09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

34 k i e l l e t y t k u v a t<br />

Visuaalisen kulttuurin tutkijat tarkastelevat näkyvän kulttuurimme<br />

yhteiskunnallista, poliittista ja sosiaalista rakentumista. (Johansson<br />

2007, 79.) Kokemuksellisuuden kysymykset laajentuvat käsittämään<br />

visuaalisten ilmiöiden suhteita elämismaailmaan. Opittu maailmasuhde<br />

Varton (2005a, 12) mukaan jo sinänsä altistaa ihmisen<br />

tutkimaan asioita sisältä ja ulkoa päin. Ajattelemme dualistisesti: todellisuus<br />

on kahtalainen, toisen puolen muodostavat esineet ja toisen<br />

se, mikä ei ole esineitä, esimerkiksi oma mielemme. Kuvilla on tapana<br />

olla läsnä kahtalaisen todellisuuden molemmin puolin. Esinetodellisuudessa<br />

kuvilla on erillisnimiä riippuen siitä, mitä kuvakategoriaa<br />

kukin esine edustaa (valokuvaa, elokuvaa, maalausta, piirustusta,<br />

heijastusta). Mielen kuvia pystymme lähestymään sekä sanallisten<br />

käsitteiden kautta tai tekemällä mielen kuvista kuvakategorioissa<br />

tunnettuja esineitä. Mielen kuvia ovat kuvitelmat, kielikuvat, fantasiat,<br />

mielikuvat, näöt, unikuvat, jälkikuvat, harhakuvat ja hallusinaatiot.<br />

Tere Vadenin (2006, 72) mukaan kokemuksen kannalta esimerkiksi<br />

erottelu ulkomaailman ja sisämaailman välillä on epäempiirinen<br />

monimutkaistus. Aisteilla tavoitettavissa oleva, esimerkiksi katsottava,<br />

ja aistien tavoittamattomissa oleva, esimerkiksi ajateltu, tarvitsee<br />

välittäjän tullakseen jaettavaksi toisten kanssa. Kuvallisesti ja sanallisesti<br />

toimiva ihminen toimii aisteineen myös silloin, kun pyrkii tavoittamaan<br />

ei-aistista.<br />

Maurice Merleau-Ponty (2006, 21) toteaa, että sanalla ”kuva” on<br />

huono maine, sillä itsepintaisesti on kuviteltu, että piirustus on toisinto,<br />

kopio, jokin toinen olio ja että mielessä oleva kuva, mielikuva, on<br />

jokin kuva meidän yksityisessä rihkamavarastossamme. Kuva ei itse<br />

asiassa ole mitään sellaista. Piirustus ja maalaus sen enempää kuin<br />

mielikuvakaan ei kuulu maailmaan sinänsä. Ne ovat ulkopuolisen<br />

maailman sisäpuolta ja sisäpuolisen maailman ulkopuolta, mikä tekee<br />

mahdolliseksi sen, että aistiminen on kaksipuolista. Näkyväksi<br />

tekemisen ja näkyväksi tulemisen ymmärtämisestä voi olla loputtomasti<br />

eri mieltä. Paul Kleen (1997) mukaan taideteos ei ainoastaan<br />

esitä nähtyä uudelleen enemmän tai vähemmän temperamentikkaasti,<br />

vaan se tekee näkyväksi salaisia näkymiä. Näkyvästä ja ei-näkyvästä<br />

merkityshorisontista näkymätöntä on hankalampi kuvailla. Näkymättömän<br />

kuvailu luo tulkinnan kiistanalaisemman kohdan, josta ollaan<br />

loputtomiin montaa mieltä.<br />

Taideteosten kokeminen on harvoin välitöntä, joten historialliset

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!