Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 29<br />
taidenäyttöpaikalle. ”Toisen taiteen” löytyminen riippuu sattumasta.<br />
Siitä tulee taidetta vasta, kun se siksi nimetään, vaikka nimeäminen<br />
ei muuta olion ominaisuuksia millään tavalla (Rhodes 2004, 19).<br />
Kysymys määräysvallasta on muuttunut erityisesti sadan viime<br />
vuoden aikana myös sen myötä, kun poliittinen ja uskonnollinen valta<br />
on siirtynyt syrjemmälle kaupallisen ja yleisövallan vahvistuttua.<br />
Varton (2006, 156) mukaan taiteella ei ole enää hallitsijoita. Taidehistorioitsijat<br />
kuten taiteilijatkaan eivät enää voi määritellä minkään<br />
paikkaa, koska vastaanottajien vallankumous on jo tapahtunut. Kielletyn<br />
ymmärtämisen kannalta on olennaista, että taidemaailman käsitteen<br />
avulla voi paikantaa, miten olemassaolevat instituutiot synnyttävät<br />
kielletyn. Taidemaailman suhde kuvamaailmaan on sikäli kiinnostava,<br />
että taideoliot on valjastettu huomattavasti tehokkaammin<br />
institutionaaliseen hoivaan ja kontrolliin kuin kuvaoliot. Kuvallisen<br />
ja kuvaolioiden institutionaalisen kontrollin pyrkimykset ovat vahvistuneet<br />
erityisesti vasta modernilla aikakaudella, erityisesti joukkoviestinten<br />
syntymisen yhteydessä.<br />
Kielletyn kannalta taidehistorian taidekäsityksen muutosten,<br />
epookkiajattelun ja ismien historian tarkastelu antaa vihjeitä siitä,<br />
miten kielletty syntyy ja sitä synnytetään myös kuvailmiöihin. Taidehistoriassa<br />
kielletty teos on voinut olla merkkinä uuden taidesuuntauksen<br />
syntymisestä. Impressionistien maalausnäyttely vuonna 1863<br />
tai Duchampin ready made -teokset vuodelta 1913 ovat molemmat<br />
olleet käännekohtia aikakautensa taidekäsityksen muutoksessa. Kielletty<br />
on tullut juhlituksi, sitten se on tavallistunut ja muuttunut arkipäiväiseksi.<br />
Thomas Kuhnin (suomennos 1994, alkuteos 1962) mukaan<br />
tieteessä on tapana kutsua erilaisia tutkimussuuntia paradigmoiksi.<br />
Taideteoriassa puhutaan ismeistä, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa<br />
melkein samaa. Sekä ismit että paradigmat syntyvät erilaisista<br />
käytänteistä, ja teoria syntyy käytännön innoittamasta keskustelusta,<br />
joka rikastaa edeltävää käytäntöä ja teoriaa. Voimme ymmärtää paradigma-käsitteen<br />
koulukunnan käsitteenä. Pirkko Anttilan (2005, 18,<br />
19) mukaan ismi on käsitteenä aate, koulukunta, oppi ja teoria.<br />
Yhteistä paradigmoissa ja ismeissä on se, että tavoitteena on saada<br />
näkyviin erilaisten aatesuuntien tuottajien painotuksia, jotta niiden<br />
kautta voitaisiin etsiä ja perustella oman tutkimuksen teoreettista ja<br />
analyyttistä otetta.<br />
Taidemaailmojen asiantuntijaongelmien lisäksi kiellettyä syntyy<br />
vastaanottajien kokemiseen liittyvistä erityispiirteistä. Vastaanotta-
Change language