09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 45<br />

takin; puhuja, joka puhuu muusta kuin omasta kokemuksesta, ja<br />

kirjoittaja, joka ei anna merkityksiä, pelaa kielipeliä asettaen hänelle<br />

valmiiksi tarjotut, toisten määrittelemät merkitykset itselleen sopivaan<br />

järjestykseen, vailla omakohtaista kokemista. Sanan mahti on<br />

kadonnut suhteessa kuulijaan ja lukijaan, joka näkee pelin eikä voimaa,<br />

joka tulisi alkulähteestä.<br />

Kokemuksen nimeäminen on osittain tahatonta (tottumuksellista)<br />

ja suurelta osin tahallista toimintaa. Tere Vaden (2006, 74) esittää<br />

tottumuksiin piilotetun sanojen peliluonteen, sen miten sanojen<br />

saaminen – esimerkiksi nimeäminen – on kokemuksen ajamista.<br />

Jonkin kutsuminen joksikin on sitä, että jännittää auki kokemuksen<br />

alueen vaikuttavaksi tarkoitukseksi. Nimeäminen luo uutta todellisuutta.<br />

Vaden erittelee karhu-sanan merkityksen muutoksia eri ilmaisuissa.<br />

Kutsutaanko karhua mesikämmeneksi vai karhuksi, on kuulijan<br />

mielikuvan luomisessa ja erityisesti toimeen ryhtymisessä ratkaisevaa.<br />

Tutkimustekstissä ilmiöiden, olioiden, esineiden ja kokemuksien<br />

nimeämisessä voi lähestyä nimettävää mahdollisemman välittömästi<br />

omasta kielellisestä tottumuksesta käsin, tutulla arkinimellä. Toinen<br />

tie on etääntyä tieteenalan sanalliseen viidakkoon, mikäli sellainen<br />

on olemassa, kuten luonnontieteessä esimerkiksi latinankieliset ilmaisut.<br />

Ammattinimikkeitä käyttäessään tutkijan on tarkasteltava<br />

ammattikunnan perinteeseen liittyviä käytänteitä erityisen kriittisesti.<br />

Nimi voi välittää nimeäjän suhdetta nimettävään; nimi ilmaisee<br />

sitä, mitä nimeäjä tietää ja mitä merkityksiä hän pystyy nimettävässä<br />

tunnistamaan. Tutkimustekstissä kuvien sanallistaminen on kiinnostavaa<br />

myös silloin, kun tutkija ei kirjoita omalla äidinkielellään. Kaksikielisyys<br />

lisää sanojen käytön kaksi- ja siten monimielisyyttä. Joissain<br />

tapauksissa kielellinen kömmähdys iskee osuvammin ilmiön<br />

luonteeseen kuin valmiit automaattiset sanat. Julia Kristevan (1992,<br />

25, 26) mukaan toisen kielen käyttäminen on kuin käyttäisi keinotekoista<br />

ja jalostunutta instrumenttia. Siinä voi tulla mestariksi. Mutta<br />

miten suhtautua niihin uusiin keskusteluihin, joita käy keinotekoisella,<br />

itselle vieraalla kielellä, kuin proteesia käyttäen? Sama ongelma<br />

koskee koko sitä osaa tiedeyhteisöstä, jonka äidinkieli ja tutkimuskieli<br />

ei ole englanti. Englannin kielen taito on nykyisin akateemisen pätevyyden<br />

vaade.<br />

Mikkosen (2005, 79, 21–24) mukaan taideteoksien nimeäminen<br />

kuvataiteessa on käytännössä omanlaista diskurssin tuottamista.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!