Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 31<br />
1900-luvun taide koetteli taidemaailmojen ja katsojan kokemisrajoja<br />
niin systemaattisesti, että taiteentutkijat puhuvat avoimesti avantgardesta<br />
skandaalitehtailuna, jonka päämääränä oli nolata taiteellisia<br />
esikuvia sekä pilkata ja kumota jo olemassaolevia käsityksiä taiteesta<br />
(Hautamäki 1995, 121). Marcel Duchampin teosten myötä syntynyt<br />
ready made -taide perustuu ajatukseen, että muutettaessa teollisesti<br />
valmistetun esineen tarkastelukulmaa siten, että se esitetään epätavanomaisessa<br />
paikassa epätavanomaisesti ripustettuna ja varustettuna<br />
”taiteellisesti” uskottavalla nimellä, luodaan oikeita taideteoksia<br />
(Hautamäki 1995, 203). Duchampin ready made -taideteokset jaksoivat<br />
kohauttaa kerta toisensa jälkeen. Esimerkkinä on hänen teoksensa<br />
Suihkukaivo vuodelta 1913. Se on posliininen pisuaari, jota valmistettiin<br />
julkisiin käymälöihin ja joka taideteoksena on käännetty kyljelleen<br />
ja varustettu nimikirjoituksella ”R. Mutt”. (Honour & Fleming<br />
2001, 803.) Vaatii erikoiskoulutusta, jotta ymmärtää, miksi pisuaari on<br />
taideteos, varsinkin yhteisössämme, jossa vessakäytännöt ovat piilossa<br />
ja niistä puhuminen epäsovinnaista. Vastaavanlaista ymmärtämistä<br />
vaaditaan erottamaan, miksi nuoren koululuokassa tehty kuva arvotetaan<br />
eri tavalla kuin mediassa esitetty kuva, vaikka aiheen havainnoinnin<br />
tai toteutustavan välillä ei välttämättä olisi eroja. Waltonin<br />
pohdintaa mukaillen voi todeta, että monet teokset kuuluvat kategorioihin,<br />
jotka ovat rajatapauksia siinä suhteessa, ovatko ne vakiintuneita<br />
taiteilijoiden yhteisössä (Walton 1987, 58).<br />
Välitilassa olevien teosten osalta epävarmuus siitä, mikä teos on<br />
– onko tuotos teos vai eikö ole –, aiheuttaa sekä hämmästystä että<br />
pelkoa. Sama pätee kuviin. Epävarmuus johtuu eettisistä ja esteettisistä<br />
tottumuksista pohtia, onko teos ”oikea” vai ”väärä” ”korkea” tai<br />
”matala”. Taideteoksien tarkastelu siten, että pohtii, mitä esteettisiä<br />
ja eettisiä ominaisuuksia teoksella on yhdessä teoksen epäesteettisten<br />
ja epäeettisten piirteiden kanssa, tekee kokemuksesta yhtenäisen. Se,<br />
minkä havaitsemme esteettiseksi ja eettiseksi nojautuen siihen, mitä<br />
epäesteettisiä ja epäeettisiä piirteitä teos sisältää, tekee teoksesta joko<br />
ylevän tai mitäänsanomattoman. Kahdesta teoksesta, jotka ovat erilaisia<br />
vain suhteessa alkuperäänsä, – eli teokset eivät ole erotettavissa<br />
havaintojen perusteella – toinen saattaisi olla yhtenäinen tai ylevä ja<br />
toinen ei. Esteettiset ominaisuudet eivät siis ole löydettävissä teoksista<br />
itsestään yhtä suoraan. (Walton 1987, 60.) Kielletyn osalta on syytä<br />
pohtia myös, onko kiellon aiheuttanut teoksen tarkastelu väärässä<br />
kategoriassa. Waltonin johtopäätös on, että näyttää siltä, että ainakin
Change language