Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 55<br />
Hän kiteyttää, miten Derrida, joka omien sanojensa mukaan ei koskaan<br />
ole osannut piirtää, jäsentää piirtämisen tapahtumaksi, transsendentaaliseksi<br />
sokeudeksi ja sokeudeksi uhrina, jossa uhrinomainen<br />
sokeus on sokeutta esittämättömän esittämisessä ja transsendentaalisen<br />
piirtämisen aspekti on jäljittämisen ja jäljen seuraamisen<br />
sokeutta. Piirtäjä ei piirtämisen hetkellä näe vaan on nähnyt ja tulee<br />
näkemään, kohde on muistissa ja tulevassa hetkessä. Riitta Nelimarkan<br />
(2001, 123) piirustustapahtuman kuvailussa käsi toimii, pää piirtää,<br />
sydän hakkaa verestä. Mika Karhun (2008, 18) mukaan piirtämisen<br />
taidossa on mukana ruumiin muisti. Piirtäminen tuottaa omanlaistaan<br />
oivallusta, joka eroaa tietokonella tehdystä työstä, sillä käsin<br />
piirtämällä kykenee antamaan hahmon sille, mikä etsii ajatuksissa<br />
vielä muotoa.<br />
Nelimarkka (2001, 122) kuvailee viivan luonnetta 53:lla eri adjektiivilla.<br />
Hänen listassaan ovat muun muassa pikkusieluinen viiva,<br />
liian nopeasti lämmennyt viiva ja ujosti hymyilevä viiva. Paul Kleen<br />
(1997, 52) viiva-analyysissa käyttämät käsitteet ovat aktiivinen viiva<br />
liikkeessä, liikkuen vapaasti ilman päämäärää, sekä kaksi vierekkäistä<br />
viivaa, joiden pääviiva on kuviteltua. Kummankin kirjoittajan ilmaisussa<br />
ovat mukana tekijän omat kokemukset tottuneesti kynä kädessä<br />
viivan kanssa työskennelleenä taiteilijana sekä piirustusjäljen tekemisen<br />
tuntuma. Piirtäjälle, kuvan tekijälle, piirtäminen tapahtumana on<br />
todellinen kokemus, vaikka kuvassa esitetty ei sellainen olekaan. Piirtäminen<br />
kokemuksena on todellinen tapahtuma, vaikka kuvattava ei<br />
ole yhteisestä maailmasta. Olkoonpa viivasta puhuminen sitten tunteellista<br />
ja hauskaa tai asiallista ja tieto-opin kaltaista, viiva vaikuttaa<br />
kuvan ymmärtämiseen ja vastaanottotapaan. Vetoamalla katsojan<br />
mieltymyksiin viivan luonne vaikuttaa kuvan vastaanottotapaan esimerkiksi<br />
siten, että kuvan viesti ei mene perille laisinkaan. Muoto<br />
ohittaa ja ruhjoo sisällön.<br />
Persoonalliseen kädenjälkeen vaikuttavat useat tekijät: käden<br />
muoto ja näppäryys, kädentaito, kokemus kynänkäytöstä, kiinnostus<br />
piirtämiseen, halu piirtää, piirtäjän ikä sekä se, kuinka paljon on kynää<br />
käyttänyt, onko taipumusta piirtää, onko piirtäminen mielekästä<br />
sillä hetkellä, onko tilanne mielekäs ja onko aihe inspiroiva. Piirtäjän<br />
olemus (vilkas, innokas, hermostunut, hidas, vihainen, rakastunut),<br />
havaitsemisen taito ja piirustustaito – pystyykö piirtämään paperille<br />
sen, mikä on mielessä – vaikuttaa siihen, miltä piirustus näyttää. Sovellustaito,<br />
mielikuvituksen, ajatuksien ja todellisuuden jäljittämisen