09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

30 k i e l l e t y t k u v a t<br />

jien kokemistapahtumaa pohtinut Kendall L. Walton (1987) pyrkii<br />

ratkaisemaan estetiikan tieteenalasta käsin taidekategorioiden muutokseen<br />

liittyvää kokemisongelmaa. Hän esittää esimerkkinä, miten<br />

ensimmäinen maalaus, johon on liimattu kolmiulotteinen objekti, oli<br />

epäilemättä shokeeraava. Mutta nyt kun tekniikasta on tullut jokapäiväistä,<br />

emme enää ällisty. Waltonin (1987, 50) mukaan teoksella on<br />

kategorialle ominaisia vakio-ominaisuuksia, kuten maalaus on kaksiulotteinen<br />

ja sillä on kehysrajaus. Uusia kategorioita syntyy, jos teos<br />

poikkeaa liikaa vakio-ominaisuuksista. Mutta uuden kategorian määrittelyssä<br />

on myös havaitsemiseen ja normeihin liittyvä ongelma.<br />

Emme havaitse teosta vaikkapa veistokseksi, jos se on koko ajan voimakkaasti<br />

liikkeessä. Se on niin ilmeisesti ja radikaalisti erilainen<br />

kuin perinteiset veistokset, ettemme ymmärtäisi tarkastella voimakkaasti<br />

liikkuvaa tuotosta veistoksen kategoriassa, vaikka se olisi<br />

ensimmäinen kohtaamamme liikkuva veistos. Havaitsisimme sen<br />

joko kineettiseksi installaatioksi tai yksinkertaisesti jäisimme ymmällemme.<br />

Havaitsemiseen liittyvät ongelmat ovat kielletyn kannalta tärkeitä.<br />

Mikäli moraalikasvatuksen avulla sisäistetty tieto ”oikeasta” ja ”väärästä”<br />

saa katsojan havaitsemaan välittömän havainnoinnin tuloksena<br />

viittauksia moraalittomuuteen, yleisen moraalikäsityksen vastaiseen,<br />

katsoja ”lukee” koko kuvan kielteiseltä kannalta, vaikka harjaantunut<br />

silmä ja taiteen tuntemus ohjaisivat näkemään teoksessa<br />

jonkin muun olennaisen sanoman. Käsittelen konkreettisia esimerkkejä<br />

tästä luvussa 1.5.<br />

Elämismaailmassa vallitsevien olioiden kokonaisuudessa on niin<br />

runsaasti päivittäistä havaittavaa, että jopa sen tunnistaminen, mikä<br />

voisi olla potentiaalinen taideteos eikä esimerkiksi ruokaa, vaatii erityisen<br />

tunnistamistavan opettelua. Välittömän kokemuksen muuttaminen<br />

tiedolliseksi hyödykkeeksi ja abstrahoiduksi merkitykseksi<br />

edellyttää opettelua. Taiteen ja myös kuvan tunnistamiseksi on tarpeen<br />

omaksua tietynlainen tapa jäsentää ympäristöä sekä tunnistaa<br />

siinä taideoliot tai taideilmiöt, myös kuva ja kuvallinen. Waltonin<br />

mukaan muotokuva ihmisestä ja ihminen eivät ole mitenkään verrattavissa<br />

kahtena samanlaisena objektina: maalaus on litteä, sen materiaalina<br />

on kangas, öljyväri ja puupinnoitteet, kun taas ihminen näyttää<br />

oliolta, joka on lihaa ja verta. (Walton 1987, 43.) Havainto-ongelmat<br />

toistuvat kuvan, kuvallisen ja kuvitellun erottelussa ja siinä, miten<br />

kielletty niissä määritellään.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!