Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
a i n e i s t o n e s i t t e l y j a a n a l y y s i n t a v a t 87<br />
vallisesta tapahtumasta, miellän opettajien puheen ideaaliseksi<br />
konstruktioksi. Ideaaliseen puhetasoon kuuluu se, miten kukin vastaajista<br />
reagoi kielletyn käsitteeseen, tai se, mistä kiellon koetaan tulevan<br />
(kiellon suunta, julkisuus, muut kollegat) tai molemmat. Ideaaliseen<br />
tasoon kuuluvat myös ne haastateltujen puheet, joissa haastateltava<br />
pohtii itseään instituutiona, instituution sisällä olevana ja<br />
instituution edustajana, siinä reagoivana. Tässä tasossa varsinkin ne<br />
vertailut, jotka liittyvät oman ammattimoraalin muutoksiin, kun ”ennen”<br />
olin taiteilija ja nyt kuvataideopettaja, ovat kiinnostavia. Metaforat<br />
ja symbolinen löytyvät opettajien puheessa niistä ajatuksista, jotka<br />
eivät kerro suoraan itse koetusta vaan joissa visioidaan, mitä voisi<br />
seurata siitä, jos tunnilla tapahtuisi tietynlaista. Tämän tason kiinnostavuus<br />
on siinä, että se paljastaa potentiaalisia säröjä, ristiriitoja fiktiivisen<br />
ei jo koetun ja oman moraalin välillä. Nämä ”mitäs sitten jos”<br />
-aiheet samalla ilmaisevat opettajan tarvetta asettaa itsensä yleisen<br />
moraalin arvioinnin kohteeksi jo ennen kuin mitään on tapahtunut.<br />
Haastattelujen ideaalitasoa ajatellen puheen aloitustavoissa, instituution<br />
läsnäolossa sekä opettajan sukupuolessa on analyysin kannalta<br />
kiinnostavuutta. Kuvataideopettajien ammattikunta on tunnetusti<br />
jakautunut sukupuolisesti niin, että miehiä on huomattavasti<br />
vähemmän kuin naisia. Siksi mieskuvataideopettajien puhetta on<br />
myös tutkittu huomattavasti vähemmän kuin naiskuvataideopettajien.<br />
Pirkko Pohjakallio (2005, 266) käsittelee väitöstyössään taidekasvatuksen<br />
historiaa. Hänen tutkimuksensa kuudentoista haastatellun<br />
opettajan joukossa on viisi miestä. Kouluopetuksen sukupuolinen<br />
yksipuolisuus tuottaa naispuolisen opetuspuheen ylivoiman, samalla<br />
taidekentän tekijöinä – taiteilijoina – toimii sekä miehiä että naisia,<br />
miehiä jopa enemmän.<br />
Havaitsin haastattelujen aloitustavassa, siinä kuinka rohkeasti<br />
haastateltava ryhtyi käsittelemään omassa opettajankokemuksessaan<br />
ilmenneitä kiellettyjä aiheita, että yksi opettaja tarttui aiheeseen suoraan<br />
ja kiertelemättä, kun taas muut olivat varovaisempia muistellessaan<br />
konkreettisia tapahtumia, joissa he joutuivat puuttumaan kuvan<br />
tekemiseen siitä syystä, että aihe olisi ollut kielletty. Opettajille tyypillisiä<br />
ilmaisutapoja ja kiertoilmaisuja olivat esimerkiksi sopimaton<br />
kuva-aihe tai kiusallinen tilanne.<br />
Piirustuksia tukevana ja paikkaan sitovana aineistona opettajien<br />
haastatteluilla on oma tehtävänsä, sillä ne liittävät nuorten piirtämän<br />
aikuisten tuottamaan puheeseen, jota myös tutkimusteoria edustaa.
Change language