taiteen puuttumisesta
kaupunkisuunnittelusta ja erityisesti kaupunkisuunnittelun käsittämistä
byrokraattisena toiminnan alueena. Toiveiden yhteydessä ei yleensä olekaan
otettu huomioon, miten myös taidehallinto, kuten koko julkishallinto,
tavoittelee tarkoituksenmukaisuutta, järkiperäisyyttä ja tehokkuutta. Myös
haastateltujen kuvaamat taideyhteistyön vaikeudet kohdistuvat toimintaan
hallintosektoreiden välillä. Molemmilla hallintosektoreilla on merkitystä,
koska ne vaikuttavat keskeisesti suunnittelijan ja taiteilijan yhteistyötavoitteiden
määrittymiseen, taloudellisiin resursseihin, aikatauluihin sekä itse
taiteen tehtävän rajaamiseen.
Käytän tarkastelussa Weberin näkemyksiä siitä, että rationaalinen ja systemaattinen
koulutettu professionaalisuus ja ammattivirkamiesten ja toimihenkilöiden
kietoutuminen organisaatioon ovat tyypillisiä länsimaisen
modernin valtion piirteitä. Weberin käsitteistössä rationaalisuutta on monenkaltaista,
ja hän muistuttaa useiden asioiden yhteydessä, miten toiselle
7 Sevänen 1998: 11–13.
2. luku 107